Suunnittelen ensikeväänä istuttavani 2,8 hehtaarin pellon metsälle.
Tällä hetkellä pellossa vankka heinä.
Ilman myrkkyjä asian ajattelin hoitaa.
-tänä kesänä käännän nurmen piiloon
-keväällä puitten istutus
Vaikuttaako viksulta suunnitelmalta?
Tällä hetkellä pellossa vankka heinä.
Ilman myrkkyjä asian ajattelin hoitaa.
-tänä kesänä käännän nurmen piiloon
-keväällä puitten istutus
Vaikuttaako viksulta suunnitelmalta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
jos lähellä on RAUDUSkoivuja, kynnä pelto ja muokkaa
se ja jätä silleen. Koivikko syntyy varmasti,
ja tulee hyvälaatuista, koska taimista on vara
valita parhaat kasvamaan.
mhy ei kyllä suunnitelmaa purematta niele, koska
niiltä jää taimet myymättä.
Se on kuitenkin sinun maatasi, joten sinä päätät.
Eihän metsänhoitoyhdistyksillä ole mitään tekemistä asian kanssa. Metsänhoitoyhdistykset ovat palvelu- ja neuvontaorganisaatio metsänomistajille, ei metsätalouden lakeja valvova organisaatio. Kuka käskee ostamaan viljelymateriaalin mhy:n kautta, ostot voi tehdä suoraan taimitarhalta ilman välikäsiä. Tai sitten jonkin metsäpalveluyrityksen tai muun taimiaseman kautta. Tässäkin kannattaa seurata kustannuksia.
Metsäkeskukset valvovat käytännössä uudistamista. Toisaalta, koska pellonmetsityksestä on kyse, eipä ole uudistamisvelvoitettakaan. Jos hommaan haetaan jotain valtion rahoitustukea niin silloin uudistamista ja sen onnistumista luonnollisesti valvotaan. Onhan siinä omistajallakin omalehmä ojassa jos kallis taimimateriaali tuhoutuu istutuksessa.
Metsitys voi toki olla epäsuotavaa tai jopa kielletty, tuskin tässä tapauksessa kun omistaja on hommaan ryhtymässä. Syynä saattaa olla metsitys kieltoon jokin maatalouden rakennepoliittinen tai maisemallinen syy, kun ja jos rahoitusta tai tukia istuttamiseen haetaan. Tuskin tässä tapauksessa mikään suojelukohde.
Toki lainsäätäjän koura on jossain suhteessa valvomassa omarahoiteistakin istuttajaa, erityisesti kaupallisen viljelyaineiston käytössä. Siitähän on myös laki olemassa. Ei saa siis roiskia mitä tahansa minne vaan. Vastuussa lienee ensisijaisesti taimien kaupallinen jakelija ja tuottaja, mutta myös metsänomistajalla lienee osa vastuu. Onnea viljelyyn!
että jos metsänhoitomaksua maksat niin kaiken viljelymateriaalin joudut Mhy:n kautta hankkimaan. Ottavat siinä samalla tietenkin pienet suolarahat välistä.
Miten niin joutuu. Kyllä metsänomistaja saa ostaa palvelut mistä haluaa.
kantaa,mutta varaudu heinäämään ala 1-2 kertaa vuodessa 5-7 vuoden ajan.Pellolle roundupin ruiskutus olisi edullista ja helpottaisi elämää huomattavasti.Mutta jos ekologinen vakaumuksesi kestää pienen askartelun niin siitä vaan.
Käsitykseni mukaan pellon käännöllö vaikutetaan heinäämisen tarpeeseen.
Ajattelin ettei tarvitse kolmeen vuoteen peltoa heinätä käännön jälkeen.
Ei myrkytyskään ole pois suljettu.
Yritän hakei itselleni vain helpointa ja edullisinta tapaa asiaa hoitaa.
Kääntö ja haraus/ juolavehnän torjunta.
Eräs vuokraviljelijä kertoi, että kun juolavehnä viljanviljelyssä torjuttu, niin viljan jälkeen sänki on aivan täynnä koivun sirkkalehtiä. Häneltä on jäänyt monia aloja sellaisekseen, kun sopimus on loppunut ja jokaisella alalla on sakea koivikko ja se kasvaa nopesti, ettei hiljalleen lisääntyvä heinä ehdi tappaa sitä.
kyllä luonto hoitaa, ja ilmaiseksi.
Käännät koko pellon, puolet jätät silleensä ja puolet istutat kuusentaimilla ? hyvä ratkaisu ?
miksi?
Kyllä se luontaisesti uudistuu jos on hyvä metsä likellä...Voithan sen myrkyttää ja kääntää niin kasvuunlähtö on kevyempää taimella.
Jokatapauksessa luontainen taimi on ainoa järkevä vaihtoehto, jos jostain syystä jää luontaisesti harvaksi niin voithan paikkaistuttaa parin vuoden päästä (tosin siihen ei liene tarvetta!) Siitä luontaisesti uudistuneesta metsästä saat oikeasti myyntipuuta aikanaan...harvemmin tavan ihmisen istuttama taimikko on laadullisesti likikään yhtä hyvää (lenkoja jne) Muutaman vuoden päästä saat jo harventaa komian taimikkosi ja valita ne hyvistä parhaat jäämään kasvamaan =)
uudistuu ja sitten vaan korjataan myyntipuuta.Nämä jutut täällä on niinkuin hevonen paskantaisi väljään veteen,että plöp,plöp,plöp.
minulle istutettu metsä, siis tavallisen pulliaisen istuttama, jossa on laatupuuta...ammattini puolesta olen nähnyt aika hiivatin monta taimikkoa ja jos istuttajana on metsänomistaja tai muuten vaan "maallikko" on tulos melkoisella todennäköisyydellä huono tai erittäin huono! Luontaisesti uudistuneessa metsässä taimisto on sen sijaan laadukasta lähes 100% - kas kun siemen tietää tehtävänsä, se on koodattuna siemeneen. Metsänomistajakin yleensä "tietää" ja "osaa" istuttamisen ja silti nypätessä taimi irtoaa tai tyvi on poljettu paljaaksi/vinoon.
Toki siemenellä kestää kotvan saavuttaa istutustaimen koko ja siksi alkuun saattaa näyttää siltä että kasvu on hitaanlaista, istutustaimi kuitenkin juroo ennen kasvuunlähtöä ja siinä siementaimi saa hiukan etumatkaa kiinni ja kun kasvuun on päästy ei 15 vuoden kuluttua kokoeroa ole juurikaan, laatueroa kyllä!
Mainitsemasi erite toki tekee taimikolle hyvää, mutta vain täsmäkäytössä, ei vatukkoa ja heinikkoa kannata lannoittaa ja vesistöön paskominen on kaiketi kovin haitallista. Suosittelen välttämään moista!
Pitää olla se siemenen luovuttaja eli siemenpuu asentoon ja luonto kyllä jupii sen (jos ei nyt halua jouduttaa kasvua taimilla). Tärkeämpää on oikea puulaji jos se jätetään oman onnensa nojaan niin siihen tulee tietenkin lepikko. Ymmärtääkseni tämmöiset kulut saa laittaa verotukseen ja vähentää ainakin sinä vuonna kun ne ovat aiheutuneet puunmyyntituloista.
voi teitä "pojat" kun ootte viksuja...miten tää setä laittais pellon siemenpuuasentoon??? Kuitenkin alunperin pellon metsittämisestä oli kyse =)
Pellon metsittäminen on kyllä varsin onnenkauppaa jos muuta yrittää saada kuin lepikon.Koivu ja kuusi oikein istutettuna(suoraan eikä hosumalla vinoon) on kyllä nopein keino saada kattava taimikko aikaiseksi.Tuo koko pellon kyntö ja äestys on omasta mielestä paras keino saada heinän kasvun suhteen etumatkaa...edelliskesän kesannoi ja äestää muutaman kerran sitten seuraavana keväänä taimet maahan heti kun pottiputki menee maahan jotta ensimmäisen kesän kosteus tulee hyödynnettyä juurtumiseen.
Luontaisen/siemensyntyisen taimikon onnistuminen epävarmaa,kuusi tahtoo olla aika hidas alkuvaiheessa ja heinä alkaa tukahduttamaan.Mänty ainoastaan todella karuille maille kylvämällä.
Riippuu vähän pellosta. Jos hallanvaara, ei ehkä kannata kuusta yrittää.
Parasta olisi vetää pienellä oja-auralla vaot ja kunnon palteisiin istuttaa tai antaa syntyä männikkö tai koivikko. Kuusikko jos ei hallaa.
Rauduskoivu siementää heinä - elokuussa, jolloin maan tulee olla juuri avattu.
Palteen päällä taimi saa etumatkan heinistä, ja nousee nopeasti yli puolen metrin.
Heinä kaatuu poispäin taimista.
5 vuoden päästä raivaus-sahaa.
Hommaan voi myös saada taimet ilmaiseksi (Kysy MHY:ltä. He eivät määrää mitään, mutta neuvovat jopa ilmaiseksi.
Laita visakoivulle, käännä, myrkytä ja istuta keväällä isot taimet. Minulla onnisti hyvin, istutin 15 vuotta sitten ja nyt on muhkuraiset isot koivut. Heinää sai polkea, mutta putket suojasi myyriltä. Alaa on n.4ha. Kerran on sahattu oksat rinnan korkeuteen ja nyt saisi jo harventaa...Hirvet tosin söi yksi kesä noin hehtaarin, mutta nyt eivät mahda enää mitään.
Moro.
kokemusta on ei onnistu, hyvältä näyttää siinä vaiheessa kun laitat taimet peltoon ja helppo on istuttaa, eka syksynä odottaa jo pirunmoinen yllätys kun taimet on puolitoistametrisen kasvuston runtelemana kuolemassa märkyyteen ja talvella lumi kaataa heinän avulla loput kumoon. Eli myrkkyä peliin tai kaivurilla riittävän korkea mätätys muuten ei tule muuta kuin sanomista. Jos et myrkytä merkkaa kepillä jokainen taimi muuten et edes mekaanisesti niitä onnistu pelastamaan.