vielä miehiä jotka vaan olla öllöttäs!Eli heille riittäs ihan tavallinen elämä eikä kiire olis minnekkään.Kysyn vaan kun kaikilla tutuilla miehillä on kiire koko ajan.
En itse jaksa koko ajan olla menossa.
Tämä ei ole mikään haku päällä juttu,tuli vaan mieleen kun ihmettelen!
En itse jaksa koko ajan olla menossa.
Tämä ei ole mikään haku päällä juttu,tuli vaan mieleen kun ihmettelen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
sinua Uuno!
jos vaan olla möllöttää sanotaan sohvaperunaksi??
:-((
kun menevän miehen kanssa elin ja nyt en elä niin kaipaan sohvaperunaa mutta eihän sinusta niin voi sanoa!
Kun olis mies jonka kanssa vois puhua ja mies kantas kaikenlaisia herkkuja eteen samalla.
Ei naiset aina halua passata,en minä ainakaan.Tärkeintä että vois jutella mistä vaan!
olis:on oma itsensä ja huomais naiseaina!Mikään muu ei olis tärkeempää työn jälkeen kun nainen!Työhän on tärkeä mutta vain normaalissa ajassa1
Muuten mies sais elää kun itse haluaa:Mutta ei toisia suhteitä eli kakkosia!
Siinä se on eli elättää itsensä ja on tyytyväinen parisuhteessa naiseensa!Hyvää kesää!
hyvää vaan herkuille ;-))
Voe tokkiinsa, löytyy toinenkin ääripää. Onhan niitä paljonkin kiireettömiä miähiä, ovat omaksuneet tämän monelle naiselle jo tutun asenteen: Pullo koskenkorvaa päivässä pitää posket punaisina ja olemuksen varsin rentona.;)
ihan tätä tarkoittanut, mutta ainakin minulle on veneen kotilaituri sitävarten, et siihen voi kiireen jättää :)
On se elämä omituista!
On ollut aikaa ja vaimo aina huomioitu.
Kävi vaan niin, että vaimo "tukehtui" rakkauteen, liikaan yhdessäoloon.Halusi itsenäiseksi ja otti eron. Minun mielipiteeni ei painanut mitään.
Ilmeisesti useimmat ihmiset kaipaavat vain sitä mitä ei ole, eivätkä osaa arvostaa omaa elämäänsä.
Heräsin yöllä ja kuuntelin radiota. Suomi Radiossa kuulin tsäkällä Päivi Istalan haastattelun. Jane Fonda kertoi kirjastaan.
Janen juttuja kävin itsekin kuuntelemassa keväällä kirjakaupassa. Hän puhuu kolmannesta näytöksestä.
Nainen kertoi menneensä kolme kertaa väärän miehen kanssa avioon. Hän halusi olla täydellinen fiksun isänsä silmissä.
Minä en osaa oikein sisäistää tuota isäsyndroomaa.
Isäni oli erittäin omituinen pakkaus. Ei hänelle tarvinnut päteä. Pikemminkin piti vain olla kuin ei olisikaan. Siksi kai minusta tuli mikä tuli.
En kaipaa keskusteluja ja itseni passaajaa.
Exäni oli ehkä monen naisen unelma, mutta sitten hän muuttui omituiseksi viinan ja huonon elämäntavan takia.
Voihan sitä itsekseenkin puhua. Minulla on iso nalle ohjaajantuolissa. Jos olen ihan yksin, sanon muutaman sanan nallelle.
Netissä juttelu on paljon kivempaa kuin livenä.
Katsoin eilen Oprahin. Siinä 12-vuotiaana täysin sokeutunut nainen kertoi tarinansa. Hän on ratsastanut sokeana Tiibetissä hevosella.
Jos sokeilla kaikki on mahdollista, niin kai meillä näkevillä suomalaisilla naisillakin.
It is up to you sanoi exäni.
Ihan itseään saa syyttää, jos elämässä ei ole kivaa.
Lainasin äsken työpaikan kirjastosta Ilkka Remeksen Uhrilehto-kirjan. En minä sitä viitsi lukea. Luin pari sivua alusta ja katsoin tarinan lopun. Niin minä teen live-elämässäkin.
Miehet ovat kuin dekkareita. Juoni on liian helppo ja ennalta-arvattavissa. Siksi en lue dekkareita enkä harrata miehiä. Lähden viemään kirjan takaisin hyllyyn. En minäkään ole kiinnostava ihminen. Pölytyn ihan mielelläni hyllylläni.
Sedimentoidun fiksumpien "romaanien" alle.
Paremmin ehkä; kuvauksen kuvaus, tai sivusta seuraten.
Muutamia huomioita kirjoituksestasi ja "vain, ja ainoastaan" keskustelun hengessä?
Mietteesi lähti Jane Fondan haastattelusta ja hänen "kolmannesta näytöksestä".
Kolmesti väärän miehen kanssa aviossa, koska halusi olla fiksun isänsä silmissä täydellinen.
Sanot: minä en osaa oikein sisäistää tuota isäsynroomaa?
Kerrot samassa kappaleessa omasta isästäsi ja siitä,ettei henelle tarvinnut päteä,pikemmin olla kuin ei olisikaan.
Näin sivusta katsoen, sama synrooma teillä kahdella.
Janen "kohtalo", isä, vahva, näkyvä, mielipiteensä haluttuja median julkaisuissa, alansa menestyjä, huippuosaaja ja samalla esikuva suurelle yleisölle ja myös omalle lapselleen;lapsilleen.
Ei ole kovinkaan epäloogista, että Jane pyrki,(vaikka tiedostamattaan) elämään hänen "perintönsä kautta", sekä varsinaisen geeniperimän, että isän antaman elämänolosuhteen/-teiden kautta.
Hyvin samanlainen tilanne itselläsi. Kuvauksesi perusteella oman isäsi malli,(ehkä geeniperimä?), on hyvin samantapaisesti antanut elämääsi tavan ajatella itsestäsi, ja sitäkautta vaikuttanut siihen osaan elämääsi, johon hän on ollut "katalyytti".
Vähättelet itseäsi, suotta, sitä ET "ansaitse".
Miehiä myös, ja syystäkin, mutta, mutta ...,ehkäpä sinunkin pitäisi käydä vähintäänkin elämän toinen näytös loppuun ja etsiä sellaisia miehiä(tai mikseipä naisia), jotka osaavat ottaa sinut kokonaisuutena huomioon ja kehittyvät vuosien mukana ja "siteet" monipuolisesti tasapainossa.
Niin miesten kuin naisten suhtautuminen vastakkaiseen sukupuoleen, samaan sukupuoleen, lapsiin, vanhuksiin,laajasti sanoen, kaikkeen kanssakäymiseen ympäristön kanssa on monessa suhteessa omien vanhempien tapojen viitottamaa.
Onneksi ihmiset eivät ole pelkästään sidottuja menneeseen ja perimäänsä. Kukin voi tehdä paljonkin omilla toimillaan asiatilan muuttamiseksi.
Kuten Jane, kolmen avioliiton ja monien vuosien jälkeen.
Sanojensa mukaan elää juuri sitä seesteisintä ja nautinnollista aikaa itsensä kanssa sinuna.
Toivottavasti tulin ymmärretyksi ja vähintään siltäosin, että tämä kirjoiotus on pelkästään subjektiivinen mielipiden aiheeseen, johon annoit persoonasi kautta aiheen.