Nyt tilanne on muuttumassa mukavaksi, ensinnäkin maahan on rysähtämässä iso työvoimapula. Kohta näemme sellaisia uutisia, joissa kerrotaan yrityksen kasvun hidastuneen tai pysähtyneen työvoimapulan takia.
Nyt nopeammin vaikuttava asia on työvoimapolitiikan muutos. Kunnat itkevät kun joutuvat maksamaan osan kustannuksistaan, mikä on hyvä asia, joutuvat tekemään jotain käytännössä työttömyyden eteen.
Työkkärin on pakko järjestää hommia. Enää ei kelpaa, että makuuttaavat porukkaa kortistossa.
Miten tämä sitten hyödyttää it-alalla työskennellyttä. No jos on ollut strassaavassa ja tiivistahtisessa uraputkessa, voi vähän ottaa rennommin ja päätyy johonkin helpompaan hommaan työkkärin kautta :)
Eräs tuttavani noin parikymmentä vuotta työtavieroksuneena, joutui sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kautta pakkotyöllistetyksi. Nyt tykkää tehdä töitä, on mukavaa tulee vähän enemmän rahaa kun kotona maatessa ja kuitenkin homma ei ole niitä hätäisimmästä päästä. Voi tehdä sillee vähän rauhallisemmin ja pääsee klo 16 kotiin, ei ole palkattomia ylitöitä ja jää mukavasti vapaa aikaa muihin rientoihin.
Tulot eivät huikeat ole, mutta eivät ole menotkaan. On paljon mielenkiintoisia juttuja, joita voi tehdä vähällä rahalla ja säästää sitten jos haluaa jotain muuta.
Kaikki se hyvä mitä saa enemmän kun on rahaa ollessaan kovapalkkaisessa duunissa maksaa palkattomat ylityöt, yli 8 tuntiset työpäivät (11h tai enemmän), kova stressi. On sekin elämää, teet hulluna hommia 5-10 vuotta ja mitä jää käteen, on vähän kalliimpia leluja kotona ja hyvä auto, kämppä ehkä maksettu.
Älkää tärvätkö elämäänne uraputkessa, maksatte siitä liian kovan hinnan. Elettyjä vuosia ette takaisin saa. Siksi on tärkeämpää, että jää mukavia muistoja mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä niinä aikoina.
Paljon pystyy pienelläkin toimeentulolla tekemään kun on kekseliäisyyttä, eikä jää himaan jumittamaan. Tiedän tästä monta esimerkkiä.
Itse opiskelen tietotekniikka-alaa AMK:ssa ja opinnot ovat loppusuoralla. Menin opiskelemaan, koska softanvääntö ja suunnittelu kiinnostaa, siis aidon kiinnostuksen pohjalta. Opiskelussa pärjään hyvin kurssien arvosanojen keskiarvo on reilusti yli neljän. Harrastin softanvääntöä jo aikaisemmin. Ikävä kyllä ala muuttui huonommaksi, joten en halua enää työkseen sitä tehdä, harrastuksena on mukavaa hommaa. Vaihdan johonkin mukavampaan ja rennompaan alaan.
Mulla oli vakituinen duuni, lähdin sieltä menemään, oli älytöntä hommaa. Palkattomat ylityöt, ei ammattiliittoa, kotiin tulin aina kun lapsi oli menossa nukkumaan. Aivan hullua hommaa.
Nyt nopeammin vaikuttava asia on työvoimapolitiikan muutos. Kunnat itkevät kun joutuvat maksamaan osan kustannuksistaan, mikä on hyvä asia, joutuvat tekemään jotain käytännössä työttömyyden eteen.
Työkkärin on pakko järjestää hommia. Enää ei kelpaa, että makuuttaavat porukkaa kortistossa.
Miten tämä sitten hyödyttää it-alalla työskennellyttä. No jos on ollut strassaavassa ja tiivistahtisessa uraputkessa, voi vähän ottaa rennommin ja päätyy johonkin helpompaan hommaan työkkärin kautta :)
Eräs tuttavani noin parikymmentä vuotta työtavieroksuneena, joutui sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kautta pakkotyöllistetyksi. Nyt tykkää tehdä töitä, on mukavaa tulee vähän enemmän rahaa kun kotona maatessa ja kuitenkin homma ei ole niitä hätäisimmästä päästä. Voi tehdä sillee vähän rauhallisemmin ja pääsee klo 16 kotiin, ei ole palkattomia ylitöitä ja jää mukavasti vapaa aikaa muihin rientoihin.
Tulot eivät huikeat ole, mutta eivät ole menotkaan. On paljon mielenkiintoisia juttuja, joita voi tehdä vähällä rahalla ja säästää sitten jos haluaa jotain muuta.
Kaikki se hyvä mitä saa enemmän kun on rahaa ollessaan kovapalkkaisessa duunissa maksaa palkattomat ylityöt, yli 8 tuntiset työpäivät (11h tai enemmän), kova stressi. On sekin elämää, teet hulluna hommia 5-10 vuotta ja mitä jää käteen, on vähän kalliimpia leluja kotona ja hyvä auto, kämppä ehkä maksettu.
Älkää tärvätkö elämäänne uraputkessa, maksatte siitä liian kovan hinnan. Elettyjä vuosia ette takaisin saa. Siksi on tärkeämpää, että jää mukavia muistoja mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä niinä aikoina.
Paljon pystyy pienelläkin toimeentulolla tekemään kun on kekseliäisyyttä, eikä jää himaan jumittamaan. Tiedän tästä monta esimerkkiä.
Itse opiskelen tietotekniikka-alaa AMK:ssa ja opinnot ovat loppusuoralla. Menin opiskelemaan, koska softanvääntö ja suunnittelu kiinnostaa, siis aidon kiinnostuksen pohjalta. Opiskelussa pärjään hyvin kurssien arvosanojen keskiarvo on reilusti yli neljän. Harrastin softanvääntöä jo aikaisemmin. Ikävä kyllä ala muuttui huonommaksi, joten en halua enää työkseen sitä tehdä, harrastuksena on mukavaa hommaa. Vaihdan johonkin mukavampaan ja rennompaan alaan.
Mulla oli vakituinen duuni, lähdin sieltä menemään, oli älytöntä hommaa. Palkattomat ylityöt, ei ammattiliittoa, kotiin tulin aina kun lapsi oli menossa nukkumaan. Aivan hullua hommaa.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kohta alkaa poliitikot puhua: "Suomen pihjoisen sijainnin vuoksi IT-alalla ... blaa, blaa blaa".
Kummallista kun Viroa ei "geopoliittiset" olosuhteet heikauta.
Koska tunnustetaan, että korkea verotus on kaikkien ongelmien äiti Suomessa!
Työvoimapula?? Ei -keleen demarit ole keksinyt suurempaa valetta ikinä.
"Työvoimapula?? Ei -keleen demarit ole keksinyt suurempaa valetta ikinä."
Se on tilastollinen fakta länsimaissa. Kun ikärakenne on vinoutunut, niin se väkisinkin johtaa työvoimapulaan.
Ei välttämättä. Se että ikärakenteen muutos on fakta ei välttämättä tee työvoimapulasta faktaa. Jatkuvasti länsimaista siirtyy tuotannon ja nykyään myös tuotekehityksen toimintoja muualle. Tuotantoa seuraa myös palveluiden siirtyminen Aasiaan, kun tietotekniikka mahdollistaa erityisesti englanninkielisissä maissa monien palveluiden teettämisen etätyönä kehitysmaissa. Jotkut sanovat, että tilalle tulee vanhusten hoitamista, mutta millä rahalla vanhukset hoidetaan, kun valuuttatuloja maahan tuovat tehtävät siirtyvät muualle.
On yleinen harha poliitikkojen keskuudessa, että tekemätön työ itsessään synnyttää työvoimapulaa. Kuitenkin pula syntyy vasta kun tekemättömälle työlle löytyy myös maksukykyinen rahoittaja. Oli ikärakenne mikä tahansa, niin nuorisotyötön ei kovin montaa sairaanhoitajaa elätä. Lopulta meistä useimmat saattavat päätyä työttömiksi ja verokertymän laskusta johtuen yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa vanhempiemme hoitamisesta laitoksissa, joten heidät hoidetaan jälleen kotona ilman terveydenhoitoalan ammattilaisia. Hyvinvointiyhteiskunnan ympyrä sulkeutuu.
Kun "hyvinvointivaltioiden" yksityistalouksilta (kotitalouksilta) putoaa rahoituspohja pois, niin siitä seuraa protektionismi, koska silloin valitaan sellaiset päättäjät, jotka vetävät rajat kiinni yrittäen luoda parempia edellytyksiä kotimaiselle taloudelle.
Protektionismi on kaksiteräinen miekka, joten se toimii ainoastaan, mikäli tuotat jotakin, mitä muut haluavat sinulta ostaa joka tapauksessa. Euroopan pitäisi tuottaa jotakin, mitä kehitysmaiden on pakko ostaa juuri meiltä, vaikka eivät haluaisikaan. Kun kehitysmaat kurovat kiinni länsimaiden teknisen etumatkan, heidän ei tarvitse enää ostaa teollisuutemme tuotteita. He tuottavat kaiken itse halvemmalla. Myöskään luonnonvaroja Euroopassa ei juurikaan ole vietäväksi, koska olemme raaka-aineiden suhteen nettotuojia. Eli protektionismi johtaisi kauppasotaan, jonka seurauksena teollisuutemme menettäisi suuren osan vientimarkkinoistaan, emmekä saisi mistään valuuttatuloja kompensoimaan meille välttämätöntä raaka-aineiden tuontia. Mikäli Euroopan maat ainoastaan myyvät tullimuurien suojassa toisilleen teollisuustuotteita, niin varallisuutemme ei kasva ollenkaan, vaan itse asiassa laskee ja olemme nopeasti matkalla kohti agraariyhteiskuntaa.
Se mikä kävisi kaupaksi vientimarkkinoilla (hyödykkeet), "hyvinvointi valtioissa" pienempi joukko kykenee sen tuottamaan, koska vaatii enemmän koulutusta ja osaamista. Vähemmän koulutusta vaativat hommat valuvat muualle. Tämän pienemmän joukon pitäisi elättää muut, joten vaihtoehdot jäävät aika vähiin miten ongelma voitaisiin ratkaista.
"Euroopan pitäisi tuottaa jotakin, mitä kehitysmaiden on pakko ostaa juuri meiltä, vaikka eivät haluaisikaan."
Siis sellaisia hyödykkeitä joita eivät kykene tuottamaan ja euroopassa harvalukuinen joukko ihmisiä tuottaa.
"Mikäli Euroopan maat ainoastaan myyvät tullimuurien suojassa toisilleen teollisuustuotteita, niin varallisuutemme ei kasva ollenkaan, vaan itse asiassa laskee ja olemme nopeasti matkalla kohti agraariyhteiskuntaa."
Ei tarvi kuin kiertää kehityksen pyörää tältä osin noin parikymmentä vuotta taaksepäin, silloin elettiin euroopassa aika suojatuilla markkinoilla ja hyvin meni.
Asiat ovat suhteellisia, eräs suomalainen taloustieteilijä totesi että ollaan koko maailma aika suljetuilla markkinoilla jos avaruudesta käsin asioita tarkastellaan ;)
Jos vapaa kilpailun nimissä yritetään sovittaa yhteen jo lähtökohdiltaan erilaisia talouksia hyvinvointivaltiot ja kehitysmaat, syntyy isoja ongelmia jos ei ole jonkinlaisia rajapintoja.
"Se mikä kävisi kaupaksi vientimarkkinoilla (hyödykkeet), "hyvinvointi valtioissa" pienempi joukko kykenee sen tuottamaan, koska vaatii enemmän koulutusta ja osaamista."
Mitä tarkoitat? Et kai tosissasi väitä, että hyödykkeiden määrä on jotenkin vakio / rajallinen? Joku ihminen on valmis maksamaan joka viikko uudesta puhelimesta, toinen maksaa leffalipusta, kolmas jostain muusta. Hyödykkeitä on rajaton määrä maailmassa, vaikka tiettyjä tuotannontekijöitä ei olekaan. Kyse on siitä, mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan ja kuinka paljon. Ihmiset ajatteli jo silloin kun liukuhihna keksittin, että voi voi, nyt menee kaikilta työt. Aika hyvin on korvaavaa työtä keksitty tilalle.
Eurooppalaisten nettovarallisuus / ostovoima on parissakymmenessä vuodessa kehittynyt huimasti. Vielä esim. 20 vuotta sitten ihmisillä ei ollut matkapuhelinta / kannettavia tietokoneita / 40 tuuman LCD-televisiota yms. Kovin moni ihminen ei varmaan oikeasti haluaisi mennä ajassa taaksepäin.
Se miksi Euroopan talous on tällä hetkellä ahdingossa johtuu yksinkertaisesti siitä, että me on totuttu lyhyisiin työpäiviin ja pitkiin lomiin. Jos me halutaan pitää niistä kiinni, niin elintasosta pitää olla valmis vähän tinkimään. On kyse siitä,mitä me arvostetaan.
Paluuta 80-luvulle ei ole. Silloin kehitysmaiden oli pakko ostaa länsimaista tuotteita, joita eivät itse kyenneet valmistamaan. Nykyään teknologian ja koulutuksen taso monissa kehitysmaissa nousee huimasti ja esimerkiksi Kiinassa sekä Intiassa osataan valmistaa muutakin kuin tennissukkia. Suurin osa elektroniikasta jo valmistetaan ja useimmiten myös suunnitellaan Aasiassa. Harvat länsimaisetkin valmistajat käyttävät etupäässä kehitysmaissa valmistettuja komponentteja. Jo nykyään on harvoja massatuotteita, joita kiinalaiset eivät kykenisi itse valmistamaan ja länsimaisten kulutustavaroiden vienti siihen suuntaan on suunnattu lähinnä statusta tavoittelevalle kasvavalle ja vaurastuvalle keskiluokalle.
Euroopan suojautuminen halpatuonnilta luonnollisesti aiheuttaisi vastaavat toimenpiteet kehitysmaissa meidän vientituotteille. Jos syntyisi kauppasota, jonka seurauksena molemmin puolin laitettaisiin 200%:n tullit, niin kiinalaisilla ei olisi ongelmia muuttaa kulutustottumuksiaan siirtyen käyttämään kotimaisia tuotteita. Tänä päivänä Euroopassa menisi erittäin huonostu tullimuurin takan, koska kukaan ei ostaisi täältä mitään, mikäli suojatullit otettaisiin jälleen käyttöön. Ilman niiitäkin eurooppalaiset tuotteet ovat rankasti ylihinnoiteltuja ja menevät kaupaksi lähinnä niihin liittyvien ajastaan jälkeen jääneiden mielikuvien takia.
"Mitä tarkoitat? Et kai tosissasi väitä, että hyödykkeiden määrä on jotenkin vakio / rajallinen? Joku ihminen on valmis maksamaan joka viikko uudesta puhelimesta, toinen maksaa leffalipusta, kolmas jostain muusta. Hyödykkeitä on rajaton määrä maailmassa, vaikka tiettyjä tuotannontekijöitä ei olekaan."
Valitettavasti hyödykkeiden määrä on rajallinen, kaikkien hyödykkeiden (aineelliset ja aineettomat) tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa. Mitä enemmän pystytään säästämään luonnonvarojen kulutuksessa ja saastuttamisessa, siis tuottamaan tältä osin taloudellisemmin, voidaan jonkin verraan tuotannon määrää nostaa, kuitenkin raja siinäkin lopulta vastaan tulee.
Luonnonvarojen ja hyödykkeiden rajallisuutta on käsitelty kansantaloustieteen perusteiden oppikirjoissa.
"Ihmiset ajatteli jo silloin kun liukuhihna keksittin, että voi voi, nyt menee kaikilta työt. Aika hyvin on korvaavaa työtä keksitty tilalle. "
Tässä perusteessasi on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että se ei välttämättä ole aivan sovellettavissa iduktiivisesti päätellen yleiseksi teoriaksi. Toinen on se, että jos toi toimisi, pitäisi koko ajan keksiä niitä liukuhihnojen kaltaisille innovaatioille ja halpatyövoiman vastineeksi uusia työllistäviä keksintöjä ja kuitenkin aikaa myöten nämäkin valuvat halpatuontimaihin. Eli siis yksittäisen valtion talous nojaisi isoja joukkoja työllistäviin uusiin innovaatioihin. Todellisuudessa vähän liian harvoin sellaisia keksitään.
Kehityksen nopeus tulee olemaan vähän liian raju, nyt ollaan tekemässä jotain sellaista mitä ei koskaan maailman taloushistoriassa ole tehty. Eli yritetään vapaata globaalia kilpailua ja sen toimivuutta ei ole missään todistettu, eikä siitä ole aikaisempaa kokemusta. Aika iso riski ja kovilla panoksilla.
"Paluuta 80-luvulle ei ole. Silloin kehitysmaiden oli pakko ostaa länsimaista tuotteita, joita eivät itse kyenneet valmistamaan. Nykyään teknologian ja koulutuksen taso monissa kehitysmaissa nousee huimasti ja esimerkiksi Kiinassa sekä Intiassa osataan valmistaa muutakin kuin tennissukkia."
Tästä minulla on käytännön kokemusta. Tilanne onkin se, että Kiinaa ja Intiaa joudutaan pitämään kohta saman veroisina kilpailijoina kun hyvinvointivaltioita. Siis näihin maihin siirtyy kaikki se tuotanto jolla on pitkä kehityshistoria ja nyt sitten pitäisi keksiä uutta ja nopeasti, sekä juosta se sama tuotannon kehityshistoria uusilla sektoreilla nopeasti, jotta "hyvinvoinnin" taso ei romahtaisi.
"Suurin osa elektroniikasta jo valmistetaan ja useimmiten myös suunnitellaan Aasiassa. Harvat länsimaisetkin valmistajat käyttävät etupäässä kehitysmaissa valmistettuja komponentteja. Jo nykyään on harvoja massatuotteita, joita kiinalaiset eivät kykenisi itse valmistamaan ja länsimaisten kulutustavaroiden vienti siihen suuntaan on suunnattu lähinnä statusta tavoittelevalle kasvavalle ja vaurastuvalle keskiluokalle."
Tästä on seuraamassa aika raju muutos, kun Kiinasta ja Intiasta on tulossa maailman tavaratehtaita ja innovaatioiden tuottajia, niin mitä tilalle?
"Euroopan suojautuminen halpatuonnilta luonnollisesti aiheuttaisi vastaavat toimenpiteet kehitysmaissa meidän vientituotteille. Jos syntyisi kauppasota, jonka seurauksena molemmin puolin laitettaisiin 200%:n tullit, niin kiinalaisilla ei olisi ongelmia muuttaa kulutustottumuksiaan siirtyen käyttämään kotimaisia tuotteita."
Näin voisi käydä ja lopulta tulos olisi kompromissi, kuten kaikkien isojen kriisien jälkeen maailmanhistoriassa, jotka ovat aiheutuneet murroskausista.
"Tänä päivänä Euroopassa menisi erittäin huonostu tullimuurin takan, koska kukaan ei ostaisi täältä mitään, mikäli suojatullit otettaisiin jälleen käyttöön. Ilman niiitäkin eurooppalaiset tuotteet ovat rankasti ylihinnoiteltuja ja menevät kaupaksi lähinnä niihin liittyvien ajastaan jälkeen jääneiden mielikuvien takia."
Tuotteiden ylihinnoittelu euroopassa ei pidä paikkaansa. Päin vastoin tuotteita alihinnoitellaan. Oikeesti esim. jos ostat kengät 20€:lla, se osoittaa että globaalissa taloudessa on ongelmia. Ei oikeesti työtä vaativat hyödykkeet voi missään olla halpoja ilman vakavia seurauksia.
Jos halutaan hyvinvoinnin pysyvän kohtuullisella tasolla, hyödykkeiden hintojen on oltava realistisella tasolla, liian halvat hyödykkeet kertoavat ettei näin ole ja tilanteessa on ongelmia.
Nyt alkaa näkyä ilmiö, että ennen ns. halpa toririhkama on nyt normaalihintaista.
Tarkoitan toki, että eurooppalaiset tuotteet ovat rankasti ylihinnoiteltuja suhteessa aasialasiin (tai aasialaiset ovat alihinnoiteltuja, miten vaan). Tämä tietenkin johtuu osaltaan Euroopassa teollisuudessa maksettavista suhteettoman korkeista palkoista. Jos Aasiassa tuotantolinjalla työntekijä saa korkeintaan pari euroa tunnilta ja Euroopassa toista kymppiä, niin ovatko Eurooppalaiset työntekijät monta kertaa taitavampia, tehokkaampia tai älylläämpiä. Eivät tietenkään, vaan Euroopassa palkat eivät määräydy kysynnän ja tarjonnan mukaan kuten Aasiassa. Jos määräytyisivät, niin palkkaerot olisivat Euroopassa nykyistä suuremmat ja rutiinityöstä maksettaisiin sama "maailmanmarkkinahinta", kuin kehitysmaissakin.
Kalliit Eurooppalaiset tuotteet menevät toistaiseksi kaupaksi, koska kuluttajat uskovat niiden olevan laadukkaampia. Luultavasti teollisen murroksen yhteydessä kaikissa maissa on aluksi laatuongelmia, kun prosessit ovat vasta muotoutumassa, mutta teollisen tradition vakiintuessa kaikissa Aasian maissa päästään eroon laatuun liittyvistä ongelmista. Tällöin Eurooppalaisten tuotteiden korkeammalle hintatasolle ei löydy enää rationaalisia perusteita, vaan kyse on ylellisyystavaroista, joita ei voi valmistaa volyymituotteiden tapaan. Ylellisyystavaroissa katteet ovat tietenkin paremmat, mutta niiden markkinat ovat rajalliset.
"Tarkoitan toki, että eurooppalaiset tuotteet ovat rankasti ylihinnoiteltuja suhteessa aasialasiin (tai aasialaiset ovat alihinnoiteltuja, miten vaan). Tämä tietenkin johtuu osaltaan Euroopassa teollisuudessa maksettavista suhteettoman korkeista palkoista. Jos Aasiassa tuotantolinjalla työntekijä saa korkeintaan pari euroa tunnilta ja Euroopassa toista kymppiä, niin ovatko Eurooppalaiset työntekijät monta kertaa taitavampia, tehokkaampia tai älylläämpiä."
Jos poistetaan valuuttakurssien erot, palkkojen ero ei johdu paremmasta työstä, taidosta tai älystä vaan siitä, että euroopassa sosiaalituet, terveyden- vanhustenhuolto, eläkkeet ym. on paremmin järjestetty.
Näillä on hintansa, joka aika äkkiä unohdetaan. Esim. Intiassa ja Kiinassa on mieletöntä kurjuutta monessa euroopan maassa nämä asiat ovat aika hyvällä mallilla.
Se onko kyse ylihinnasta palkoissa, täytyy suhteuttaa siihen mitä sillä erotuksella maksetaan ja saadaan yhteiskunnassa vastineeksi. Jos näistä halutaan luopua, silloin voidaan pitää erotusta ylihintana.
"Eivät tietenkään, vaan Euroopassa palkat eivät määräydy kysynnän ja tarjonnan mukaan kuten Aasiassa. Jos määräytyisivät, niin palkkaerot olisivat Euroopassa nykyistä suuremmat ja rutiinityöstä maksettaisiin sama "maailmanmarkkinahinta", kuin kehitysmaissakin."
En ihan äkkiä lähtisi uskomaan, että kysynnän ja tarjonnan mekanismi Aasiassakaan kovinkaan hyvin toimisi.
"Eurooppalaisten tuotteiden korkeammalle hintatasolle ei löydy enää rationaalisia perusteita, vaan kyse on ylellisyystavaroista, joita ei voi valmistaa volyymituotteiden tapaan. Ylellisyystavaroissa katteet ovat tietenkin paremmat, mutta niiden markkinat ovat rajalliset."
Rationaaliset perusteet löytyvät, niistä yhteiskunnan rakenteista, jotka takaavat ihmisille paremman sosiaaliturvan, eläkkeet ym.
"Se onko kyse ylihinnasta palkoissa, täytyy suhteuttaa siihen mitä sillä erotuksella maksetaan ja saadaan yhteiskunnassa vastineeksi. Jos näistä halutaan luopua, silloin voidaan pitää erotusta ylihintana."
Kun argumentoit, mitä kannattaa maksaa, niin pidä mielessä, kuka maksaa ja mikä kannattaa maksajan näkökulmasta. Työnantajat (yritykset) maksavat palkat. Sosiaaliturvasta nauttivat kuluttajat. Työnantajan saattaa olla rationaalista maksaa suhteettoman korkeaa palkkaa, jos esimerkiksi turvallinen ja vakaa yhteiskunta tai luotettava infrastuktuuri on toiminnan kannalta erityisen tärkeitä taikka mahdolliset tappiot esim. levottomuuksien sattuessa ovat toimialalla huomattavan suuret. Muussa tapauksessa rationaalinen työnantaja maksaa vain niin paljon palkkaa kuin on välttämätöntä ja siirtää toiminnan mahdollisimman kustannustehokkaaseen ympäristöön ottaen samalla laskelmoidun riskin yhteiskuntarauhan ja infrastuktuurin suhteen. Työnantajat eivät säilytä toimintoja Euroopassa, jotta työntekijöillä olisi mukava olla. Työttömien hyvinvoinnilla ei ole senkään vertaa merkitystä rationaaliselle työnantajalle päätettäessä investointien kohdemaata.
"En ihan äkkiä lähtisi uskomaan, että kysynnän ja tarjonnan mekanismi Aasiassakaan kovinkaan hyvin toimisi."
Teollisuusdessa on paljon yksinkertaisia ja lähinnä motorisia kykyjä vaativia tehtäviä. Usein nämä tehtävät eivät välttämättä vaadi edes luku-/kirjoitustaitoa, vaan ainoastaan tehtäviin perehdyttämisen. Kehitysmaissa näistä tehtävistä maksetaan alhaista palkkaa sen mukaan, että maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joilla on yhtäläinen kyky suoriutua tehtävästä. Yrityksen kannalta siis työvoivareservi on miltei rajaton.
Euroopassa teollisuudessa maksettavat palkat ovat ihan muusta maailmasta ottaen huomioon, että usein tehtävät eivät täälläkään vaadi mitään erityisiä taitoja. Siten kehitysmaissa toimii kysynnän ja tarjonnan laki työmarkkinoilla ja Eurooppalaiset palkat ovat suhteettoman suuret verrattaessa vastaavaan tehtävään kehitysmaassa. Siksi Suomeen ei perusteta uusia paperitehtaita, vaan vanhat ajetaan alas. Paperiteollisuus on pysynyt Suomessa pitkään, koska raaka-aineen kuljetuskustannuksilla on suuri ja toisaalta palkkakustannuksilla pieni osuus lopputuotteessa, mutta luulen rajan tulleen vastaan silläkin alalla.
"Rationaaliset perusteet löytyvät, niistä yhteiskunnan rakenteista, jotka takaavat ihmisille paremman sosiaaliturvan, eläkkeet ym."
Ulkomaalainen ostaja ei tee rationaalista ostopäätöstä suomalaisen sosiaaliturvan perusteella. Itse asiassa suomalainenkaan ostaja ei tee aidosti rationaalista ostopäätöstä suomalaisen sosiaaliturvan perusteella. Rationalliseen ostopäätökseen vaikuttavat ensisijaisesti tuotteen tai palvelun hinta ja laatu. Rationaalinen yritys pyrkiin myymään riittävää laatua kilpailukykyiseen hintaan palvellakseen rationaalisia kuluttajia. Korkeat sosiaaliturvat ja eläkkeet eivät ole liiketoiminnassa sinänsä tavoite. Jos ne voidaan saavuttaa kilpailukykyisin kustannuksin, niin ei niistä tietenkään haittaakaan ole yrityksen kannalta, koska ne osaltaan laskevat yrityksen muita kustannuksia.
"Muussa tapauksessa rationaalinen työnantaja maksaa vain niin paljon palkkaa kuin on välttämätöntä ja siirtää toiminnan mahdollisimman kustannustehokkaaseen ympäristöön ottaen samalla laskelmoidun riskin yhteiskuntarauhan ja infrastuktuurin suhteen. Työnantajat eivät säilytä toimintoja Euroopassa, jotta työntekijöillä olisi mukava olla. Työttömien hyvinvoinnilla ei ole senkään vertaa merkitystä rationaaliselle työnantajalle päätettäessä investointien kohdemaata. "
Työnantajat ovat tähän mennessä säilyttäneet toimintoja euroopassa sen takia, kun ei ole ollut mahdollisuutta siirtyä matalamman hyvinvoinnin maihin, on ollut markkinaesteitä.
En usko, että työnantajien vapaa liikkuminen halvempien työvoimakustannusten maihin tulee jatkumaan kovinkaan kauaa, siitä seuraa liian raju elintason pudotus euroopassa.
"Työttömien hyvinvoinnilla ei ole senkään vertaa merkitystä rationaaliselle työnantajalle päätettäessä investointien kohdemaata. "
Tästä syystä protektionismi tulee nostamaan päätään, kun työttömyys kasvaa euroopassa ja USA:ssa.
"Teollisuusdessa on paljon yksinkertaisia ja lähinnä motorisia kykyjä vaativia tehtäviä. Usein nämä tehtävät eivät välttämättä vaadi edes luku-/kirjoitustaitoa, vaan ainoastaan tehtäviin perehdyttämisen. Kehitysmaissa näistä tehtävistä maksetaan alhaista palkkaa sen mukaan, että maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joilla on yhtäläinen kyky suoriutua tehtävästä. Yrityksen kannalta siis työvoivareservi on miltei rajaton. "
Tämä ei selitä että kysynnän ja tarjonnan mekanismi toimisi.
"Euroopassa teollisuudessa maksettavat palkat ovat ihan muusta maailmasta ottaen huomioon, että usein tehtävät eivät täälläkään vaadi mitään erityisiä taitoja."
Niin ovatkin, ne ovat realistisella tasolla, eivät liian halpoja. Tämä mahdollistaa yhteiskuntarauhan, vanhustenhoidon ym..
"Ulkomaalainen ostaja ei tee rationaalista ostopäätöstä suomalaisen sosiaaliturvan perusteella. Itse asiassa suomalainenkaan ostaja ei tee aidosti rationaalista ostopäätöstä suomalaisen sosiaaliturvan perusteella."
Eurooppalaisten tuotteiden hintatasolle löytyy rationaaliset perusteet kuten mainitsin, on eri asia ostajan rationaalinen ostopäätös
ja tuotteen hintatasolle löytyvä rationaalinen peruste.
Jos tuotteita ja palveluita tuottavan työn hintataso putoo rajusti, silloin tulonjakomekanismi romahtaa. Nyt jo
puhutaan, että USA:ssa olisi kovaa vauhtia häviämässä keskiluokka. Voi vain mietiskellä maailmanhistoriaa ja
sitä mitä tämä silloin merkitsee.
Vapaa globaali kilpailu on yhtä utopistista kuin oli sosialismikin. Reaalimaailma ei toimi niin,
se on hyvin epäideaalinen. Vapaassa kilpailussa näen ainakin kaksi isoa ongelmaa. Ensimmäinen on se,
että pitäisi perustaa jättimäinen valvontakoneisto joka valvoisi vapaan kilpailun toteutumista. Ihmiset ja
organisaation, kun ovat niin raadollisia, että haluavat vain pärjätä hyvin kilpailussa.
Toinen ongelma on siinä että kun yhdistetään erilaisia talouksia samaksi markkina-alueeksi vapaassa
kilpailussa, kilpailukyvyltään heikompi joutuu muuttmaan vahvemman kaltaisiksi eli siis heikompia ovat
"hyvinvointivaltiot". Käytännössä tämä merkitsee, että ne tekijät joilla työn hinta on matalampi
kopioituvat "hyvinvointivaltioiden" talouksiin. Muutos olisi liian raju.
Vapaa kilpailu on darwinistista, eikä darwinismikaan luonnossa kuitenkaan näytä toimivan, se on liian
ideaalinen malli. Luonto on epäideaalisempi käytännössä.
Nyt jo näkyy eräs merkittävä ongelma globaalissa kilpailussa, yrityksistä on kasvamassa globaaleja jättiläisiä joita mahtuu toimimaan vain muutama markkinoille. Uusien kilpailijoiden on enää mahdotonta tunkeutua kilpailemaan koska pitäisi luoda tyhjästä yhtä suuria jättimäisiä yrityksiä.
Miten tässä näin pääsi käymään. Muutamat "kilpailijat" eivät käytännössä kilpaile keskenään, ne vain jakavat markkinoita. Markkinamekanismi ei toiminutkaan tässä ideaalisesti.
Tämä keskustelu on jokseenkin tulokseton ja alkaa viedä liikaa työaikaa. Kuitenkin vielä yksi kommentti.
"Tästä syystä protektionismi tulee nostamaan päätään, kun työttömyys kasvaa euroopassa ja USA:ssa."
Protektionismin toimiminen edellyttää, että vähintään yksi seuraavista ehdoista toteutuu:
1. Yhteiskunta tuottaa kauppakumppaneiden kannalta välttämätöntä hyödykettä, jolla ei ole markkinoilla vaihtoehtoja
2. Yhteiskunnan vientitulot perustuvat etupäässä strategisiin raaka-aineisiin, joilla on aina markkinat riippumatta tuontitulleista
3. Yhteiskunta on omavarainen useimpien raaka-aineiden suhteen, jotta voi ylläpitää talouskasvua ilman vientituloilla rahoitettavaa raaka-aineiden tuontia
4. Yhteiskunta on etupäässä omavaraistalouteen perustuva agraariyhteiskunta, jossa viennin osuus kansantuotteesta on minimaalinen
Eurooppa ei ole (tällä hetkellä) mitään näistä, joten protektionismia seuraavan kansainvälisen kauppasodan sattuessa me olisimme ensisijaisia häviäjiä. Kukaan EU:n ulkopuolella ei enää ostaisi Saksassa valmistettuja autoja tai Suomessa valmistettua paperia. Sinun protektionistisessa Euroopassa meillä ei olisi vientituloja joilla voisimme ostaa muilta mantereilta raaka-aineita, jotka ovat välttämättömiä talouskasvun ylläpitämiseksi. Itse asiassa sen jälkeen jokainen eurooppaan tuotava laivalastillinen raaka-aineita päätyisi jalostettuna kotimarkkinoille ja sitä kautta söisi olemassa olevaa varallisuuttamme, kun ne nykyään lisäävät varallisuutta raaka-aineiden jalostusarvoa kasvattavan vientiteollisuuden ansiosta. Itse asiassa työttömyys kasvaisi, koska Euroopassa (varsinkaan kauppasodan köyhdyttämässä) ei riitä markkinoita pitämään yllä nykyistä vientiteollisuutta. Tehtaita suljettaisiin, koska Eurooppalaisten tuotteiden kysyntä maailmalla romahtaisi korkeiden tuontitullien takia.
Mielestäni Euroopalla on vain huonoja vaihtoehtoja. Tulemme joka tapauksessa köyhtymään tulevaisuudessa ja ennen pitkään keinotekoisesta palkkojen tasaamisesta täytyy luopua, jos haluamme pitää täällä teollisuutta. Ei ole meidän syymme, että maailmassa on kuusi miljardia ihmistä korvaamaan huomenna jokainen liukuhihnalla työskentelevä, mutta meidän täytyy kuitenkin siihen ennemmin tai myöhemmin reagoida.
Kirjoitat yhteiskunnasta ja euroopasta, kuitenkin maailmanhistoriassa muutokset ovat alkaneet pieneltä alueelta ja levinneet laajalle. Näin se protektionismikin voi edetä. Oleellista on se miten laajat ihmismassat globaalisti tiettyjä suuntauksia kannattavat.
Aika pieni ihmisjoukko tulee vapaata kilpailua kannattamaan, kun seuraukset alkavat näkyä.
Ymmärrätkö mikä on vapaakaupasta luopumisen seuraus Euroopalle? Meidän on pakko tuoda huomattava määrä raaka-aineita ylläpitääksemme elintasomme tulevaisuudessakin. Eurooppa ei ole missään määrin omavarainen raaka-aineiden suhteen, kuin korkeintaan maa-ja metsätaloustuotteiden (ja kenties hiilen) osalta. Raaka-aineiden tuonti vaatii kovaa valuuttaa, koska Euro ei ole minkään arvoinen, jos täältä ei kannata mitään muualle viedä. Eli valuuttaa saadaan ainoastaa toimivalla vientikaupalla, eikä myymällä tavaraa kotimarkkinoille tullimuurin suojassa. Koska emme voi viedä raaka-aineita, on meidän vietävä teollisuustuotteita. Jos ei ole vapaakauppaa, niin kukaan ei osta Euroopan ulkopuolella eurooppalaisia tuotteita, koska ne ovat liian kalliitta, eli jäämme ilman valuuttaa.
Ei kai kukaan vakavissaan luule (edes ihmismassat), että protektionismi koskettaa vain Aasian teollisuutta. Eli me ikään kuin pistäisimme kehitysmaille käsittämättömät tullit, mutta he sen sijaan eivät tee mitään ja meidän vienti vetää entiseen malliin. Tämä toimi 80-luvulla, kun kehitysmaat eivät itse osanneet valmistaa nallipyssyjä vaativampia tuotteita. Nykyään kehitysmaat osaavat itse valmistaa miltei mitä tahansa kulutustavaroita ja monia tehokkaammin kuin länsimaat. Kun protektionismin tielle lähdetään, niin samat tullit tulevat koskemaan myös länsimaiden vientiteollisuutta. Mihin sinä sitten aiot viedä Eurooppalaisen teollisuuden tuotteet? Muihin länsimaihinko, jotka kaikki valmistavat samoja tuotteita ja ovat kaikki samassa tilanteessa? Hekin tarvitsevat raaka-aineita ja teollisuutta on omasta takaa.
EU voisi hyvin toteuttaa protektionismia sellaisia maita kohtaan, jotka eivät osta meiltä mitään.
Kiina on hyvä esimerkki maasta, joka ei ole halukas ostamaan muilta mitään. Kaikki halutaan tehdä suunnitella ja valmistaa itse. Periaatteessa tässä ei ole mitään pahaa, mutta tällä hetkellä teknologia ja opit tulevat Kiinaan muualta: kun Kiinaan perustetaan tuotanto- tai tuotekehitysyksikkö, sammutetaan tehdashallin valot toisaalla. Euroopassa on jo jouduttu toteamaan, ettei kilpailu kiinalaisten kanssa ole mahdollista. Joko siirrät hommat kiinaan tai laita lappu luukulle.
Kauppataseen alijäämä Kiinan kanssa kasvaa sitä tahtia, että EU voisi aivan hyvin pätkäistä 200% tuontiveron kaikille Kiinasta tuleville hyödykkeille.
Et kai ihan vakavissasi usko johonkin vapaakaupan illuusioon?
Millä ihmeessä kuvittelet eurooppalaisten ostavan ne muualla tehdyt tuotteet, jos täällä ei ole ihmisillä töitä?
Ne halvalla tehdyt tuotteet muuttavat äkkiä liian kalliiksi, joihin ei ole varaa.
Järki käteen ja realismia peliin. Jos kiinalainen tekee esim. kengät ulosmyyntihintana 10€ ja sitten eurooppalaisen tai amerikkalaisen kuukauden palkka olisi 50€.
Mitä silloin ajattelevat eurooppalaiset, tai amerikkalaiset vapaakaupasta.
Kaiken lisäksi Kiina, Intia tai mikään Afrikan maakaan ei tule edustamaan vapaata markkinataloutta, ne pelaavat ihan omilla säännöillään.
Ei ole mitään merkitystä mistä raaka-aineita tuodaan ja maksetaanko ne kovalla valuutalla jos yksinkertaisesti porukalla ei ole liksaa ostaa yhtään mitään.
Tästä syystä vapaa globaali kilpailu on vain samanlaista uskontoa sosialismin kanssa. Se ei voi mitenkään toimia.
Meiltä Kiina ostaa paperikoneita, koska eivät niitä itse vielä valmista. Kulutustavaroita he eivät tietenkään osta, sillä miten keskiverto kiinalaisella voisi olla varaa eurooppalaisiin kulutustavaroihin. Ne vain ovat liian kalliita ja se ei johdu tulleista. Suomessa kiinalainen mopo maksaa kai halvimmillaan 700€ ja EU:n alueella tehty ilman mitään tulleja vähintään tuplasti sen. Ne paperikoneet yms erityistuotteet meidät elättävät. Ero vanhoihin hyviin aikoihin on, että noita erikoistuotteita, joita minnekään voimme viedä, on vuosi vuodelta vähemmän. Paperikoneita valmistetaan myös monessa muussa maassa ja on tärkeää, että kiinalaiset ostavat ne meiltä, ennen kuin itse ryhtyvät niitäkin valmistamaan.
Jos laittaisimme Kiinalle 200%:n tuontitullit, niin ostaisivatko eurooppalaiset kuluttajat sen jälkeen eurooppalaisia kalliimpia tuotteita. Ehkä, mutta todennäköisimmin ostaisimme Malesialaisia tai Taiwanilaisia tuotteita. Jopa Etelä-Koreasta voimme ostaa edullisia tuotteita. Tietenkin voimme laittaa 200% tuontitullin kaikille teollistuneille kehitysmaille, jonka jälkeen meidän merkittävimpiä kauppakumppaneita olisi vaikkapa Angola, jonka kansalaiset ostaisivat eurooppalaisia tuotteita Euroopasta saamillaan kehitysapurahoilla. Tosin hekin mielummin käyttäisivät rahansa johonkin edullisempaan vaihtoehtoon.
Kaikki "hyvinvointivaltiot" laittaisivat tuontitullit, muodostuisi näiden valtioiden välinen markkina-alue.
Raaka-aineissa joudutaan joka tapauksessa säästämään ja rajusti. On turhaa pitää yllä sellaista illuusiota, että nykyinen kulutustaso voisi jatkua ja levitä muuallekin maailmaan. Sitä ei ekosysteemi kestä.
Myös hyvinvointivaltioiden alueella tuotetaan raaka-aineita, joita muut tarvitsevat. Meillä on puhdasta vettä, myös täällä voidaan viljellä monia viljalajikkeita ja vihanneksia, joita ei enää etelä-euroopassa, tai esim. Kiinassa pystytä. Aavikoituminen on levinnyt Espanajan eteläosiin ja Kiinaan. Kiinassa on valtavia alueita jo nyt saastuneita.
Halpatuontimaat saastuttavat omat maaperänsä tuottamalla halvalla tuotteita.
Öljyn kulutus putoaa rajusti, siinävaiheessa kun liikenne siirtyy kokonaan biopolttoaineisiin. Tulee aika, jolloin öljyä ei tarvita kovinkaan moneen asiaan esim. tien päällystäminen on niitä, johon ei varmaan ihan heti korvaavaa materiaalia keksitä.
Miksi ihmeessä kuvittelet jonkun USA:n tavoittelevan energiaomavaraisuutta ja suojaavan terästeollisuuttaan?
Ennustan, että vappa globaali kilpailu tulee päättymään ja kaatumaan mahdottomuuteensa.
Hyvä kirjoitus. Jäi vähän epäselväksi, kun kerrot opiskelevasi IT alaa, mutta sitten kerrot jättäneesi työsi.
Itse olen alan koulut käynyt ja työelämässäkin ollut jo useampia vuosia. Meno alalla on toisinaan sairasta, tressaavaa, jopa melko merkityksetöntä.
Perhe-elämään ja vapaa-aikaan työ heittää varjonsa jatkuvasti. Kaiken raadollisinta on työskentely pörssiyhtiössä. Palvotaan vain pörrikurssia, millään muulla ei todellisuudessa ole väliä vaikka muuta väitetään.
Usein mietin kuten myös valtaosa alalla työskentelevistä tutuistani, miten päästä ulos tilanteesta. Joitakin vuosia voin tuohon vielä hukata, mutta en loppuelämääni. Itse tulisin toimeen pienemmällä palkalla ja menoja pystyisin karsimaan aika helposti. Lisäksi IT alan työt on paljolti kalliissa kasvukeskuksissa, joten alan vaihdon myötä voisin vaihtaa asumaan myös halvemmille seuduille.
Ehkä tosiaa väestön ikääntyminen tuo työvoimapulan tulleessaan ja avaa uusia mahdollisuuksia minulle :)
"Jäi vähän epäselväksi, kun kerrot opiskelevasi IT alaa, mutta sitten kerrot jättäneesi työsi. "
Mulla on aikaisempi tietotekniikan alan tutkinto ja lähdin jatkamaan ammattikorkeakouluun.
"Perhe-elämään ja vapaa-aikaan työ heittää varjonsa jatkuvasti"
Perhe on tärkein, helpommin löydät uuden työpaikan vaikka ajan kanssa, perheen perustaminen ei aina niin helposti käykkään.
"Kaiken raadollisinta on työskentely pörssiyhtiössä. Palvotaan vain pörrikurssia, millään muulla ei todellisuudessa ole väliä vaikka muuta väitetään."
Tämä pitää paikkaansa, myös hikipajat kannattaa kiertää kaukaa, ne ovat sellaisia firmoja johon on tullut pääomasijoittaja mukaan omistajaksi toimivan johdon rinnalle. Sijoittaja odottaa yleensä 10 kertaista kasvua ja meno on sen mukaista.
"Usein mietin kuten myös valtaosa alalla työskentelevistä tutuistani, miten päästä ulos tilanteesta. Joitakin vuosia voin tuohon vielä hukata, mutta en loppuelämääni. Itse tulisin toimeen pienemmällä palkalla ja menoja pystyisin karsimaan aika helposti. "
Pudota ensin menot pieneksi, äläkä missään nimessä hommaa omaa kämppää. Kun loppuunpalaminen meinaa iskeä, lähdet kävelemään. Neuvottelet työnantajan kanssa, että irtisanovat sinut siten ettei tule mainintaa, että olisit itse myötävaikuttanut tilanteeseesi.
Sen jälkeen työkkäriin päivärahoille ja työvoimakoulutuksen kauttaa uudelle uralle tekemään jotain aivan muuta.
Opintotuella ei kannata missään nimessä opiskella, se on liian pyrokraattista ja helposti syntyy tilanteita joissa opintotukikeskus evää kaiken tuen.
En tajua. Jos haluatte rahaa ja ylennyksiä, niin sitten painatte niin maan helvetisti. Jos taas ette halua, niin otatte rauhallisesti. Jos oikeasti olette hyviä, niin kukaan ei potki teitä pois firmasta.
Virallisesti ylitöitä ei yleensä ole, eikä saa tehdä. Vaan kerrytetään tuntisaldoa muka pidettäväksi myöhemmin vapaina. Homma menee niin, ettei käytännössä yleensä ole kovinkaan usein aikaa pitää niitä vapaita, koska projekteja myydään jatkuvasti ja jos kieltäydyt tekemästä projektissa hommia niin aika äkkiä kenkää tulee.
Työtekijällä on harvoin mahdollisuutta itse valita työtahtia, vaan tahti määräytyy tyyliin ota tai jätä. Kun on kiree aikataulu, kuten lähes aina kannattavissa projekteissa, niin ylitöitä tulee. Muuten aikataulu pettää. Jos ei halua tehdä, ei pysty kirjaamaan tunteja millekkään projektille. Tästä seuraa, että on pakko ottaa projekteja.
ylitöitä jos niistä ei makseta. Niistä on aina maksettu, mutta en silti ole valmis tekemään kuin 50-150h vuosi, joka on aika yleinen ylityömäärä teollisuudessa (ei ylityöt ole pelkästään it-alan ongelma / siunaus).
...voihan sitä sanoa, kuitenkin kyse on aikatauluista. Myynti myy projekteja ja aikatauluissa pitää pysyä. Voi olla, että jossain voi sanoa ettei ota liian kireisiin aikatauluihin vedettyjä projekteja. Kuitenkin jos lähes kaikki projektin ovat liian tiukoiksi mitoitettuja, vaihtoehtoa ei ole. Jos ei tee, aikataulu paukkuu ja firma maksaa hyvityksiä asiakkaalle.
et sinä duunarina ole siitä vastuussa. Tietysti jos vedät projektia yms. niin sitten voi olla eri juttu.
Tietysti projektibonarit menee, mutta jos et ole rahan perään, niin ei kai sillä sitten ole niin väliä.
Karu tosiasiahan on se, että IT-allalla työskentelevät henkilöt ovat yleensä liian kilttejä ja liikaa kallellaan "taloa" päin. TES:iin voi aina vedota eikä ylityöt ole velvollisuus! Riittää, että yrittää parhaansa. Se on sitten eriasia, mihin sillä pääsee, mutta se ei ole syy irtisanomiseen.
Työnantaja kykenee yleensä tarjoamaan ainoastaan yksipuolista rakkautta. Silloin kun menee hyvin, niin taputetaan selkään, mutta alamäessä taputusten sijaan tulee kenkää.
"Karu tosiasiahan on se, että IT-allalla työskentelevät henkilöt ovat yleensä liian kilttejä ja liikaa kallellaan "taloa" päin."
Sama meno on muillakin työpaikoilla ja yhteiskunnassa on tähän asti ihannoitu, sitä kun pysyy töissä. Nyt tilanne on muuttumassa ja arvomaailma on muuttunut, voi lähteä duunista menemään vaikka kortistoon jos muualle ei pääse.
TES:illä käytännössä pyyhitään takapuolta aika monessa firmassa. On vain valittava tekeekö duunia tietyssä firmassa vaiko ei, niin yksinkertaista se on.
Ei tietenkään ylityöt mikään velvollisuus ole, voi vapaasti valita tekeekö duunia vaiko lähtee menemään.
hypätä, jos työt ei maita. Pitää vaan tyytyä huonompaan palkkaan.
Jos sitä vaan jää roikkumaan työpaikkoihin, työnantajat hilaavat liksat alas. Se raha, joka menee työttömyyskorvauksiin, ei tuo parempaa elintasoa niille, jotka ovat töissä, jos vaikka kaikki korvaukset poistettaisiin. Siitä pitää inflaatio huolen. Ko raha valuisi yritysten omistajille.
Aika sinisilmäinen näkemys sinulla alasta.
Piiloylityöt on työnantajille vuosia kestäneen yt-uhan myötä saavutettu etu. Niin ei saisi olla, työntekijällä pitäisi olla vapaus valita. Mutta jos sanot, ettet halua tehdä ylitöitä, maksetaan niistä tai ei, siihen tyssää luotto, urakehitys ja jossain vaiheessa vielä työpaikka.
Minä kypsyin aikanani koodaamiseen ja aikatauluihin. Aloitin uuden alan opinnot viittä vaille kolmekymppisenä yliopistossa. Taloudellisesti tulee takkiin niin että tuntuu, mutta toisaalta, olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni. Valmistuttuani on työaikaa jäljellä n. 30 vuotta ja työllisyysnäkymät ovat koti- ja ulkomailla hyvät tällä uudella alalla.
Kuten jo sanoin, että jos et tee ylitöitä, niin urakehitys voi hyvinkin tyssätä. Ei se niin hirveästi eroa mistään muustakaan alasta.
Toisaalta jos teet työsi puolet tehokkaammin kuin muut, niin tuskin sinulle ihan heti tulee kukaan kenkää antamaan. Kyllä työnantajat ymmärtää, kuka tekee rahaa talolle.
Tottakai pysyt hyvän työntekijän maineessa tuolla keinoin, mutta urakehitystä se ei takaa.
Minulle riitti aikoinaan yli kymmenen vuoden putki koodausta, kun kroppa alkoi ilmoitella tehtäväkierrosta. Jokunen vuosi sitten aloitin opiskelut yliopistossa ja tein entistä duunia siinä sivussa. Työnantaja veivasi hiljattain pihalle, joten nyt olisi tilaisuus hyödyntää saatuja oppejakin.
Muuten millä perusteella oletat, että voisit tehdä hommat puolta tehokkaammin kuin joku toinen?
tiedän toki, että alalla on kavereita jotka ovat n kertaa tehokkaampia / parempia kuin minä. It-alalla se on vielä yleensä aika helppoa, koska työ vaatii luovuutta / älykkyyttä / johtajuutta jne. Tuottavuuserot ovat usein todella huimia eri kavereiden välillä.
jossakin teollisuustyössä. Ohjelmistopuolla projektit ovat vaikeustasoltaan sen luontoisia, että tahtia ei juuri voi kiristää ilman ylipalamisen vaaraa.. ainoa, mikä määrää tahdin, on siis kokemus vastaavista projekteista, työuran pituus ja ns. "stressikerroin", joka joillakin on negatiivinen, joillakin positiivinen.
btw. Työnantajalla on velvollisuus tarjota mielekästä työtä, siis tuo "pakko ottaa projekteja" ei varsinaisesti päde. Työnantaja siis osoittaa hommia, joita koulutuksen yms. seikkojen perusteella on kykenevä hoitamaan, jos ei osoita, niin se on työnantajan ongelma ja voit vaikka lorvia päivät. Yleensä asiat ovat jossakin suhteessa, koska kyseessä on win-win tilanne.. :)
mistään, vaikka tarjoaisitte kuuta taivaalta!
Alan vaihto hyvissä ajoin huomioon.
Tuo on ihan totta, 40v alkaa olla valmis hautaan työmarkkinoilla. Itse ole ollut it-alalla, rakentamassa verkkoja n. 20v, on winkun ja ciscon sertifikaatit jne. mutta niin vain tuli kenkää ja nuorempia tilalle, kun ikä alkaa olla 40 . Eikä tämän ikäisellä ole aikaa odotella "työvoimapulaa", sitä ei nimittäin tule. Ellei muuten niin siirtävät hommat kiinaan.
Miten firma pystyy heittämään toisesta päästä 40 porukkaa pihalle ja samaan aikaan rekrytoimaan toisesta päästä opiskelijoita koulunpenkiltä?
Eikö IT-alaa koske rekrytointikiellot?
Entä TES:n klausaali palvelusvuosien ja huollettavien määrän huomioonottamisesta YT-neuvotteluissa?
että opiskelija tekee töitä puolta halvemmalla 14h/pv ja herää GSM-hälytykseen yöllä nostamaan serveri takaisin pystyyn samaan hintaan, kunhan vaan Cokista löytyy jääkaapista ja vähän pizzaa päälle.
Ja vaikka paikka olisi TES:n mukainen, niin siitä yllättäen tuleekin määräaikainen tai muuten vaan saa fudut paikasta, jos työnantaja ei ymmärrä jotain DLL-kutsua lähdekoodissa.
9-17 työläiset ei kiinnosta.
Jos "40 " ei lähde suosiolla, niin hommasta tehdään niin v*mäinen, että kohta maksaa siitä, että lähtee.
olin 40 ja paljon ja sain kenkää.
Toinen IT-firma palkkasi meikäpapan avosylin ja ilomielin. Palkkaakin maksavat ja jopa korottivatkin äsken, vaikkei olisi tarvinnutkaan.
Pitävät hyvänä vain koska sedällä on osaamista. On se helppoa!
Ei ole työnantajalla edes sanakirjaa osaamisen tasolle, mutta töitä ei saa mistään.
Suhteilla tietenkin saa...
Säälistä olet töitä saanut, jos on lapsia perheessä.