Päätin aloittaa keskustelun uudestaan, koska olisi kiva kuulla kommentteja. Minulla on kerrottavana lähes samanlainen juttu, kuin tuo "Vanhemmat uhkaa"
Minunkin tyttöystävälläni sama juttu. Häntä uhataan laittaa suljetulle, jos haluaa muuttaa pois ja vaan sen takia että diagnoosi on mielisairaus, mutta mitä häntä aluksi seurasin, ei hän ole oudompi, kuin me muutkaan, eikä hän ole vaaraksi itselleen eikä ympäristölleen. Hänen äitinsä toimii edunvalvojana, joka on saanut aikaan sen, että tyttöystäväni ei enää jaksa olla kotonaan.
Äiti uhkaa, ettei hän saa mennä kouluun ja kaikkea (ns. tyrannisoi). Onko muka edunvalvojalla oikeus päättää elämästäsi? Ei tosiaan ole!! Välillä tämä äiti antaa luvan mennä kouluun, mutta sitten yht'äkkiä hän kieltää. Tyttöystäväni on pääkaupunkiseudulla koulussa, ja sai tästä koulusta lapun, että hänet on valittu sinne ja että pääsisi nytten syksyllä aloittamaan koulun. Haluisin auttaa häntä, mutta mistä voisin aloittaa? Ps. tämä tyttö on 18v ja asuu Itä-suomessa. Voisinko tehdä jotain, jolla auttaisin? Tyttöystäväni aatteli karata luokseni, mutta entäs jos he laittavat poliisit perään? Auttaisiko se jos yhdessä menisimme puhumaan täkäläiselle (Helsinki) sosiaalityöntekijälle, vaiko hänen koulunsa opolle?? Tarvitsisin nopeasti neuvoja.
Ai niin, sekin vielä että jos Poliisit löytäisivät hänet luotani, niin voisivatko he viedä tämän tytön pois, pois, vai voiko heille kertoa tilanteen, mikä se on? Itse olen jo yli kahdenkymmenen. Entäs jos hänen äitinsä sanoisi poliiseille piruuttaakseen, että minä kaappasin hänet :o Kaipaan nopeasti neuvoja
Minunkin tyttöystävälläni sama juttu. Häntä uhataan laittaa suljetulle, jos haluaa muuttaa pois ja vaan sen takia että diagnoosi on mielisairaus, mutta mitä häntä aluksi seurasin, ei hän ole oudompi, kuin me muutkaan, eikä hän ole vaaraksi itselleen eikä ympäristölleen. Hänen äitinsä toimii edunvalvojana, joka on saanut aikaan sen, että tyttöystäväni ei enää jaksa olla kotonaan.
Äiti uhkaa, ettei hän saa mennä kouluun ja kaikkea (ns. tyrannisoi). Onko muka edunvalvojalla oikeus päättää elämästäsi? Ei tosiaan ole!! Välillä tämä äiti antaa luvan mennä kouluun, mutta sitten yht'äkkiä hän kieltää. Tyttöystäväni on pääkaupunkiseudulla koulussa, ja sai tästä koulusta lapun, että hänet on valittu sinne ja että pääsisi nytten syksyllä aloittamaan koulun. Haluisin auttaa häntä, mutta mistä voisin aloittaa? Ps. tämä tyttö on 18v ja asuu Itä-suomessa. Voisinko tehdä jotain, jolla auttaisin? Tyttöystäväni aatteli karata luokseni, mutta entäs jos he laittavat poliisit perään? Auttaisiko se jos yhdessä menisimme puhumaan täkäläiselle (Helsinki) sosiaalityöntekijälle, vaiko hänen koulunsa opolle?? Tarvitsisin nopeasti neuvoja.
Ai niin, sekin vielä että jos Poliisit löytäisivät hänet luotani, niin voisivatko he viedä tämän tytön pois, pois, vai voiko heille kertoa tilanteen, mikä se on? Itse olen jo yli kahdenkymmenen. Entäs jos hänen äitinsä sanoisi poliiseille piruuttaakseen, että minä kaappasin hänet :o Kaipaan nopeasti neuvoja
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitkä ovat syinä moiseen äidin käytökseen tyttöystäväsi sairauden lisäksi? Kuulostaa todella kummalliselta. Mielisairaus ei varmasti ole syy toimia noin.
Onko tytön vanhemmilla jotain teidän seurustelua vastaan? Mistä syystä? Molemmat olette kuitenkin aikuisia ihmisiä ja loppujen lopuksi teette omat päätöksenne, sairaudesta huolimatta. Edunvalvojana tosin jokin sana sanottavana. :(
Ei kai tilanne huonommaksi ainakaan menee jos kysytte neuvoa täysin ulkopuolisilta ihmisiltä. Itse tiedätte keneen voisitte/haluaisitte/uskaltaisitte ottaa yhteyttä. Toivottavasti asiat selviää.
Kerro vaikka täällä miten homma etenee..
Kerron heti, jos tulee jotain :)
Kuulemma äitinsä sanoo, ettei hänellä ole minua vastaan mitään... Ihmetyttää vaan moinen käytös. Jos hän ei tule edunvalvojansa kanssa toimeen, niin eikös hän voi valittaa kyseisen kaupungin maistraattiin?
Ja eikös se olisi etujenmukaista että hän menisi kouluun, kun hänellä ei ole vielä edes mitään ammattiakaan?
ovat niin suojelevia, varmaan siksi koska he rakastavat lapsiaan:) Jos ollaan yli 18v ja ei olla holhouksen alaisena eikä olla karattu esim. pakkohoidosta, niin vanhemmilla eikä varsinkaan viranomaisilla ole nokankoputtamista teidän seurusteluun.
Totahan lakia ne viranomaiset noudattaa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ehkäpä kerran taas on kysymys vanhemmista joiden mielestä vammainen ei ole oikein ihminenkään, eikä hänellä näinollen ole mitään oikeuksiakaan.
Seurustelu ja seksi saavat ympäristön tolaltaan, varsinkin jos on kysymys uskiksista joiden mielestä vammaisuus on "jumalan rangaistus".
Vammaisparien erottamiseen on käytetty vielä nykyisinkin äärimmäisen julmia keinoja:
Uhkailujen lisäksi vapaudenriisto, pakkolääkitys, jopa kirurgia ovat tulleet minulle vastaan.
Vammaisilla ei valitettavasti ole omia järjestöjä jotka heitä puolustaisivat, Ihmisoikeusliittokin on lesbofemakoiden miehittämä, kansainvälisiä järjestöjä taas eivät vähemmän mediaseksikkäät ihmisryhmät kiinnosta.
edunvalvojalla/vanhemmilla on oikeus päättää toisen elämästä, jos on mielisairas. sama pätee kehitysvammaisiin. Ei siinä ikänumeroilla oo minkään asteen merkitystä jos on mielisairas, ei se pysty huolehtimaan itestään sillä tavoin kun numeroista (fyysisestä iästä) voisi päätellä
mut jos et oo holhouksen alainen tai et oo pakkohoidossa, silloin jokainen täysikäinen päättää omista asioista, jos on normaalin paperit sit on. Se on sit eriasia jos se valta on otettu tai annettu pois, niin vaikeeta sitä on takaisinkaan saada. Sekin selvää jos vanheneva vanhempi on huolissaan pöksäpojastaan tai tytöstään, joka ei anna eleen elettä siihen suuntaan, että tulisi pärjäämään itsekseen tässä maailmassa.
Olikin siitä kyse että hänen mutsinsa kohtelee häntä, miten sattuu, riistää ihmisarvon jne. Ei silleen voi kenellekään tehdä.