Olen 22-vuotias ja pikkusiskoni 15-vuotias. Pikkusiskoni on hyvä koulussa, pääsi suoraan 9-luokan jälkeen siihen lukioon, johon itsekin olisin halunnut, mutta en päässy. Pikkusiskolla on myös urheiluharrastus ja paljon ystäviä. Minulla ei ole harrastuksia tai ystäviä. Pikkusiskoni on sellainen , josta käytetään nimitystä "lissu". Minä olen ylipainoinen.
Itse olen joutunut käymään 10-luokan ja sittenkin pääsin vain huonoon lukioon. Kahden vuoden työttömyyden jälkeen alolitin opiskelut kauppiksessa tosi pienellä opintotuella. Nyt on kesäloma ja minulla ei ole tuloja, työtä tai mitään tekemistä. Pikkusisko taas puuhailee kaikenlaista.
Koska oma elämäni on ollut vaikeaa, olen yrittänyt opettaa pikkusiskolleni kaikenlasta elämästä, mutta ei hän ole mitään tajunnut.
Ei ole reilua, että toinen saa kaiken tai toinen ei mitään. Pyysin, että pikkusisko ei olisi hakunut tuohon kouluun, koska minusta tuntuu pahalle, mutta piti ikäänkuin kiusalla hakea. Tein jopa pikkusiskolle ensimmäisen vuoden lukujärjestyksen. Kuvittelin osaavani kun aikoinaan tein aivan yksin omanikin, mutta ei sekään kelvannut. Hoitakoot itse tuon ja kirjatkin kun ei apu kelpaa.
Myös vanhempani kohtelevat pikkusiskoani kuin prinsessaa, joka saa tehdä mitä vaan. Minä taas olen kuin palvelija, jonka jokaista tekemistä tai tekemättä jättämistä kytätään. Minun pitäisi heidän mielestään tukea pikkusiskoani, mitä en todellakaan voi tehdä, sillä kukaan ei ole koskaan tukenut minua.
Itse olen joutunut käymään 10-luokan ja sittenkin pääsin vain huonoon lukioon. Kahden vuoden työttömyyden jälkeen alolitin opiskelut kauppiksessa tosi pienellä opintotuella. Nyt on kesäloma ja minulla ei ole tuloja, työtä tai mitään tekemistä. Pikkusisko taas puuhailee kaikenlaista.
Koska oma elämäni on ollut vaikeaa, olen yrittänyt opettaa pikkusiskolleni kaikenlasta elämästä, mutta ei hän ole mitään tajunnut.
Ei ole reilua, että toinen saa kaiken tai toinen ei mitään. Pyysin, että pikkusisko ei olisi hakunut tuohon kouluun, koska minusta tuntuu pahalle, mutta piti ikäänkuin kiusalla hakea. Tein jopa pikkusiskolle ensimmäisen vuoden lukujärjestyksen. Kuvittelin osaavani kun aikoinaan tein aivan yksin omanikin, mutta ei sekään kelvannut. Hoitakoot itse tuon ja kirjatkin kun ei apu kelpaa.
Myös vanhempani kohtelevat pikkusiskoani kuin prinsessaa, joka saa tehdä mitä vaan. Minä taas olen kuin palvelija, jonka jokaista tekemistä tai tekemättä jättämistä kytätään. Minun pitäisi heidän mielestään tukea pikkusiskoani, mitä en todellakaan voi tehdä, sillä kukaan ei ole koskaan tukenut minua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mun pikkusisko on 13vuotias ja sitä hyysätään,kun on ainut joka asuu kotona meistä sisaruksista enää. Eipä tuo nyt raasta mitenkään minua. Olisin toivonut,että pikkusisko olisi parempi oppimaan koulussa asioita kuin minä,mutta samassa veneessä me ollaan opintojen suhteen. Minä olisin ylpeä pikkusiskostani,jos sillä olis mahdollista opiskella itsensä vaikka miksi ja pääsisi hyvään lukioon. OLen kyllä ylpeä nytkin,kun ei ole ruvennut miksikään raggariksi vaan on oma ittesä. Minä ainakin tuen siskoani vaikka mitä sattuisi.
Se on ihan susta ittestäs kiinni, ja on aina ollutkin, että millainen susta tulee ja mitä sä teet. Jos et oo kehenkään viitsinyt tutustua, niin eihän sinulla voi olla kavereita ja jos et ole panostanut koulussa, täysin oma syysi. Siskosi taas panostaa kouluun ihan eri tavalla ja tulee todennäköisesti kavereidensakin kanssa hyvin toimeen ja on halunnut tutustua heihin sillon joskus, siksi hänellä on kavereita.
ylipainonen työtön= hyi saakeli
Kadehdit selvästi siskoasi ja yrität puuttua kaikkiin hänen tekemisiin. Hanki elämä ja jätä siskosi rauhaan.
Jos siskollasi riittää älyä niin tietysti voi mennä mihin kouluun haluaa ilman sinun nokkimista. Siskosi on sosiaalinen ja hänellä on ystäviä. Se ei ole sinun asiasi. Pikkusiskollasi on harrastus koska hän haluaa pitää itsestään huolta. Se ei ole sinun asiasi. Pikkusiskollasi riittää älliä ja pääsi hyvään lukioon. Se ei ole sinun asiasi. Siskosi osaa kyllä tehdä oman lukujärjestyksenä, olihan hänellä älliä päästä lukioonkin niin ei luulisi kaatuvan yhteen lukujärjestykseen. Pikkusiskollasi on tekemistä kesällä. Se ei ole sinun asiasi.
Pikkusiskosi tietää lukemani perusteella enemmän elämästä kuin sinä (koska hänellä on sellainen) niin ei ole aihettakaan kuunnella sinun saarnaamistasi.
Hanki elämä; opiskele, mene töihin, hanki harrastus, laihduta, mene ihmisten ilmoille.
Kuulostaa siltä, että pikkusiskosi ei ole varsinainen ongelmasi. Olet tyytymätön elämääsi ja kadehdit pikkusiskosi vilkasta elämää. Nyt olisi aika keskittyä omaan elämääsi ja sen parantamiseen. Sun kannattaisi miettiä, mitä todella haluat elämältäsi, mitä voisit parantaa siinä ja TOIMIA!
Sain sellasen käsityksen, että saatat asua vielä kotona. Jos näin on, niin oman kämpän hankkiminen voisi olla aika hyvä juttu. Jos siltä paikkakunnalta, jossa asut, on vaikea löytää töitä niin ainahan voi yrittää jostain lähikunnista/kaupungeista löytää töitä. Ja ehkä vanhemmistasi voisi olla apua tässä asiassa?
Jotkut ovat oikeasti erakkoja luonteeltaan, mutta sun kohdallasi näyttää siltä, että toivot elämältäsi niin paljon enemmän säpinää. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse muuttua yhdessä yössä, vaan yksi asia kerrallaan. Usko tai älä, tiedän mistä puhun. Olen itse onnistunut muuttumaan hiljaisesta koulukiusatusta oman elämäni sankarittareksi. Nyt olisi myös hyvä hetki pyytää tukea ja vinkkejä läheisiltäsi elämäremonttiisi.
Tsemppiä!
"Pyysin, että pikkusisko ei olisi hakunut tuohon kouluun, koska minusta tuntuu pahalle"
Miksi ihmeessä yrittäisit kieltää pikkusiskosi onnen?Älä sulje silmiäsi totuudelta.Se,ettet päässyt siihen kouluun,oli aivan oma vikasi.Pikkusiskosi on luultavasti älykkäämpi kuin sinä,ja menestyy koulussa paremmin.Se on hänen oma saavutuksensa.Jos sinä olit huono ja mokasit,älä pura sitä siskoosi!
Jos oma siskoni pyytäisi minulta,etten hakisi siihen kouluun johon hän ei päässyt,hakisin vain entistä mieluummin.En kiusatakseni,vaan koska pyyntö on todella itsekäs ja lapsellinen.Hakisin pikemminkin opettaakseni elämää.Jos se koulu olisi minulle paras vaihtoehto,menisin toki.
Asenteesi on TODELLA huono.Olet kateellinen.Mutta älä huoli,kyllä sinäkin voit tuosta vielä saada elämäsi kuntoon.Kateellisuuden takia mustamaalaat pikkusiskoasi ikäänkuin hemmotelluksi kakaraksi.
Vanhempasi ovat oikeassa,sinun täytyisi tukea siskoasi.Tukea pitää HAKEA.Et saa tukea tyhjästä,jos annat ymmärtää ettet tarvitse sitä.Pikkusiskosi menestyy ja saa siksi tukea automaattisesti.Koska sinulla ei mennyt yhtä hyvin,olisit voinut sanoa vanhemmillesi suoraan "Tarvitsisin tukea tässä." Yksi lause riittää,ja vaikka sen sanominen tuntuisikin hassulta,vanhempasi ainakin saavat jonkinlaisen vihjeen siitä mitä tarvitset.
Ei ole reilua, että toinen saa kaiken tai toinen ei mitään. Pyysin, että pikkusisko ei olisi hakunut tuohon kouluun, koska minusta tuntuu pahalle, mutta piti ikäänkuin kiusalla hakea.
EHKÄ SISKOS SAA MENNÄ SITÄ HUVITTAA JOS ON LAHJAKAS JA SÄ ET !
Jos pikusisko ei osaa arvostaa suo niin älä sä arvosta sitä
Täällä on näitä haukkujia taas paljon.
Kysynpä teiltä yhden jutun
Pitäisikö kirjottajan oll ylpeä pikkusiskostaan joka ilmeisesti tuon kirjoituksen perusteella tekee mitä tahansa loukatakseen isosiskoaan?
Ja vanhempien pitäisi kohdella tasa-arvoisesti kaikkia lapsiaan