.. muitakin.
Onko Suomella supertietokone(i)tta? Luin jostain, että Amerikka on nyt hankkimassa uutta vielä vahvempaa laitetta kuin entiset.
Onko Suomen valtion instansseilla jotain vastaavaa? Kuka tietää näistä asioista? Mitä niillä oikein tehdään?
Olen viiskymppinen ja siksi kirjoitan tänne, kun muilla palstoilla ei juuri käy liikenne.
Onko Suomella supertietokone(i)tta? Luin jostain, että Amerikka on nyt hankkimassa uutta vielä vahvempaa laitetta kuin entiset.
Onko Suomen valtion instansseilla jotain vastaavaa? Kuka tietää näistä asioista? Mitä niillä oikein tehdään?
Olen viiskymppinen ja siksi kirjoitan tänne, kun muilla palstoilla ei juuri käy liikenne.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Supertietokone on erään määritelmän mukaan tietokone, joka on laskentateholtaan 500 tehokkaimman joukossa koko maailmassa. Tämän määrityksen perusteella Suomessa on tällä hetkellä kaksi supertietokonetta; CSC - Tieteellinen laskenta Oy:n vuonna 2002 käyttöön otettu IBM eServer Cluster 1600, joka on juuri ja juuri kesäkuun 2005 top500-listalla sekä Ilmatieteen laitoksen uusi, juuri käyttöön otettu Altix 3700 BX2 -sarjan tietokone, joka Ilmatieteen laitoksen mukaan sijoittuu maailman 500 tehokkaimman koneen joukkoon."
Tuolta lisää: http://www.google.fi/search?hl=fi&sa=X&oi=spell&resnum=0&ct=result&cd=1&q=supertietokoneet&spell=1
Varmaan meillä muitakin koneita on, sellaisia, mitkä ei mahdu tuohon viidensadan ryhmään. Onkohsan?
Mistäköhän saisi tietää, kuinka niitä käytetään tiedusteluun, niinkuin joissain linkeissä siellä sanottiin. Lukisin sellaisesta reportaasin. Alibissa tai missä?
..no voi hyvä yksinkertaisuus,..;)))
Eihän Ferrari (auto)tai suihkuhävittäjä liiku/kulje,
jos se on vain, ja tehoja kyllä olis, mut kuski on kateissa!
Eli ei tietokone toimi ilman ohjelmoitsioita ja ohjelmia ja käyttäjiä.
Kyllä tuohon tiedusteluun käy nykyisetkin kotikoneet
kun on sellaiset ohjelmat mitä halutaan tiedustella!
kokoisessa maassa yleensä ole yhtä tai kahta useampaa samanaikaisesti ja niitä käsitellään
yleensä kansallisina resursseina.
Supertietokoneiden aika alkaa vuodesta 1976, jolloin esiteltiin ensimmäinen vektorointiin
perustuva tietokone Cray-1S.
Suurkoneet olivat tyypillisesti isojen organisaatioiden omaan käyttöön hankittuja numeronmurskausvälineitä,
joiden tehtävä oli olla nopeita liukulukulaskennassa. Tällaiseen
suurkoneeseen saattoi olla integroituna sen ajan mittapuun mukaan poikkeuksellisen tehokas
visualisointilaitteisto tai sellainen asennettiin välittömästi itse suurkoneen yhteyteen.
Joka tapauksessa kokonaisuus muodosti laitteiston, jota käytettiin isoissa organisaatioissa.
Esimerkkinä voidaan mainita TKK:n IBM 3090, jolla FINFLO-ohjelmankin kehitys
aikoinaan aloitettiin. Suurkoneissa oli yleensä laitteistovalmistajien oma käyttöjärjestelmä,
esimerkiksi VM/SP IBM:ssä.
Supertietokoneiden aika alkaa vuodesta 1976, jolloin esiteltiin ensimmäinen vektorointiin
perustuva tietokone Cray-1S. Termiä käytetään edelleen, mutta sen merkitys on nykyisin
erilainen. Tehokkaimmat koneet julkaistaan maailman 500 kärjessä -listalla. Superkoneet
oli ja on yhä kaikkein nopeimpien koneiden luokka, joka on olemassa vain ja ainoastaan
massiivisten numeeristen ongelmien ratkomista varten. Tällaisia laitteistoja ei Suomen
kokoisessa maassa yleensä ole yhtä tai kahta useampaa samanaikaisesti ja niitä käsitellään
yleensä kansallisina resursseina. Tällainen laitteisto oli vuonna 2000 CSC:n Cray-
T3E superkone, jossa oli 512 prosessoria. Myös 128-prosessorinen SGI Origin-2000-kone
voitiin luokitella superkoneeksi. Tällä hetkellä (v. 2006) CSC:llä on lähitulevaisuudessa
korvautuva supertietokone IBM eServer Cluster 1600 (ibmsc.csc.fi), joka soveltuu hyvin
10.2. PROSESSORIT 241
rinnakkaistuviin laskentatehtäviin. Superkone pystyy laskemaan yli 2200 miljardia laskutoimitusta
sekunnissa. Konetta käytetään biotieteiden, fysiikan, kemian ja insinööritieteiden
laskentatehtäviin. Ilmatieteen laitoksella on vuonna 2006 käytössä 304-prosessorinen
SGI Altix, joka ainakin jonkin aikaa myös viivähti 500 kärjessä -listalla. Supertietokoneiden
kohtalona on pudota listalta varsin nopeasti.
Supertietokoneiden käyttöjärjestelmä on yleensä Unix-pohjainen, nykyisin yhä useammin
Linux. Aiemmin supertietokoneet olivat vektorikoneita, jotka edellyttivät ohjelmakoodilta
vektoroituvuutta. Nykyisin supertietokoneet ovat rinnakkaiskoneita, jotka puolestaan
edellyttävät ohjelman rinnakkaistamista. Kalleimmat supertietokoneet koostuvat rinnakkaisista
vektoriprosessoreista, kun taas esimerkiksi Suomessa käytössä olevat laitteet perustuvat
lähes samaan arkkitehtuuriin kuin henkilökohtaiset työasematkin. Oleellinen ero
tulee prosessorien liittämisestä yhteen nopean kytkentäväylän avulla.
"Supertietokone pystyy suorittamaan jopa 20 teraflopsia eli 20 tuhatta miljardia laskutoimitusta sekunnissa. Tavallisella taskulaskimella samaan määrään kuluisi yli miljoona vuotta."
Orion DS-96
12 tai 96 Transmeta-prosessorin rypäs pc-laatikossa
Vähävirtainen pc-superkone mullistaa työasemamarkkinoita
Isossa tornikotelossa toimitettava 96-prosessorinen Orion DS-96 on yhtiön mukaan maailman nopein työasema. Orion DS-96 tukee 192 gigatavun keskusmuistia ja 9,6 teratavun sisäistä kiintolevykapasiteettia. Parhaimmillaan 300 gigaflopsin suorituskykyyn yltävän työaseman tehonkulutus voi nousta korkeimmillaan 1500 wattiin.
Lähinnä tiede- ja tutkimuskäyttöön suunniteltujen työasemamallien käyttöjärjestelmänä toimii Fedora Core 2 -Linux-jakelu.
Tuosta lisää: http://sektori.com/uutiset/5924/orion
...kiuas,jonka tehonkulutus on 2000 wattia. Taitaa tulla lämmin työpisteessä, jos tuollaista konetta käyttää.
Energian kierrätys lienee jäänyt hoitamatta. Vai onkohan moisella laitteella oma jäähdytysmenetelmä tuottamansa lämmön viilentämiseksi?
No juu, hyvä on. Tavoitteet on nyt selvillä.
..niin sehän vähentää talvella muita lämmityskuluja,..;)
Tosin ei kyllä ole kovin taloudellinen pelkkään lämmitykseen,..
Kyl maalämpö tuohon on taloudellisempi, mut sillä taas ei paljoa ohjelmoida
tai murskata numeroita yn muuta mihin tarkoitukseen tuollainen on tehty,.
Että kerros kuinka kiuaskivillä sais ohjelmoitua tai pääsis nettiin,..;)