Jännä putoamiskiihtyvyys lasku

Jännä putoamiskiihtyvyys lasku

Teinpäs erittäin pitkiä putoamiskiihtyvyyslaskuja. Ihminen esim- verkkahousut jalassa, ei pysty saamaan ilmakehässä yli 250km/h:n vauhtia. No jos hyppää yli 15m:stä 70kg painava ihminen ja 175cm pitkä vaihtaa asentoa ennen kuin osuu maahan. Näin ollen ihminen voi selvitä, jos ajoitus on kunnossa noin yli 100m pudotuksessa.

Henkiinjäämispiste kyseisenlaisella ihmisellä
tai kohta, joka vastaa ihanneoloissa 3;m pudotusta olisi jokin piste 120m ja 150m:n väliltä. Nosteensaamispiste, eli piste, jossa nopeusvaihtaa suuntaa, todennäköisesti noste on lievä ja kumoutuu hyvin nopeasti. Eli periaatteessa lentäminen ylöspäin jopa onnistuu taas 150m ja 250m välissä, sen pisteen määrittäminen on hyvin vaikeaa.

Jarrutusvaihe alkaa noin 20m ennen maahan osumista, se päättyy 1m korkealla.

On siis kummallista, että lentokoneesta putoavat eivät säily lähes jokainen hengissä.

31

4153

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sarkastinenkin

      Se ei tuo jatkuva helle ole kaikille hyväksi.

      • Kerroppas mikä laskussa vii...

        Siinä on huomioitu ihmisen pinta-ala laskuasennossa ja jarrutusasennossa, putoamiskiihtyvyyskin on otettu huomioon, kuten myös ilmanvastuksen väliaikainen kasvu.


      • testata käytännösssä
        Kerroppas mikä laskussa vii... kirjoitti:

        Siinä on huomioitu ihmisen pinta-ala laskuasennossa ja jarrutusasennossa, putoamiskiihtyvyyskin on otettu huomioon, kuten myös ilmanvastuksen väliaikainen kasvu.

        Laita laskut näkyviin niin, joku voi kertoakin mikä menee väärin.


    • realisaattori

      Eihän se vauhti tapakaan, vaan pikemminkin tuo äkkipysäys laskeutumisen hetkellä.

      • siitä nyt tässä puhunkin

        Ai mitenkö laskin--
        sqrt(2*150m*9,81)=Putoamisen teoreettinen huippunopeus==a
        ILMANVASTUS
        PUTOAMISASENTO=0,5*1,2*0,08m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Xkilogrammaa

        JARRUTUSASENTO
        0,5*1,2*0,53m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Ykilogrammaa

        2) Sitten lasketaan liike-energian kaavalla Putoamismatka x:n ilmanvastus jokaista sekuntin kymmenystä kohden, jolloin muodostuu AAA=voima

        3)Kun on AAA-voima selvillä tiedetään nopeus mikä on pudonneen ihmisen liike-energia aloittaessaan 20m jarrutukseen.

        4)Määritellään sitten jarrutusmatkalle (20m) jokaista metriä kohden lukema paljonko vauhti hidastuu ja sen neliöjuuri myös... Näin ollen voidaan määrittää paljonko tulee iskeytymisvoimaksi maahan osuessa. Voidaan lisäksi ottaa huomioon, että ihminen ei kuole alle 5m pudotukseen. Sillä nojalla minä tämän laskin. Tulos ei ole metrin tarkka, vaikka ehkä joku 20 vuotta fyysikkona ollut voi määrittää sen minua tarkemmin. Se vaan ei ole helppoa käyttää yhdessä laskutoimituksessa 10:ntä neliöjuurta ja potensseja-


      • mie...
        siitä nyt tässä puhunkin kirjoitti:

        Ai mitenkö laskin--
        sqrt(2*150m*9,81)=Putoamisen teoreettinen huippunopeus==a
        ILMANVASTUS
        PUTOAMISASENTO=0,5*1,2*0,08m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Xkilogrammaa

        JARRUTUSASENTO
        0,5*1,2*0,53m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Ykilogrammaa

        2) Sitten lasketaan liike-energian kaavalla Putoamismatka x:n ilmanvastus jokaista sekuntin kymmenystä kohden, jolloin muodostuu AAA=voima

        3)Kun on AAA-voima selvillä tiedetään nopeus mikä on pudonneen ihmisen liike-energia aloittaessaan 20m jarrutukseen.

        4)Määritellään sitten jarrutusmatkalle (20m) jokaista metriä kohden lukema paljonko vauhti hidastuu ja sen neliöjuuri myös... Näin ollen voidaan määrittää paljonko tulee iskeytymisvoimaksi maahan osuessa. Voidaan lisäksi ottaa huomioon, että ihminen ei kuole alle 5m pudotukseen. Sillä nojalla minä tämän laskin. Tulos ei ole metrin tarkka, vaikka ehkä joku 20 vuotta fyysikkona ollut voi määrittää sen minua tarkemmin. Se vaan ei ole helppoa käyttää yhdessä laskutoimituksessa 10:ntä neliöjuurta ja potensseja-

        ihminen ei kuole alle 5m pudotukseen.//
        kaatuessaan omilta jaloiltaan,on moni lyönyt päänsa ja siirtynyt vainajien joukkoon.
        ilman matematiikkaa.


      • Noh teoriassa
        mie... kirjoitti:

        ihminen ei kuole alle 5m pudotukseen.//
        kaatuessaan omilta jaloiltaan,on moni lyönyt päänsa ja siirtynyt vainajien joukkoon.
        ilman matematiikkaa.

        Ihminen pystyy hyppäämää 5:m oireenaan korkeintaan jalan katkeaminen.


      • minä oun mualta
        siitä nyt tässä puhunkin kirjoitti:

        Ai mitenkö laskin--
        sqrt(2*150m*9,81)=Putoamisen teoreettinen huippunopeus==a
        ILMANVASTUS
        PUTOAMISASENTO=0,5*1,2*0,08m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Xkilogrammaa

        JARRUTUSASENTO
        0,5*1,2*0,53m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Ykilogrammaa

        2) Sitten lasketaan liike-energian kaavalla Putoamismatka x:n ilmanvastus jokaista sekuntin kymmenystä kohden, jolloin muodostuu AAA=voima

        3)Kun on AAA-voima selvillä tiedetään nopeus mikä on pudonneen ihmisen liike-energia aloittaessaan 20m jarrutukseen.

        4)Määritellään sitten jarrutusmatkalle (20m) jokaista metriä kohden lukema paljonko vauhti hidastuu ja sen neliöjuuri myös... Näin ollen voidaan määrittää paljonko tulee iskeytymisvoimaksi maahan osuessa. Voidaan lisäksi ottaa huomioon, että ihminen ei kuole alle 5m pudotukseen. Sillä nojalla minä tämän laskin. Tulos ei ole metrin tarkka, vaikka ehkä joku 20 vuotta fyysikkona ollut voi määrittää sen minua tarkemmin. Se vaan ei ole helppoa käyttää yhdessä laskutoimituksessa 10:ntä neliöjuurta ja potensseja-

        Ehän minä noista laskuista ymmärrä, mutta sinä taijjat väittää että sen onnettoman nopeus puttois 19 metrin matkalla 250 kilometristä tunnissa yhtä hittaaksi ku mitä ehtii kerätä sillä aikaa ku puttoo viijen metrin matkan. Mitä siitä tullee, jottain kolmisenkymppä tai sillai. Että 19 metrin matkalla jarruuntuis vauhti kahesta ja puolestasaasta kolmeenkymppiin.

        Autolehissä ku on testejä missä mitataan jarruja niin parhaatki autot jarruttaa satasesta nollaan siinä 40 metriä. Samoilla jarruilla pitäs kai sitte pysähtyä 250stä 250 metrin matkalla, ja kolmenkympin vauhista 3,6 metrin matkalla. Siitähä tullee erroo 246,4 metriä. Jollain vormulalla voi päästä alle kahensaan metrin, mutta että pelkällä ilmanvastuksella 19 metrissä. Ei tuu onnistuun, jätä yrittämäti.


      • Palkkafyysikko
        minä oun mualta kirjoitti:

        Ehän minä noista laskuista ymmärrä, mutta sinä taijjat väittää että sen onnettoman nopeus puttois 19 metrin matkalla 250 kilometristä tunnissa yhtä hittaaksi ku mitä ehtii kerätä sillä aikaa ku puttoo viijen metrin matkan. Mitä siitä tullee, jottain kolmisenkymppä tai sillai. Että 19 metrin matkalla jarruuntuis vauhti kahesta ja puolestasaasta kolmeenkymppiin.

        Autolehissä ku on testejä missä mitataan jarruja niin parhaatki autot jarruttaa satasesta nollaan siinä 40 metriä. Samoilla jarruilla pitäs kai sitte pysähtyä 250stä 250 metrin matkalla, ja kolmenkympin vauhista 3,6 metrin matkalla. Siitähä tullee erroo 246,4 metriä. Jollain vormulalla voi päästä alle kahensaan metrin, mutta että pelkällä ilmanvastuksella 19 metrissä. Ei tuu onnistuun, jätä yrittämäti.

        Koska parhaimmissa kohdissa saattaa tulla -300KG paino. Auto on eri asia kuin putoava ihminen. Autolla on yli 10kertainen liike-energia ja sitäpaitsi autoissa pyritään pieneen ilmanvastukseen, joten on toivotonta, olettaa auton jarruuntuvan kovempaa lisäksi auto ei ole tukevasti kiinni maassa, joten kitkaa suurempi jarrutus on mahdotonta.

        Teinpäs lisää laskutoimituksia... Putoamiskiihtyvyydessä.
        3)LASKUVARJO, jonka pinta-ala on 3m*3m ja muuntokerroin 1, hyppää 70kg painava ihminen... ja siihen päälle 5kg pakkaus... Silloin alastulo voima vastaisi noin 1m pudotusta, joten voidaan sanoa, että laskuvarjohypyn alastulo on hyvin pehmeä ja varjojen ei tosiaan tarvitse olla kauhean isoja

        4)SIIPIEN RAKENTAMINEN
        Tämän tulosta harvat uskovat tuulen voimasta, jos en laita kaavaa näkyviin. Niinpä tehdään pari laskua.
        a)Tuuli osuessa ihmiseen 10m/s ja ihmisen pinta-ala tuultavastaan 0,6m2 ja muuntokerroin 0,6
        ½*1,2*10m/s2*0,6*0,6=21,6kG tuuli on tuo 10m/s

        B)10m/s tuulella ihminen saattaa nousta lentoon, jos omistaa siivet 1,5m*1,5m

        C)Juoksemalla lentoon lähteminen vaatii tyynessä oloissa 15km/h vauhdin ja 4*4m kokoiset siivet
        tai 25km/h vauhdin ja 2,5*2,5m siivet...

        Perustuu ilmanvastus laskentaohjelman tuloksiin.


      • Vielä, jos ihmisen muuntoke...
        Palkkafyysikko kirjoitti:

        Koska parhaimmissa kohdissa saattaa tulla -300KG paino. Auto on eri asia kuin putoava ihminen. Autolla on yli 10kertainen liike-energia ja sitäpaitsi autoissa pyritään pieneen ilmanvastukseen, joten on toivotonta, olettaa auton jarruuntuvan kovempaa lisäksi auto ei ole tukevasti kiinni maassa, joten kitkaa suurempi jarrutus on mahdotonta.

        Teinpäs lisää laskutoimituksia... Putoamiskiihtyvyydessä.
        3)LASKUVARJO, jonka pinta-ala on 3m*3m ja muuntokerroin 1, hyppää 70kg painava ihminen... ja siihen päälle 5kg pakkaus... Silloin alastulo voima vastaisi noin 1m pudotusta, joten voidaan sanoa, että laskuvarjohypyn alastulo on hyvin pehmeä ja varjojen ei tosiaan tarvitse olla kauhean isoja

        4)SIIPIEN RAKENTAMINEN
        Tämän tulosta harvat uskovat tuulen voimasta, jos en laita kaavaa näkyviin. Niinpä tehdään pari laskua.
        a)Tuuli osuessa ihmiseen 10m/s ja ihmisen pinta-ala tuultavastaan 0,6m2 ja muuntokerroin 0,6
        ½*1,2*10m/s2*0,6*0,6=21,6kG tuuli on tuo 10m/s

        B)10m/s tuulella ihminen saattaa nousta lentoon, jos omistaa siivet 1,5m*1,5m

        C)Juoksemalla lentoon lähteminen vaatii tyynessä oloissa 15km/h vauhdin ja 4*4m kokoiset siivet
        tai 25km/h vauhdin ja 2,5*2,5m siivet...

        Perustuu ilmanvastus laskentaohjelman tuloksiin.

        1 silloin ihmisen pitäisi mennä noin 65km/h... Sillä nojalla, tuo Maailmanennätyksen 100m juoksija 45km/h
        pääsee pian lentoon, ilman siipiäkin...


      • selvitä
        Vielä, jos ihmisen muuntoke... kirjoitti:

        1 silloin ihmisen pitäisi mennä noin 65km/h... Sillä nojalla, tuo Maailmanennätyksen 100m juoksija 45km/h
        pääsee pian lentoon, ilman siipiäkin...

        ...pudotuksesta on keksitty.

        Otetaan mukaan jokin kappale, jonka päällä voi seisoa ja hypätään pois kyydistä juuri ennen kuin se törmää maahan. Olen nähnyt tämän tehtävän telkkarissa. Taisi olla Väiski Vemmelsääri, vai oliko se Aku Ankka? Joka tapauksessa yhtä varma konsti kuin edellä esitetty.


      • SE konsti puolestaan on höl...
        selvitä kirjoitti:

        ...pudotuksesta on keksitty.

        Otetaan mukaan jokin kappale, jonka päällä voi seisoa ja hypätään pois kyydistä juuri ennen kuin se törmää maahan. Olen nähnyt tämän tehtävän telkkarissa. Taisi olla Väiski Vemmelsääri, vai oliko se Aku Ankka? Joka tapauksessa yhtä varma konsti kuin edellä esitetty.

        Koska vauhti on yli 100m/S jolloin millään ylöpäin hypyillä ole merkirtystä.


      • minä oun mualta
        Palkkafyysikko kirjoitti:

        Koska parhaimmissa kohdissa saattaa tulla -300KG paino. Auto on eri asia kuin putoava ihminen. Autolla on yli 10kertainen liike-energia ja sitäpaitsi autoissa pyritään pieneen ilmanvastukseen, joten on toivotonta, olettaa auton jarruuntuvan kovempaa lisäksi auto ei ole tukevasti kiinni maassa, joten kitkaa suurempi jarrutus on mahdotonta.

        Teinpäs lisää laskutoimituksia... Putoamiskiihtyvyydessä.
        3)LASKUVARJO, jonka pinta-ala on 3m*3m ja muuntokerroin 1, hyppää 70kg painava ihminen... ja siihen päälle 5kg pakkaus... Silloin alastulo voima vastaisi noin 1m pudotusta, joten voidaan sanoa, että laskuvarjohypyn alastulo on hyvin pehmeä ja varjojen ei tosiaan tarvitse olla kauhean isoja

        4)SIIPIEN RAKENTAMINEN
        Tämän tulosta harvat uskovat tuulen voimasta, jos en laita kaavaa näkyviin. Niinpä tehdään pari laskua.
        a)Tuuli osuessa ihmiseen 10m/s ja ihmisen pinta-ala tuultavastaan 0,6m2 ja muuntokerroin 0,6
        ½*1,2*10m/s2*0,6*0,6=21,6kG tuuli on tuo 10m/s

        B)10m/s tuulella ihminen saattaa nousta lentoon, jos omistaa siivet 1,5m*1,5m

        C)Juoksemalla lentoon lähteminen vaatii tyynessä oloissa 15km/h vauhdin ja 4*4m kokoiset siivet
        tai 25km/h vauhdin ja 2,5*2,5m siivet...

        Perustuu ilmanvastus laskentaohjelman tuloksiin.

        Ootko ottanu huomioon että se puttoova ihminen kiihyttää myös jarrutuksen aikana. Ei se maan vetovoima mihinkään hävvii siinäkään vaiheessa ku rävväätettään koko nahka eli 0,6 neliötä näkyviin.

        Äkkijarruhan siitä tullee, uskotaan kyllä. Entäs sitte ku vauhti on saatu puoleen eli arviolta 15 metrin korkeuvvessa. Joko sillon maan vetovoima ja varttijarrutus on tasoissa? Ei oo vai? Entäs ku puotetaa vauhti vielä tuostaki puoleen eli vähän yli kuuteenkymppiin. Jarrua tullee ennää vaan kaheksasosa siitä parraasta, mutta maa senku vaan vettää polosta puoleensa. Oltaskohan tuossa suunnilleen 8 metrissä, tulossa yli kuuttakymppiä mätipuoli eellä kohti maata ja jarru ei riitä ku pitämään vauhti samana? Kyllä minä ainaki siinä vaiheessa ruppeisin miettiin että tulikohan nyt tehtyä tyhmästi.


      • Olen gggg
        minä oun mualta kirjoitti:

        Ootko ottanu huomioon että se puttoova ihminen kiihyttää myös jarrutuksen aikana. Ei se maan vetovoima mihinkään hävvii siinäkään vaiheessa ku rävväätettään koko nahka eli 0,6 neliötä näkyviin.

        Äkkijarruhan siitä tullee, uskotaan kyllä. Entäs sitte ku vauhti on saatu puoleen eli arviolta 15 metrin korkeuvvessa. Joko sillon maan vetovoima ja varttijarrutus on tasoissa? Ei oo vai? Entäs ku puotetaa vauhti vielä tuostaki puoleen eli vähän yli kuuteenkymppiin. Jarrua tullee ennää vaan kaheksasosa siitä parraasta, mutta maa senku vaan vettää polosta puoleensa. Oltaskohan tuossa suunnilleen 8 metrissä, tulossa yli kuuttakymppiä mätipuoli eellä kohti maata ja jarru ei riitä ku pitämään vauhti samana? Kyllä minä ainaki siinä vaiheessa ruppeisin miettiin että tulikohan nyt tehtyä tyhmästi.

        huomioinut ja nopeusputoaa.

        "koko nahka eli 0,6 neliötä näkyviin."
        Se voi kuitenkin pysähtyä, eikä se kiihdy sen yli 240km/h:hon.

        "Jarrua tullee ennää vaan kaheksasosa siitä parraasta"
        Jarrua tulee nopeuden neliö

        "mutta maa senku vaan vettää polosta puoleensa. Oltaskohan tuossa suunnilleen 8 metrissä, tulossa yli kuuttakymppiä"
        Jarrutus loppuu 3m kohdalla, jolloin otetaan laskuasento, vauhti on nääs lähes pysähtynyt silloin.


      • minä oun mualta
        Olen gggg kirjoitti:

        huomioinut ja nopeusputoaa.

        "koko nahka eli 0,6 neliötä näkyviin."
        Se voi kuitenkin pysähtyä, eikä se kiihdy sen yli 240km/h:hon.

        "Jarrua tullee ennää vaan kaheksasosa siitä parraasta"
        Jarrua tulee nopeuden neliö

        "mutta maa senku vaan vettää polosta puoleensa. Oltaskohan tuossa suunnilleen 8 metrissä, tulossa yli kuuttakymppiä"
        Jarrutus loppuu 3m kohdalla, jolloin otetaan laskuasento, vauhti on nääs lähes pysähtynyt silloin.

        Ihan totta, niin minullekin koulussa opetettiin. Pittää korjata sikäli että siinä noppeuessa 62,5 km/h jarruttava voima on vaan yks kuuestoistaosa siitä mitä se oli kahessa ja puolessa saassa. Ja jos sitä jarrua tulle paraimmillaan 300 kilon eestä niin tuossa 62 noppeuessa sitä ei ennää tuukkaa ku hikiset 20 kiloa. Miten se sellanen muka jarruttaa 70-kilosen vauhtia ku maa vettää puoleensa 3,5-kertasella voimalla. Ja se 62 km/h on mittarissa maan pinnalla vasta ku on hypätty suunnilleen 15 metristä. Nin että kyllä minä alottasin jarrutuksen jo vähän aikasemmin enkä oottas kahteenkymmeneen metriin.


      • Sitten saattaisi käydä niin
        minä oun mualta kirjoitti:

        Ihan totta, niin minullekin koulussa opetettiin. Pittää korjata sikäli että siinä noppeuessa 62,5 km/h jarruttava voima on vaan yks kuuestoistaosa siitä mitä se oli kahessa ja puolessa saassa. Ja jos sitä jarrua tulle paraimmillaan 300 kilon eestä niin tuossa 62 noppeuessa sitä ei ennää tuukkaa ku hikiset 20 kiloa. Miten se sellanen muka jarruttaa 70-kilosen vauhtia ku maa vettää puoleensa 3,5-kertasella voimalla. Ja se 62 km/h on mittarissa maan pinnalla vasta ku on hypätty suunnilleen 15 metristä. Nin että kyllä minä alottasin jarrutuksen jo vähän aikasemmin enkä oottas kahteenkymmeneen metriin.

        saat vauhdin pysäytettyä, mutta se ehtii 20 m matkalla muuttua kahta kauheammaksi.


      • zombieboy
        siitä nyt tässä puhunkin kirjoitti:

        Ai mitenkö laskin--
        sqrt(2*150m*9,81)=Putoamisen teoreettinen huippunopeus==a
        ILMANVASTUS
        PUTOAMISASENTO=0,5*1,2*0,08m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Xkilogrammaa

        JARRUTUSASENTO
        0,5*1,2*0,53m*keskimääräinen putoamisnopeus jokaisen sekunninkymmenyksen keskiarvon neliöjuuri´2*0,4 (muuntokerroin)=Ykilogrammaa

        2) Sitten lasketaan liike-energian kaavalla Putoamismatka x:n ilmanvastus jokaista sekuntin kymmenystä kohden, jolloin muodostuu AAA=voima

        3)Kun on AAA-voima selvillä tiedetään nopeus mikä on pudonneen ihmisen liike-energia aloittaessaan 20m jarrutukseen.

        4)Määritellään sitten jarrutusmatkalle (20m) jokaista metriä kohden lukema paljonko vauhti hidastuu ja sen neliöjuuri myös... Näin ollen voidaan määrittää paljonko tulee iskeytymisvoimaksi maahan osuessa. Voidaan lisäksi ottaa huomioon, että ihminen ei kuole alle 5m pudotukseen. Sillä nojalla minä tämän laskin. Tulos ei ole metrin tarkka, vaikka ehkä joku 20 vuotta fyysikkona ollut voi määrittää sen minua tarkemmin. Se vaan ei ole helppoa käyttää yhdessä laskutoimituksessa 10:ntä neliöjuurta ja potensseja-

        Voisko joku liittää tähän WTC:stä aikoinaan yläkerroksista hypänneiden eloonjääneiden kertomuksia siitä kuinka he jarruttivat asentoa muuttamalla ja laskeutuivat pehmeästi asfaltille?

        En perkule oo löytäny niitä mistään...


      • vaakalento
        Sitten saattaisi käydä niin kirjoitti:

        saat vauhdin pysäytettyä, mutta se ehtii 20 m matkalla muuttua kahta kauheammaksi.

        Siis menikö se näin, kuten minä olen joskus samaa asiaa ajatellut.
        syöksytään kalju edellä maata kohti täysiä. Sopivassa kohassa oikaistaan vaakalentoon.
        Tämä vaakalento sitten lähellä maata koetetaan saada käännettyä ylöspäin suuntautuvaksi. Pitäisi varmaan olla tuo budopuolen ukemi kyllä hyvin hallussa, sillä vauhtia taitaisi olla sekä vaaka- että alaspäin.
        Mutta voisko teoriassa onnistua veteen. Pitäiskö ottaa Duudsoneihin yhteys?


      • Samaa ajatellut
        vaakalento kirjoitti:

        Siis menikö se näin, kuten minä olen joskus samaa asiaa ajatellut.
        syöksytään kalju edellä maata kohti täysiä. Sopivassa kohassa oikaistaan vaakalentoon.
        Tämä vaakalento sitten lähellä maata koetetaan saada käännettyä ylöspäin suuntautuvaksi. Pitäisi varmaan olla tuo budopuolen ukemi kyllä hyvin hallussa, sillä vauhtia taitaisi olla sekä vaaka- että alaspäin.
        Mutta voisko teoriassa onnistua veteen. Pitäiskö ottaa Duudsoneihin yhteys?

        Tuo ei luultavasti toimi jos putoaa "vahingossa". Pitäisi olla pikkuisen varusteita, siis suunniteltu juttu. Ne varusteet olisivat erikoispuku, joka käsiä ja jalkoja harittamalla tekisi ihmisestä vähän niinkuin leijan tai liito-oravan, ja sitten erikoisvalmisteiset kengänpohjat alastulon "vesihiihtovaihetta" varten. Mutta kyllä tämäkin tapa vaatisi harjoittelua, ensin lähes vaakaliitoon pääsyä (tässä vaiheessa laskuvarjo mukana). Sitten harjoittelua miten ihan pienillä "vesisuksilla" päästään luistoon kun tullaan tosi lujaa jossain 15 asteen kulmassa veteen (mietnkähän tätä voisi harjoitella)?


      • Anonyymi
        Noh teoriassa kirjoitti:

        Ihminen pystyy hyppäämää 5:m oireenaan korkeintaan jalan katkeaminen.

        Riippuu alustasta.


    • Jonsson.

      Laskuvarjohyppääjien nopeus on luokkaa 200 km/h parhaassakin jarrutusasennossa ilman laskuvarjoa. Tällaisella nopeudella törmääminen täysin periksiantamattomaan kovaan maahan on katastrofaalista. Asennonmuutos ei kykene hidastamaan kyseistä kokonaismassaa riittävästi jollei oteta avuksi laskuvarjoa tai jotain muuta vastaavaa apuvälinettä.

      Riittävän korkeassa pudotuksessa saavutetaan siis tämä laskuvarjohyppääjien nopeus, joka perustuu normaalin ihmismuodon ja vaatetuksen ilmanvastukseen parhaimmassa jarrutusasennossa (kädet ja jalat levällään maha kohti maanpintaa).

      Kun korkeus on riittävän pieni, niin ihmiskeho ei kerkeä kiihtymään em. nopeuteen, ja selviäminen matalammasta korkeudesta on siten mahdollista, koska loppunopeus on riittävän alhainen.

      Ns. tykinkuulina ammuttavat ihmiset törmäävät erittäin joustavaan verkkoon selkä edellä (tekevät voltin ennen verkkoa). Heidän hidastumisensa saa arvoja 12G, joiden katsotaan olevan terveenäpysymisen ääripäästä.

      • WTC:stähän ei yläkerroksist...

        "Voisko joku liittää tähän WTC:stä aikoinaan yläkerroksista hypänneiden eloonjääneiden kertomuksia siitä kuinka he jarruttivat asentoa muuttamalla ja laskeutuivat pehmeästi asfaltille?"
        Ne yli 150m yläkerrokset oli kaadettuna, ja kukaan täysjärkinen ei hyppää 150m:stä asvaltille.

        "Laskuvarjohyppääjien nopeus on luokkaa 200 km/h parhaassakin jarrutusasennossa ilman laskuvarjoa."
        Nyt puhut varmaan laskuvarjohyppääjän keskinopeudesta. Nimittäin huippunopeus on lähellä 250km/h, mutta loppumatkassa saattaa nopeus pudota, tai jos laskuvarjohyppääjä laskeutuu selkäsuorana, nukkumisasennossa vauhti ei kiihdy yli 17m/s vauhtiin. Se tarkoittaa käytännössä
        3,6*17m/s=61,2km/h:n vauhtia, mutta jos vauhtia on enemmän voi saada ilmanvastuksen kasvamaan jopa pysäytettyä.


        "Riittävän korkeassa pudotuksessa saavutetaan siis tämä laskuvarjohyppääjien nopeus,"
        Laskuvarjohyppääjät pyrkivät nopeuteen yläilmoisssa se ei ole mikään laskuvarjohyppääjän nopeus

        "joka perustuu normaalin ihmismuodon ja vaatetuksen ilmanvastukseen parhaimmassa jarrutusasennossa (kädet ja jalat levällään maha kohti maanpintaa)."
        Höhöhöhöpö

        "Kun korkeus on riittävän pieni, niin ihmiskeho ei kerkeä kiihtymään em. nopeuteen, ja selviäminen matalammasta korkeudesta on siten mahdollista"
        Niin alle 5:metrin pudotuksista, muttei sitä suuremmista.

        "tykinkuulina ammuttavat ihmiset törmäävät erittäin joustavaan verkkoon selkä edellä (tekevät voltin ennen verkkoa)."
        On myös huomioitava, että ihminen on pehmustettu hyvin kuulaan, jolloin korkea kiihtyvyys ei haittaa.

        "Heidän hidastumisensa saa arvoja 12G, joiden katsotaan olevan terveenäpysymisen ääripäästä."
        Pikemminkin 12KG eli 120N, eli

        ½*70*10m/S´2=x/matka=GVOIMA
        näin ollen yhtälö
        ½*70*10m/S´2=3500/matka=120G
        no sitten 3500/120G=29,16Metriä
        TULOS:
        29,16M=120G:n voima


        P.S. Ihme nössöhörhelöitä täällä plastallä hyörii, kun ei osaa yksinkertaista liike-energian muuntamista G-voimaksi. Peruskoulu antaa tälläisen laskuun.


      • amatörri
        WTC:stähän ei yläkerroksist... kirjoitti:

        "Voisko joku liittää tähän WTC:stä aikoinaan yläkerroksista hypänneiden eloonjääneiden kertomuksia siitä kuinka he jarruttivat asentoa muuttamalla ja laskeutuivat pehmeästi asfaltille?"
        Ne yli 150m yläkerrokset oli kaadettuna, ja kukaan täysjärkinen ei hyppää 150m:stä asvaltille.

        "Laskuvarjohyppääjien nopeus on luokkaa 200 km/h parhaassakin jarrutusasennossa ilman laskuvarjoa."
        Nyt puhut varmaan laskuvarjohyppääjän keskinopeudesta. Nimittäin huippunopeus on lähellä 250km/h, mutta loppumatkassa saattaa nopeus pudota, tai jos laskuvarjohyppääjä laskeutuu selkäsuorana, nukkumisasennossa vauhti ei kiihdy yli 17m/s vauhtiin. Se tarkoittaa käytännössä
        3,6*17m/s=61,2km/h:n vauhtia, mutta jos vauhtia on enemmän voi saada ilmanvastuksen kasvamaan jopa pysäytettyä.


        "Riittävän korkeassa pudotuksessa saavutetaan siis tämä laskuvarjohyppääjien nopeus,"
        Laskuvarjohyppääjät pyrkivät nopeuteen yläilmoisssa se ei ole mikään laskuvarjohyppääjän nopeus

        "joka perustuu normaalin ihmismuodon ja vaatetuksen ilmanvastukseen parhaimmassa jarrutusasennossa (kädet ja jalat levällään maha kohti maanpintaa)."
        Höhöhöhöpö

        "Kun korkeus on riittävän pieni, niin ihmiskeho ei kerkeä kiihtymään em. nopeuteen, ja selviäminen matalammasta korkeudesta on siten mahdollista"
        Niin alle 5:metrin pudotuksista, muttei sitä suuremmista.

        "tykinkuulina ammuttavat ihmiset törmäävät erittäin joustavaan verkkoon selkä edellä (tekevät voltin ennen verkkoa)."
        On myös huomioitava, että ihminen on pehmustettu hyvin kuulaan, jolloin korkea kiihtyvyys ei haittaa.

        "Heidän hidastumisensa saa arvoja 12G, joiden katsotaan olevan terveenäpysymisen ääripäästä."
        Pikemminkin 12KG eli 120N, eli

        ½*70*10m/S´2=x/matka=GVOIMA
        näin ollen yhtälö
        ½*70*10m/S´2=3500/matka=120G
        no sitten 3500/120G=29,16Metriä
        TULOS:
        29,16M=120G:n voima


        P.S. Ihme nössöhörhelöitä täällä plastallä hyörii, kun ei osaa yksinkertaista liike-energian muuntamista G-voimaksi. Peruskoulu antaa tälläisen laskuun.

        "
        "Heidän hidastumisensa saa arvoja 12G, joiden katsotaan olevan terveenäpysymisen ääripäästä."
        Pikemminkin 12KG eli 120N, eli

        ½*70*10m/S´2=x/matka=GVOIMA
        näin ollen yhtälö
        ½*70*10m/S´2=3500/matka=120G
        no sitten 3500/120G=29,16Metriä
        TULOS:
        29,16M=120G:n voima
        "


        Siis mä en voinu edes uskoo, että joky pystyy tällaista soopaa tuottamaan. Ihan huippu! Lisää!


      • Anonyymi
        WTC:stähän ei yläkerroksist... kirjoitti:

        "Voisko joku liittää tähän WTC:stä aikoinaan yläkerroksista hypänneiden eloonjääneiden kertomuksia siitä kuinka he jarruttivat asentoa muuttamalla ja laskeutuivat pehmeästi asfaltille?"
        Ne yli 150m yläkerrokset oli kaadettuna, ja kukaan täysjärkinen ei hyppää 150m:stä asvaltille.

        "Laskuvarjohyppääjien nopeus on luokkaa 200 km/h parhaassakin jarrutusasennossa ilman laskuvarjoa."
        Nyt puhut varmaan laskuvarjohyppääjän keskinopeudesta. Nimittäin huippunopeus on lähellä 250km/h, mutta loppumatkassa saattaa nopeus pudota, tai jos laskuvarjohyppääjä laskeutuu selkäsuorana, nukkumisasennossa vauhti ei kiihdy yli 17m/s vauhtiin. Se tarkoittaa käytännössä
        3,6*17m/s=61,2km/h:n vauhtia, mutta jos vauhtia on enemmän voi saada ilmanvastuksen kasvamaan jopa pysäytettyä.


        "Riittävän korkeassa pudotuksessa saavutetaan siis tämä laskuvarjohyppääjien nopeus,"
        Laskuvarjohyppääjät pyrkivät nopeuteen yläilmoisssa se ei ole mikään laskuvarjohyppääjän nopeus

        "joka perustuu normaalin ihmismuodon ja vaatetuksen ilmanvastukseen parhaimmassa jarrutusasennossa (kädet ja jalat levällään maha kohti maanpintaa)."
        Höhöhöhöpö

        "Kun korkeus on riittävän pieni, niin ihmiskeho ei kerkeä kiihtymään em. nopeuteen, ja selviäminen matalammasta korkeudesta on siten mahdollista"
        Niin alle 5:metrin pudotuksista, muttei sitä suuremmista.

        "tykinkuulina ammuttavat ihmiset törmäävät erittäin joustavaan verkkoon selkä edellä (tekevät voltin ennen verkkoa)."
        On myös huomioitava, että ihminen on pehmustettu hyvin kuulaan, jolloin korkea kiihtyvyys ei haittaa.

        "Heidän hidastumisensa saa arvoja 12G, joiden katsotaan olevan terveenäpysymisen ääripäästä."
        Pikemminkin 12KG eli 120N, eli

        ½*70*10m/S´2=x/matka=GVOIMA
        näin ollen yhtälö
        ½*70*10m/S´2=3500/matka=120G
        no sitten 3500/120G=29,16Metriä
        TULOS:
        29,16M=120G:n voima


        P.S. Ihme nössöhörhelöitä täällä plastallä hyörii, kun ei osaa yksinkertaista liike-energian muuntamista G-voimaksi. Peruskoulu antaa tälläisen laskuun.

        Huh huh !

        Newton ei ole kiihtyvyyden laatu, eikä metri tai G tai kg voiman yksiköitä.
        Nämä ovat niitä peruskoulu oppeja, kuten energian kaava mgh=½mv^2.

        Ps.
        Mitä tuo impulssin kaavassasi oleva 70 kuvaa, ja mitä ihmettä olet tuolla sekoilullasi yrittänyt laskea ?


    • dfghjk

      Luin tämän ketjun ja nyt aina kun käännän sängyssä kylkeä, niin isken pääni kattoon. Ilmanvastukseni siis muuttuu ja kun olen paikallani niin jarrutusenergia muuttuukin liike-energiaksi.

      Auttakaa pian, katossa on jo iso kolo eikä pääkään ole enää ihan entisen mallinen.

    • järjettömin

      on tämä keskusteluketju.

      Käsittelemättä on jäänyt kuitenkin rakettivoima, eli kun pudotessa pierasee ja sen kun tuikkaa tulitikulla palamaan, niin johan kiidetään jälleen ylös.

      • minä oun mualta

        Minä oon ajatellu tämän niin että naapuri tässä kokkeilee saisko aikaseks uuvven kimalaisparadoksin.

        Täällä meillä päin ollaan kuitenki sitä mieltä että jos tiedemiehet on laskenu että kimalainen ei voi lentää, niin ne on ollu huonoja tiedemiehiä.


    • Laskuvarjohyppääjä putoaa noin kahtasataa ollessaan selällään tai mahallaan eikä 70kymppiä kuten joku väitti.. sitten jos nopeus hidastuisi jollakin ihmeopilla noin 50km/h "jarruttamalla".. millä se jarrutus tapahtuisi.. kun vauhti on pienempi niin vastuskin on pienempi ja juuri sillä vastuksella koitetaan jarruttaa.. ja 50km/h riittää tappamaan ihan hyvin.
      Olisi paljon kätevämpää alkaa "jarruttaa" heti kun putoaminen alkaa.. niin leijailee koko matkan maisemia katsellen alas.. kun ei ole EDES putoamisen aikana kerättyä nopeutta jarrutettavana ;)

    • Anonyymi

      Kannattaisi perehtyä käsitteeseen rajanopeus (terminal velocity), ennen kuin edes yrittää laskea mitään.

      Jos ihan oikeasti aikoo laskea kiihtyvää, ilmanvastuksellista putoamista, kannattaa opiskella vielä ilmanvastuksen riippuvuutta nopeudesta ja aerodynaamisten differentiaaliyhtälöiden ratkaisemista.

      • Anonyymi

        Ja varsinkin kannattaa kommentoida 18 vuotta sitten kirjoitettuja höpöjuttuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja varsinkin kannattaa kommentoida 18 vuotta sitten kirjoitettuja höpöjuttuja.

        Nämä vanhat jutut nousevat aina loppukesästä ylös, kun koululaiset kärsivät PSS:stä eli prescholaarisestasyndromasta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      142
      4535
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      93
      2159
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2081
    4. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      78
      1935
    5. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      142
      1552
    6. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1532
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      105
      1402
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      75
      1326
    9. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1317
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      120
      1109
    Aihe