Olen seurustellut yhden pojan kanssa nyt yli puolivuotta. Koko ajan minulla on ollu tunne että tämä ei tule kestämään.. tai jotenkin tuntuu että en ole tyytyväinen häneen. ehkä vaadin liikaa ehkä en. En keksi hänestä juuri mitään pahaa, todella mukava ja menevä, paljon samanlaisia piirteitä kuin minussakin. hänestä kuitenkin puuttuu jotain.. ehkä haluaisin hänen olevan vähän henkisempi tai jotain.
Hän ei pukeudu muotivaatteisiin, ei ole mikään maailman suosituin nuorten piirissä. tulee kyllä hyvin toimeen kaikkien kanssa. on iloinen ja pirteä.
Suurin syy miksi en ole tyytyväinen on se että hän ei aina ymmärrä kaikkia ajatuksenjuoksujani enkä minä hänen.. mutta pystyykö kukaan edes parempaan?
välitän hänestä paljon. en pysty jättämään. mutta silti mietin koko ajan että onko olemassa jotain parempaa..
miksi ihminen on näin ahne? haluaa aina vain parasta eikä tyydy siihen mitä on.
hän välittää minusta paljon. joskus kun ollaan riidelty niin eroaminen on ollut lähellä mutta kumpikaan ei ole siihen pystynyt. ja minähän se olen joka kerta ollut jättämässä :(
hän jopa sanoi haluavansa muuttua jotta ssaisi vain olla kanssani. sanoi että haluaa muuttua sellaiseksi kuin minä haluan :/
pidän hänestä paljon voisin sanoa että jopa rakastan häntä.. mutta kaipaan jotain mitä häenssä ei ole..
ehkä vain olen liian nirso ja vaativa...?
kirjoitelkaa kommentteja ja kertokaa onko vastaavanlaisia tapauksia..
Hän ei pukeudu muotivaatteisiin, ei ole mikään maailman suosituin nuorten piirissä. tulee kyllä hyvin toimeen kaikkien kanssa. on iloinen ja pirteä.
Suurin syy miksi en ole tyytyväinen on se että hän ei aina ymmärrä kaikkia ajatuksenjuoksujani enkä minä hänen.. mutta pystyykö kukaan edes parempaan?
välitän hänestä paljon. en pysty jättämään. mutta silti mietin koko ajan että onko olemassa jotain parempaa..
miksi ihminen on näin ahne? haluaa aina vain parasta eikä tyydy siihen mitä on.
hän välittää minusta paljon. joskus kun ollaan riidelty niin eroaminen on ollut lähellä mutta kumpikaan ei ole siihen pystynyt. ja minähän se olen joka kerta ollut jättämässä :(
hän jopa sanoi haluavansa muuttua jotta ssaisi vain olla kanssani. sanoi että haluaa muuttua sellaiseksi kuin minä haluan :/
pidän hänestä paljon voisin sanoa että jopa rakastan häntä.. mutta kaipaan jotain mitä häenssä ei ole..
ehkä vain olen liian nirso ja vaativa...?
kirjoitelkaa kommentteja ja kertokaa onko vastaavanlaisia tapauksia..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos se sustaon niin täydellinen niin etkö itsekkin voisi yrittää mennä täysillä vastaan, ja uskoa suhteeseenne :) Jos olet onnellinen niin älä ihmeessä päästä menemään, mieti asiaa kunnolla, koska sitä ei tiedä, milloin aijota jättähänet viimeisen kerran, jos hän kyllästyy ja lopettaaa:(
Eli pidä onnestasi kii ku sul sentää on siihen tilaisuus.
en pidä häntä täydellisenä. silti pidän hänestä, paljon. :/ siinä se ongelma onkin..
Mutta oletko onnellinen? Jos tunnet itsesi onnelliseksi niin älä missään nimessä pistä välejä poikki :)koska kukaan ei ole täydellinen =)
Tossa sun jutussa joku kuulostaa siltä, että oot aika monta kertaa harkinnut pelkkää kaveruutta. Sun pitää nyt miettiä rakastatko häntä kaverina, vai enemmän?
Eihän tosiaan toiselta voi vaatia kaikkea, mutta jos joku puute tekee sut epäonnelliseks, niin toisaalta on myös aihetta jättää :| Jos nyt puhutaan siis jostain suuremmasta asiasta, eikä esim. pojan tavasta pitää kädestäsi kiinni tai jotain vastaavaa :DD Koska pienet jutut pystyy korjaamaan aina puhumalla!
Puhu tälle pojalle tunteistasi.. kerro mimmonen olo sulla on ja miettikää yhdessä mistä se voisi johtua.. jos teillä on vaikka jotain selvittämättömia asioita jotka painaa??
Tärkeintä on että mietit nyt vaan miltä SUSTA tuntuu.. etkä esim halua jatkaa säälistä. Älä tee hätiköityjä päätöksiä.. mieti rauhassa :))
tuohon kysymykseen, miksi ihminen on niin ahne. Luojan kiitos että on, sillä muuten tämä maailman kehitys pysähtyisi kokonaan, ihan totta, se on vaan hyvä asia.
Seuraavaksi, te olette olleet vasta puoli vuotta yhdessä. 6 kk ei oikeasti ole vielä kovin pitkä aika. Jos tosiaankin jo tässä kohtaa tunnet, ettei hän ole ehkä se oikea, en usko, että tuo tunne tulee tulevaisuudessakaan häviämään. Siis, älä nyt vielä eroa, mutta jos tuntuu, että eteen on tullut joku parempi poika, kannattaa ehkä tarttua tilaisuuteen.
Tuollainen suhde vaan ei yleensä jatku pitkään. Ehkä jatkuu vielä parikin vuotta, mutta se tulee loppumaan.
Ihmiset eivät oikeasti muutu. Ne ovat loppujen lopuksi samallaisia, kuin mitä ne ovat aina olleet (lainaus eräältä filosofilta). Omasta mielestäni se on totta. Jos toinen lähtee muuttumaan, hän muuttuu vain pinnalta, sisin pysyy silti ennallaan, halusi tai ei.
Jos tuntuu, ettei teitä ole tarkoitettu toisillenne, teitä ei silloin ole. On parempaa molemmille elää sen kanssa, joka oikeasti on tarkoitettu itselleen, kuin kiduttaa itseään epäonnistuneessa suhteessa.
Tuossa iässä ihminen kokeilee vaihtoehtoja ja "opettelee" kuinka suhteessa eletään, vielä jopa tässä parikymppisenä törmää samaan asiaan.
Mieti, haluaisitko elää hänen kanssaan koko loppu elämäsi. Jos et, niin lopeta suhde ajoissa, et tule muuttumaan, et tässä yhteiskunnassa, pahoittelen. Mitä nopeammin ymmärrät tämän, sen helpompaa se on, usko pois.
Ahneudestahan on ollu tälle maailmalle huippupaljon hyötyä. Kehitys on menny pääosin päin mäntyä ja kaikista hyvistäkin kehityksistä on väännetty jokin ahneen ihmisen itsekkyyttä lisäävä ase tai muu väline, jolla saa sitä mitä haluaa - valtaa, voimaa, rahaa tms. Todella mahtavaa. Parempi olisi jos ei oltais pyörääkään keksitty - ei ois panssarivaunuja ja muita hömpötyksiä :P
Minulla on sama tunne.En ymmärrä! Tämä ahdistaa.Mielessä vaan,että jätänkö,mutta en voi! Hän on liian ihana! En ymmärrä..olen ihan sekasin... :(
onko väärin jos jatkaa suhdetta niin kauan kuin se vaan kestää? vaikka miettiikin tällaisia?
Mä oon miettiny tässä viime aikoina vähän samanlaisia juttuja. En itse seurustele, mut tiedän tällä hetkellä muutaman tyypin, jotka olis musta kiinnostuneita. Kaikki ovat aika hiljaisia ja ihan mukavia.. mutta en tiedä pystynkö heitä kohtaan tuntemaan mitään muuta kun kaveruutta :/
Oonkin tässä miettinyt, että oonko jotenkin nirso? Mun kaverini on monta kertaa sanonut, että en tosiaan ole, kun mietin semmosiakin tyyppejä, joita se ei koskaan ees harkitsis. Enkä omasta mielestänikään oo.. mutta miksi sitä vaan ei vois antaa mahdollisuutta joillekkin?
Tapasin eilen yhden pojan uudestaan.. näin hänet viimeksi vappuna.. ja jotenkin tuntu mukavalta nähdä hänet. En tiedä oliko tämä kiinnostunut, saattoi ollakkin :) mutta muistan että vapun jälkeen minulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta tätä jätkää kohtaan :o Miksi sitten nyt heräsi jotain tunteita?
Että elämä on joskus vaikeeta :/ Kun ei aina ees tiedä mitä itse haluaa..
Ei tuo kuulosta lainkaan terveeltä. Muuttumisesta puhutaan ja sitä odotellaan pidempään kestäneissä suhteissa turhaan parikin vuotta, kunnes todetaan että ollaan tultu vain karikkoisemmille vesille. Tuhlaat vain aikaasi.