Sinä kesänä tuo rinne varjoisa
alla kuiskivien koivujen ja miehen rinnan hehkui rakkautta.
Pehmeä nurmi patjanaan ja vatsa valkea alla pään
hän unta nähden eli sitä kesää.
Heräsi kalpeaan ja kylmään talviaamuun
sinä päivänä talvi saapui, heitti kaiken ylle unohduksen kaavun.
Muistoissaan elää kesää tuota rakkauden, alla koivujen, sylissä sammleisen nurmen, muistaa sen ihon ja tunteen tuulen suudelman jälkeen huulillaan,
sen kesän, kun sai sydän miehen rakastaa,
unohtaa hän ei voi milloinkaan.
(muokkausta vailla, saa silti kommentoida, jos sais ajatuksesta kiinni uudelleen...musiikin, kesän ja erään valokuvan inspiraationa syntynyttä..)
alla kuiskivien koivujen ja miehen rinnan hehkui rakkautta.
Pehmeä nurmi patjanaan ja vatsa valkea alla pään
hän unta nähden eli sitä kesää.
Heräsi kalpeaan ja kylmään talviaamuun
sinä päivänä talvi saapui, heitti kaiken ylle unohduksen kaavun.
Muistoissaan elää kesää tuota rakkauden, alla koivujen, sylissä sammleisen nurmen, muistaa sen ihon ja tunteen tuulen suudelman jälkeen huulillaan,
sen kesän, kun sai sydän miehen rakastaa,
unohtaa hän ei voi milloinkaan.
(muokkausta vailla, saa silti kommentoida, jos sais ajatuksesta kiinni uudelleen...musiikin, kesän ja erään valokuvan inspiraationa syntynyttä..)
Vastaukset 1
Vanhimmat
hyvää päivän jatkooa sinulle