Okl-opiskelu

millaista opiskelu siellä on?
-Luennoilla istumista ja demoille osallistumista. Ryhmätöitä, itsenäisiä töitä, työharjoittelua. Samantyyppistä kuin lukiossa. Paljon teoriaa, käytäntöä ei niinkään paljon.

Miten rankkaa?
-Ei mitenkään. Asiat tosin tahtovat välillä kasaantua, kun kaikki kurssit päättyvät samaan aikaan, mutta se nyt on aina väliaikaista.

Mikä kivointa, mikä tylsintä?
-Se riippuu ihan siitä mistä itse pitää. Harjoittelut olivat minulle parasta aikaa koko laitoksella. Tylsintä oli istua tutkimusmenetelmäkursseilla. Todella tuskaista on myös vääntää gradua, joka ei kuitenkaan oikein inspiroi aiheeltaan.

Millaisia ne monialaiset opinnot on? Leikkiä ja laulamista vai? ;)
-Sitäkin. Paljon tehtiin itse, varsinkin taito- ja taideaineissa. Väliin pohdintaa, miten asioita voi tehdä lasten kanssa. Mukavia tunteja ja vaihtelevia päiviä.

Ehtiikö heti ekana vuonna tehdä sijaisuuksia?
-Paha mennä sanomaan. Demoilla on luultavasti pakollinen läsnäolo (muutamaa tuntia lukuunottamatta) ja jos meinaat pitkään olla pois, niin ei onnistu. Lyhyitä, päivän-parin, sijaisuuksia pystyy tekemään, jos vaan riittää voimat.

muihin yliopisto-opintoihin verrattuna suurin ero (ja ongelma) on se, että loko-opintoihin sisältyy pakollista paikallaoloa aika paljon. Akateemisesta vapaudesta ei pariin ekaan vuoteen voi oikein puhuakaan...
Ja mitä siihen leikkimiseen ja laulamiseen tulee,niin sitä riittää kyllä. Tai ainakin se siltä tuntuu jos ei satu tuntemaan moista hommaa ihan suurimmaksi vahvuudekseen. Mutta onneksi siellä tulee eteen paljon muutakin :)

Meillä ei leikkimistä ole ollut kuin liikunnan tunneilla, ja nekin enemmän pelejä kuin leikkejä.
POM-opinnoista en kuitenkaan tykkää kauheasti, demot on ok mutta ne opintotehtävät ja päiväkirjat on joka aineessa samanlaiset.

Mutta kasvatustiede on kivaa, varsinkin perusopintojen jälkeen! Opiskelen enkunkieliseksi luokanopeksi, ja meillä on ollut aivan mahtavia kieli- ja kansaivälisyyskursseja, osa jopa sellaisia jotka muuttivat todella maailmankatsomusta. Opiskelu on vaan rankkaa, jotain kertoo se että kahden vuoden jälkeen ovareita on plakkarissa melkein sata. (maisterin tutkinto siis viiteen vuoteen ja ooveita 160..)

Akateemisesta vapaudesta ei hajuakaan, mutta sitä odotellaan. Toisaalta se on ainakin mun kohdalla hyvä, että on deadlinet ja pakko tehdä ja olla jossain, niin tulee asiat tehtyä!

Kuten yllä sanottiin, opiskelu on luentoja, demoja, ryhmätöitä, itsenäisiä esseitä yms ja tenttejä.