katsellessani kodittomia koiria.. kaikista pahinta on se kun tiedän, että joku/jotkut niistä saisi todella hyvän kodin meiltä..eikä sekään auta, että oma koirani tahtoisi niin kovasti kaverin. ulisee aina niin kauan, jos koirakamut lähtee kotiin.. yrittää leikkiä kissan kanssa, joka vetäisee turpiin vastalauseeksi..jyrsiöidenkin kanssa yritti leikkiä, mutta ne juoksee pakoon.. ainoa este on vanhempani, jotka eivät halua toista koiraa.heidän päähän on vain jäänyt semmonen käsitys, että "perheeseen vain yksi koira". eihän sitä sitten pakottamalla voi ottaa, jos kaikki eivät halua. miten koirani "kaverihalua" voisi helpottaa? leikimme sen kanssa päivittäin todella paljon,saa olla meidän kanssa aina, mutta tuntuu kuin emme voisi korvata lajikumppania sille mitenkään..
sydän särkyy...
:(:(:(
2197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä murehdi! Ole onnellinen että sul on ykski koira. mulla ei oo yhtäkään, vaikka haluaisin. :) Mulla on kylläkin kissa. :) mutta älä pelkää. Kaikki on hyvin, enkä usko et koiras kuolee ilman toista. ehkä se ei ees tulis toimeen uuden koiran kanssa. joten kaikki on varmaan ihan hyvin :) Tsemppiä!
koirapuistot tai pistä tänne kaverihaku ilmoitus niin saat varmaan lenkkiseuraakin. itsellä kolme koiraa ja todellakaan ei ole aina helppoa sujauttaa uutta yksilöä laumaan.