Tässä on monta runoa, koska ne kuuluvat näin. Kommentoikaa yhdessä tai erikseen.
___________________
ET VOI
Et voi,
vaikka maistut huulille
pirskahtaneelta vereltä,
ylivuotisilta karpaloilta.
Minä sanon,
ja kuitenkin on niin
vaikeaa olla voimatta,
sen tiedän varsin hyvin.
Heikot toistensa
tyhjissä syleilyissä.
Ihon naarmuista imeytyy
sisään tunteita.
Siksi ojennan sinulle
paloja itsestäni
koottavaksi
väärään järjestykseen.
___________________
ET VOI
Et voi,
vaikka maistut huulille
pirskahtaneelta vereltä,
ylivuotisilta karpaloilta.
Minä sanon,
ja kuitenkin on niin
vaikeaa olla voimatta,
sen tiedän varsin hyvin.
Heikot toistensa
tyhjissä syleilyissä.
Ihon naarmuista imeytyy
sisään tunteita.
Siksi ojennan sinulle
paloja itsestäni
koottavaksi
väärään järjestykseen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen aina ajatellut
ranteeni liian kapeiksi
kenenkään käsiin.
Loputtomat alut sinussa
jatkuvat minun tuntemattomiini,
joita en milloinkaan löydä.
Jos kerrot minulle uniasi,
ääniä, jotka pakottavat kuulemaan.
Jos niin, en tiedä muutakaan.
Kai sinä voit saada ne
kaikkein kapeimmatkin.
Olethan hyvä.
Toisen säkeistän kaksi viimeistä säettä kuuluvat omaksi säkeistökseen, mieluummin pariksi nyt kolmannelle säkeistölle, mutta ei missän tapauksessa noin kuin se nyt on! Pahoittelen.
Vuodenaika.
Ilmassa on homeen ja rappion löyhkä.
Käytävien varjoista
enää puolet kuuluvat sinulle. Ota.
Vaikka se on
vain syksyä eikä olemistasi
Muistuttaa se silti
sisältäsi huokuvaa hengitystä.
Tahdon sen pois,
mutta ristivedosta saa aina nuhan.
Maalaat ajatukseni huoneesi
valkoisille seinille
Puhalletusta kynttilästä vain
savu leijuu ilmassa
Avaa ikkuna ja sinulla on
kuoreni sylissäsi.
Luulen olevani
mutt’ luulo ei ole.
Ja sinussa kuvat
kummastakin.
Ehdin jo katsoa
sinut itsekseni
Mutta silmissäni
reiät olivat liian
suuret
Totuus ei mahtunut
niiden läpi.
Sen minä huomasin,
ettei tämä valo
lämmitä.
Minä kuulin, kuinka huusit
suolaisella äänellä uniini.
Kirkkauden iholtani pyyhit,
kun riite murskautui allani.
Jossain
mutta,
en jaksa nyt kommentoida enempää,
vaikka halua olisi.
Kun sulla olis proffa ja siellä
mailiosote, niin mielusti muutaman
sanasen sinne laittaisin.
Pitää tyytyä tähän,
ja itse kirjoittelen taas jossain
vaiheessa.
Ihania on runosi :D
ehkä ylivuotisille karpaloille
maistun -
ja vaikeaa on olla
voimatta,
sen tiedämme molemmat.
Minä otan jokaisen palan
sinusta vastaan,
ja me heikot yhdessä,
ihot naarmuilla -
tunteet pinnassa,
kokoamme toisiamme
ja meistä tulee yksi
vahva kokonaisuus.
Kiitos sinulle.
tykkää, Wufff!
Kiitän Rellutarta ja uskollista :) Tessua kommenteista. Muutkin kommentit vielä enemmän kuin tervetulleita, vaikken tänään enää ehidikään vastailemaan. Huomenna jälleen. Hyvää yötä!
Riittikö tuo?? ;)
Aaaaah..miten ihania!! Luin näitä jo eilen. Mietin ja mietin. Nyt pitäisi keksiä jotain sanottavaa. Yleisesti kuitenkin parasta sinua mitä olen lukenut. En tiedä mistä tulleet taikka minne menevät, hyvä että ovat tässä nyt.
Sitten..
ET VOI
Ensin mietin, on vaikeata tosiaan olla voimatta jos rakastaa vaikka mitä olisi. Mutta hmm.. tyhjät kuoret syleilee.. aahaa, ja luulen että tajusin. Haavoittuneita.. rakastuneita.. opetellaan uudestaan rakastamaan, luottamaan. Vaikka antaisit paloja väärään järjestykseen se saattaa sittenkin olla se oikea. Noh, se oli näkemykseni. Pidin tästä. En korjaisi mitään.
Olen aina
Alku tuttu ;) .. keksit sitten lopun vai oliko tämä jo olemassa. Tämä suosikkini näistä vaikka vaikea sanoa, jos luen näitä tarpeeksi repeän moneksi ;) Lopussa hiukan kaihersi tuo.. "olethan hyvä".. mutta en keksi mitään neuvoa muuksikaan ja tuskin muuttaisitkaan.. joten annetaan olla.
Ristiveto
Tämä..VAU!! Pitäisikö tähän löytää sanoja??
Ikkuna
Tämä oli surullinen.. niisk.. Vain kuori sylissä!! En käy! Miksi vain kuori?? *huokaus* .. pidin tästä, jonkinlaista hiljaisuutta.. syvää mietintää, kaipausta, menetystäkin ehkä..
...
Mietin miten jollakulla olla kuvia siitä? Voiko sitä kuvata. Hmmmm.. ei älä sano miten sen ajattelit. Haluan pitää sen tuollaisena.. puolittaisena arvoituksena ajatus solmuna jossa ei ole päätä.
Reiät
Olet negatiivisella mielellä, päätin juuri. Tuo oli kaunis joskin julma runo.. kuinka totuus satuttaa kun sen vihdoin oivaltaa.
Minä kuulin
Ensin ajattelin että huonoin näistä.. taikka siis ei makuiseni, mutta ..mutta.. tuo "kun riite murskautui allani" .. voisi sanoa että rakastuin siihen. Ihastuin sen voimaan, se tuo säväyksen jota ilman runo olisi mitätön.
Noin.. siinä olisi nyt jotain :))
Ja nyt kysyn.. koska tulee lisää??
En voi kuin ihmetellä! Näkisit naamani nyt: yhtä hymyä. :) Kiitos. Runot syntyivät yhtenä ainokaisena päivänä, melkein yhdellä istumalla. Uusi meilikaverini suositteli minulle erästä bändiä, musiikki ei kovinkaan tyylistäni, mutta lainasin ja kuuntelin uteliaisuudesta. Ystäväni (no, en tiedä voiko häntä ihan niin vielä nimittää) sanoi, että sanat ovat biiseissä todella tärkeitä. Parilla ensimmäisellä kuuntelukerralla en kuitenkaan miettinyt sanoja, vaan kuuntelin, ja kirjoitin täysin extempore äänimaailman fiilisten mukaisesti. (Bändi on briteistä, joten sanat tietysti englantia). Tänään ongin kyseisten kappaleiden lyriikat netistä ja luin ajatuksella: osa todella hienoja. Yllätyksekseni ne jopa hienoisesti sivusivat aiheita, josta olin runoja raapustanut. Mielenkiintoista.
Reiät ovat tosiaan vähän negatiivinen runo. Alkuperäisversio oli vielä vähän julmempi, mutta samalla huonompi ja jotenkin liian uhitteleva. Tuotti minulle näistä eniten vaikeuksia. Muihin minulla ei ole liiemmin sanomista. Parempi olla selittelemättä itseään. :)
Erittäin paljon kiitoksia siitä, että kommentoit jokaista runoa erikseen. Ne ovat yksilöitä, vaikka kuuluvatkin yhteen. Lisää en uskalla luvata mitenkään päivämäärätarkasti, inspisten mukaan sitten, muutakaan en voi. Kiva, että tykkäsit.
Pakko sanoa.. tuo kuulosti niin tutulta :)
"Ystäväsi" aivan oikeassa lauluissa sanat ovat tärkeitä. Olen itse huomannut että vaikkei muuta hyvää olisi niin ne sanat :) Omanlaisia runoilijoita hekin.
Ja tuo että kuunnellessa syntyy, mistähän mahtaa johtua. Itse olen huomannut saman. Siinä pääsee jotenkin... yhdelle ylemmälle tasolle missä kaikki on niin selvää ja on helppoa kirjoittaa.. öhöm, noh selitys hiukan ontuu ;)
Ja kuuntelemaan vain lisää, niin saan niitä runoja ;) :)))