mulle on neuvottu että jos koira ei tottele sanaa EI, niin sitä tulee ravistaa niskasta.. mutta mua pelottaa että koira alkaa silloin pelkäämään minua, voiko näin käydä? ja toinen kysymys.. oppiiko 9-viikkoinen pentu kulkeen vetämättä hihnassa kun tekee sitä että pysähtyy kun vetää?? ja kolmas, miten voisin parhaiten opettaa koiralleni pihan rajat?? ja minkä ikäisenä niitä rajoja voi alkaa opettamaan?? kiitos etukäteen :)
haluaisin kysyä...
muutamaa asiaa..
13754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä se voi alkaa pelkäämään!
Ja sitten joku päivä pistääkin hampaat käsivarteen
kiinni kun ei jaksa enää "kovaa" rankaisua!
Niskasta ravistuksen pitäisi olla viimeisestäkin viimeinen keino laittaa koiran päähän asioita!
Ja mikä into opettaa pentu jo tavallisesta kiellosta ravistukselle? Mitkähän on otteet
sitten kun koira murrosiässä kokeilee tosiaan rajojaan...
Hihnassa vetämisen oppii tuolla keinolla pikku hiljaa pois. :)Vai vetääkö pentu koska pelkää?
Jos pentu on 9-viikkoinen ja vetää(?), anna sille kiinnostavia paikkoja eli vie erilaisiin paikkoihin ja puistoihin, ja yleensäkin pidä elämässä mukana :)
Tietysti terve järki pitää säilyttää, kun kyseessä on vielä rokottamaton pentu, mutta turvallisuuden rajoissa tutustumista ympäristöön...
Pihan aitaaminen on ainut täysin turvallinen keino!
Jos koiran haluaa pysyvän ilman aitaa pihassa, pitää koiralla olla tottelevaisuus koulutusta jo alla.
Jos rotu on suojelevaa tai vartioivaa, en suosittele koulutuksen jälkeenkään olemaan pihalla ilman aitaa!
Pientä pentua(9vk) ei kannata alkaa niskasta ravistelemaan. Kärsivällisyys ja johdonmukaisuus ovat kasvatuksen ja ohjauksen perusvälineitä. Sen ikäinen ei vielä tiedä käskyä Ei ja kaikki käskyt pitää ensin opettaa, ennenkuin vaatii niiden noudattamista. Pelkkä napakka Ei riittää ja sitten siirrät koiran muihin puuhiin. Myöhemmin, isompana voi niskaotteesta olla apua. Sen ei tarvitse olla kova eikä väkivaltainen, pelkkä ote, katse silmiin ja matalasävyinen EI riittää.
Ajan kanssa oppii kulkemaan vetämättä. Kärsivällisyyttä sekin vatii..ja harjoitusta.
Rajat opetat parhaiten kiertämällä tontin rajoja. Kun pentu aikoo poistua tontilta, sanot Ei ja siirrät pennun tontille. Kun se kulkee oikealla alueella , kiität iloisella äänellä..hyvä, hyvä.
Kiinnostaisi koiran rotu tai ainakin koko, jos on seropi. Kyllä sitä pentua voi sinne.. 11 ikäviikkoon asti vain napakasti kieltää ja tarjota muuta puuhaa, sen jälkeen se jo tietää, mitä ko. käsky tarkoittaa. Muun puuhan tarjoamisella tarkoitan nyt vaikka sitä, että pentu järsii sohvan kulmaa: sano napakasti EI (huutaa ei tarvitse, koiralla on hyvä kuulo) ja läpsäytä vaikka kädet yhteen samanaikaisesti (katkaisee yleensä tehokkaasti koiran sen hetkisen toiminnan). Kun koira luopuu puuhasta, kehu ja pyydä se vaikka luoksesi tarjoa sille joku lelu, luu tms. järsittäväksi.
Meillä on kasvattajat antaneet lähes poikkeuksetta ohjeen, että kun pentu on ollut kotona joitakin viikkoja, voi sitä kiellon tehostamiseksi "ottaa niskasta kiinni ja pikkaisen vääntää". Koiraa ei siis tarvitse retuuttaa eikä ravistaa niskasta, peukulla etusoremella ote niskanahasta ja pieni kääntäminen. Mm, ja muista, että maailma menettää loistonäyttelijöitä pennuissa, joku saattaa kiljua jo ennen kuin kosketkaan siihen. Kuulostele ja katsele koiraasi kriittisesti, niin opit sen luonteesta paljon. Koira harvemmin alkaa pelkäämään sinua, jos olet johdonmukainen pomo ja rangaistuksesi ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia.
Hihnassa vetämiseen en ota kantaa, jokainen opetaa kuten parhaaksi näkee. Itselläni ei ole koskaan riittänyt kärsivällisyys tuohon seisomiseen, mutta kyllä se varmasti toimii, sekin. Tuon ikäisen kannattaisi antaa kuitenkin ulkoilla mahdollisimman paljon rauhallisilla paikoilla vapaana, oppii paremmin kulkemaan vapaana eikä karkaile niin herkästi aikuistuttuaan.
Pihan rajojen opettamiseen voit varata myöskin pitkää pinnaa :). Yleensä ne on oppineet ne rajat sinne 4-5 kk ikään mennessä tosi hyvin, jos vaan on jaksanut opettaa, edellyttäen että pihalla on enempi kokoa kuin 20 neliötä. Ts. vahdit koiraa pihalla ja aina kun se menee rajojen yli, kutsut sitä innokkaasti (varaa mukaan paaaljon herkkuja). Kun se on oman pihan puolella, kehut vuolaasti ja toistat jonkun kerran haluamaasi käskyä (esim. oma piha, hyvä tyttö!). Melko nopesti koira tajuaa, että omalla pihalla pysyminen on hyvä juttu ja sen jälkeen sitä voi jo kieltääkin (kun se on sen kieltosanan oppinut) rajojen ylittämisestä.
Olen ennenkin puhunut tuon oma piha -jutun puolesta, koska ainakin meillä se toimii loistavasti myös mökillä, kavereiden pihoilla jne. Eli kun koira vieraassa paikassa poikkeaa tontin ulkopuolelle ja kuulee käskyn "omalle pihalle!" se tietää ylittäneensä rajan ja palaa takaisin kunnes kuulee kiitokset toiminnastaan.
ravista koiraa niskasta. se on sen mielestä leikkiä. ota vaikka koiran kuono käteesi, kohdista sen katse sinuun ja sano EI jämäkästi koiran ylle kumartuneena. Jos ei sittenkään tottele tai esim. konfliktitilanteessa toisen koiran kanssa, ota kaulanahasta kiinni, kumarru koiran ylle ja sano jämäkästi ei.
viimeksimainittu konsti on tosin vain hyvin kovapäisille koirille, eli jos sinulla pentu on, opeta mieluummin ei-listalla olevat asiat ensimmäisellä tavalla, jos ei pelkkää ei-käskyä tottele. ja muista, koira ei ymmärrä puhetta, vaan äänensävyä. meillä tosin ei tarvitse kuin katsoa koiraa vihaisesti, niin ottaa paikan.
vetämisen koulutukseen, tai siis siihen, että koira ei vedä, olet ottanut hyvän suunnan. muista aina pysähtyessäsi siirtää koira takaisin vierellesi, ja sitten anna vasta käsky vierelle. Siitä liikkeelle, ja sitten vasta käsky seuraa. Koirille opetetaan esim. istumiskäsky niin, että ensin koira asetetaan istumaan ja sitten annetaan vasta käsky, eihän koira saa luulla että kun sanot sille "istu", alat repimään sitä perskarvoista alaspäin. =)
pihan rajat oppii parhaiten kiertämällä mahdollisimman usein pihan rajat, ja kieltää jos menee yli. Muista kehua kun tulee takaisin omalle pihalle. Koira muistaa kehut vain viimeksi tehdystä asiasta, eli jos koira tulee karkureissulta kotiin ja alat torumaan, sen mielestä torut sitä kun tuli takasin.
näillä pääset enhä alkuun. Lisääkin voin neuvoa, laita viestiä vaikka sähköpostiin jos on jotain vielä, [email protected].
Käsittämätöntä, miten hyvänä koiraihmisenä parikymppinen tyttölapsi voi itseään pitää. Ei olisi eka kerta, kun ko. henkilö on täällä kumoamassa vanhojen, kymmeniä vuosia kokemusta omaavien konkareiden ohjeet. Vähintään härskiä, että kehtaat jaella ns. neuvoja sähköpostitse! Huh!
Kenen neuvoja hän on kaatamassa? Samoilla linjoillahan kaikki vastanneet ovat olleet. lempeästi ja kärsivällisesti.
Hyviä neuvoja, oli ikä 15 tai 50v
Itse olen joskus ajatellut kyllä ihan samaa, Kuuntamolla tuntuu olevan kohtuuttoman paljon erilaisia ongelmia oman koiransa kanssa, mutta kovin on muita neuvomassa. Aika hassua.
yritä ensin pitää se oma koirasi elossa. tuntuu tuo koirasi koko ajan olevan jostain päin revitty (silmä roikkuu, huuli irti ym.), eikö järki sano että jos kaksi koiraa ei tule toimeen ei niitä pakoteta olemaan yhdeesä, varsinkaan kun jälki on sitä mitä on!
Juuu-u, ei kovin vahvaa käsitystä anna itsestään tuolla muilla palstoilla, mutta hanakka on neuvomaan. Huh.
Tähän koira repaleisena haluaisin vielä viitata, että jokainen koiran tai lapsen "omistaja" nostakoon kätensä ylös jolla EI ole kotona haavojenpuhdistusainetta!!! Eikö pentua ostettaessa ensimmäinen hankinta ole Betadine-pullo..? Varsinkin kesällä se on tarpeen lasinsirujen kanssa! Ja vielä jos on lapsi niin eikös se ensiapukaappi kaikilla ole tip-top kunnossa.
Meillä koirat 4 v ja 8 v. Koskaan ei ole yhtäkään lasinsirua tassusta löytynyt. On koiran omistajan tehtävä ulkoiluttaa koiraansa turvallisissa paikoissa!
lasiin ikinä osuttu vaikka läheltä on välillä käynyt (kiitos ihanien ihmisten jotka rikkovat pulloja lenkkipoluille) mutta ei se vara venettä kaada, joskus voi käydä kakkasäkä ja osutaan niihin siruihin niin eikö silloin ole hyvä olla puhdistusainetta?
Minulla on takapiha - iso nurmikko yhdessä naapurin kanssa ja pusikon takana sitten jalkakäytävä jne. Joten ei ole aitoja esteenä. Kuitenkin olen kahdelle pikkuiselle koiralleni opettanut, missä tontin raja kulkee. Eikä sen rajan ulkopuolelle ei edes naapuriin mennä (tosin naapuri tykkää koirista, eikä välitä, jos koira livahtaa nuuhkimaan heidän tonttiaan, jos silmäni välttää. Jos koira on livahtanut naapuriin, niin riittää kun huudan, pois sieltä, oma piha, niin tulee heti.
Opetin heti pennun tullessa taloon, että omassa pihassa pitää pysyä. Kärsivällisyyttä koiran koulutus vaatii, mutta sitten kun pentu oppii ja tietää, mitä saa tehdä, niin jatko on helppoa.
Taskut vaan täyteen pienikokoista makupalaa. Makupalat ovat niitä, joita en anna muulloin kuin kouluttaessa. Aina kun pentu/pennut menivät rajan yli, huusin iloisella äänellä, tule tule, oma piha. Kun pentu tuli luokseni, kehuin hyvä hyvä ja annoin makupalan. Nyt riittää että sanon tule pois sieltä, oma piha, niin johan pentu tulee iloisesti ja vikkelästi luokseni. Makupalaa ei tarvitse enää antaa, mutta joskus annan muistutukseksi. Koirani eivät karkaa pihasta, vaikka jalkakäytävällä kulkee koiria, katselevat vaan. Ensi alkuun siis pitää koko ajan vahtia ja opettaa pentua muutaman viikon ajan tulemaan kutsusta luokse ja kehua kehua ja palkata.