kumpi parempi? onko perusteluja? yliopistossa vapaampi aikataulu...am.kork.koulusta nopemmin pois :) jaa-a....
Yliopisto/am.kork.koulu
Maria
263287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
AMK=amis meille yliopistolaisille. Yliopistossa on niiiin paljon vapaampaa, saa tehdä mitä haluaa, valmistuu parempaan hommaan. Ennemmin maisteri kun joku insinööri tai vastaava! Ja itse meinasin toki tohtoriksi asti. Ja täältähän ei pois saa olla kiire, opiskelu on niin mukava elämäntapa kaikenkaikkiaan...Jää koukkuun ihan...
Ei tuohon voi vastata yleispätevästi, jokaiselle on paras se joka itselle on oikea ja johon soveltuu... Yliopisto-opiskelu ei sovellu kaikille ja jo nyt sisäänottomäärät ovat mielestäni liian isot.
Yliopisto on teoreettisempi kuin amk. Siellä on byrokratiaa ja muodollisuutta. Loppujen lopuksi ainoa, mitä sieltä saa siinä tapauksessa, ettei jatka tutkijana, opettajana tai valtion virkamiehenä (toimihenkilönä?), on arvostetumpi loppututkinto.
Mielestäni amk antaa riittävän laajan yleistiedon myös muodollisuuksista ja lisäksi käytännöllistä tietoa ja taitoa, mitä oikeastaan työelämässä enemmän tarvitaan.
Riippuu sitten henkilöstä, millainen opiskelu paremmin sopii ja mitä myöhemmin elämältään haluaa. Ja haluaako olla arvostettu lukeneisuutensa, osaamisensa vai molempien (ei kummankaan?) takia.
vaatii rentoa, mutta samalla periksianamatonta ja tekevää asennetta. Tahti on melko nopea.
Mutta eikös yliopistoon ole P-A-L-J-O-N vaikeampi päästä???Millaisilla arvosanoilla olette itse päässeet?
Riippuu mille alalle pyrkii. Laudaturin papereilla pääsin kevyesti pääsykoekirjat lukemalla 3:een yliopiston tiedekuntaan.
Minulle ainakin AMK:hon on ollut VAIKEAMPI päästä. Ainakin sos.ja terveysalan sekä kaupan ja hallinnon alalla on kova taso ja valintakokeissa saattaapi olla psykologisia testejä, joissa ei ulkoaluvulla selviä.
Kukaan joka pääsee yliopistoon ei mene amikseen. Miten korkeeseen tahansa. Ajaako joku mielummin toyotalla kuin alfalla?
Mutta millaisilla papereilla esim.sun kaverit on pääsy yliopistoon.
Oon kuitenkin melko varma etten saa yhtään L:lää,korkeinaatn kolme E ois mahdl.Jos sitäkään...Ja mua kyllä kiinnostais enemmän yliopisto-opiskelu ku AMK!
Minä menin AMK:hon, koska yliopisto on liian teoreettinen. Luetosalissa persoonattomia luentoja sadoille ihmisille, kukaan ei ole kiinnostunut miten sinun opiskelu etenee. AMK ssa on käytännönläheistä ja opiskelijat todella huomioidaan.
Mitä sinä nuo autot tähän sotket? Minä ajan mieluummin polkupyörällä niin kuntokin pysyy parempana.
Voit vaikuttaa asiaan lukemalla huolellisesti valintakokeisiin. Käsitykseni mukaan esimerkisi matem.luonnontieteelliselle alallee pääsee melko helposti vaikka ilman pääsykokeita, jos se ala kiinnostaa.
yo ei välttämättä ole tuollainen massaluentopaikka! Toi pätee vain just joihinkin kirjaviisaus aloihin joissa opetellaan ulkoa ja ei tehdä käytännössä mitään.
Mun alalla ainaki luennoitsijat ja proffat on kiinnostuneita opiskelijoistaan. Meillä on käytännönharjoituksia ja koko opintojen sisältö on käytäntöä. Luennotkin on ihan sitä samaa mitä sitten harjoituksissa harjoitellaan. Luennot on siksi että osattais tehdä niitä harjoitustehtäviä. Mun ala on tietojenkäsittelytiede ja ohjelmistotuotanto. Harjoittelua on n.10 kk yhteensä jossain IT-firmassa.
Ja kuka voi enää sanoa että yo-opiskelu olis AINA teoreettista??? Toki suurimmaks osaks kait onki, mutta poikkeuksiakin siis löytyy!
YO:ssa ei ole kukaan käskemässä ja ojentamassa lukkaria kouraan että nyt teet sitä ja tätä. Oletetaan että ihmiset osaa pitää itte huolta!
Mulla L, M, C, C ja B. Ja pääsin ihan kepoisasti. Pelkät paperitkin olis riittäny! Pisteytettiin matikka (lyhyt L), äikkä (C), ja paras muu (reaali M) ja sitten päättötokarista äikkä (9) ja matikka (pitkä 7).
Ei siis ollu paha yhtään!
Ei tietenkään yliopistoissa AINA ole teoriaa, mutta huomattavasti enemmän sitä on kuin AMK:ssa.
Joillekin sopii yliopisto ja joillekin AMK. Minulle sopi AMK, vaikka oli laudaturin YO-paperit. Olin yliopistossa aivan tuuliajolla, kun olin tottunut että äiti sanoo milloin pitää lähteä kouluun. Siinä se sitten meni pari vuotta juopotellessa.
itte olin AMK:ssa "tuuliajolla", koskapa mulla laski motivaatio hirveesti kun joku aina sanoi että tee sitä tee tätä, vaikka olisin kyllä itte älynny varsin hyvin tehdä mitä pitikin... Mulle se oli siis aika tuskaa. No, olisinhan mä siitä voinu hyödyn repiä kuiteskin ja tehdä kaikkeni, mutta motivaatio siis laski, koska viimeks tuollaiseen ohjailuun olin tottunu peruskoulussa. Meillä oli muuteskin aika tiukkaa koska olin terveysalaa opiskelemassa ja oli kaiken maailman läsnäolopakkoja hirveesti. Musta on motivoivampaa olla omaalotteisesti ahkera ja mennä osallistumaan opetukseen vaikkei olis edes pakko, siinähän saa tavallaan hyötyä niitä vastaan ketkä eivät viitsi osallistua opetukseen tai tehdä mitään asioiden eteen (koska ei ole "pakko").
Niin ei se papereista ole kiinni, että kuka tykkää/pärjää missäkin. Eihän ne paperilla olevat arvosanat kuiteskaan kerro siitä ihmisestä mitään, että minkätyyppisessä koulussa pärjäis paremmin tai mistä tykkää. Eikä voi yleistää että hyvät menee kouluun X ja huonot kouluun Y.
Mitäs pahaa siinä teoriassa on? Koko yliopistolaitos lähtee siitä että ihminen on ilman paapomistakin riittävän fiksu siihen että oma-aloitteisesti osaa soveltaa opiskelemansa teoriat käytäntöön.
Kärjistäen: yliopstossa opiskellaan lehmän olemus ja rakenne, ammattiKORKEAkoulussa opetellaan vain lypsämään. Kumpikohan tietää silloin enemmän lehmistä?
AMK on kuin peruskoulu, vain omat pulpetit puuttuvat, yliopistossa lähdetään siitä että aikuiset osaavat huolehtia itse asioistaan. Kaikki eivät osaa ja siksi on hyvä että heillekin on paikkoja.
Kyllä kai opiskelija on itse vastuussa omasta koulutuksestaan ja sen sujuvuudesta, kyllä kuulostaa melkoiselta kypsymättömyydeltä että odotetaan että joku "opettaja" olis vielä kiinnostunut, puhumattakaan että olis vastuussa opiskelijoiden opiskeluista ;)
AMK on peruskoulu, eikös siellä ole jotain luokkiakin vielä? -Peruskoulussa on luokat, mutta jos opiskellaan ammattiin, niin silloin ei kyllä mitään luokkia tarvita...kyllä kai luulis että ollaan itse vastuussa omista asioista.
Hyvä että amk:ssa opiskelu on käytännönläheistä, kyllä niitä duunareitakin tarvitaan! -Kaikille on paikkansa, sehän olis katastrofi jos kaikki haluais hyväpalkkaisen ja arvostetun aseman tulevaisuudessa, eikö vain? -Harvemmin minkään suuryrityksen johtaja on koulutukseltaan maisteria alempi, sen on varmaankin kaikki huomanneet...no, poikkeukset on poikkeuksia, esim. Harri Koposen tyyppisiä tapauksia on, mutta niitä on suunnilleen 1 tuhannesta.
Itse kirjoitin kolme E:tä,M ja C ja tällä hetkellä opiskelen Helsingin yliopistossa oikeustiedettä. Hae ihmeessä yliopistoon! :)
Opiskelen aikuislinjalla Amk:ssa, eipä ole kukaan käskemässä mitä tulee tehdä vaan ihan itsekseen hallitaan tuo opiskelun eteneminen.. Näin siis meillä. Taitaapa riippua niin koulusta kun alastakin.
jaa a.... itse AMK-opiskelijana koen että olen jossain duunaritouhun ja akateemisuuden välisellä "harmaalla alueella"....yliopistoissa homma painottuu enemmän tähän teoriapuoleen, ja ammattikorkeasaaressa touhutaan enemmän käytännön asioita. En rupea erottelemaan kumpi on parempi vaihtoehto, mutta itseäni hieman harmittaa tuo "insinööri"-sanan kokema inflaatio viime aikoina, kun määrä on alkanut korvaamaan laatua....
Kannattaa selvittää huolella, mihin oppilaitokseen on pyrkimässä. Kun opistot muutettiin amk:iksi, muutos merkitsi osassa kouluja vain nimen muutosta. On siis hyvä perehtyä oppilaitoksen tasoon ennen hakemista, jos valinnanvaraa on.
Sama pätee yliopistoihin ja eri aloihin yliopistojen sisällä, mutta tällä puolella ei ole tapahtunut viime aikoina niin mullistavia muutoksia.
Itse suosittelen yo:oon hakemista, mikäli vaan asioiden sisällöllinen miettiminen kiinnostaa. Yo:sta on myös parhaat jatkomahdollisuudet, jos sellainen alkaa myöhemmin kiinnostamaan. Jos taas haluat pian töihin, niin amk on ainakin lyhyempi vaihtoehto. Toisaalta tällöin jää opiskelijaelämäkin lyhyemmäksi.
Niin se riippuu tietysti siitä mitä haluat tulevaisuudelta.
Jos haluat tulevaisuudessa olla vaikka jonkin suuren firman suuri pomo, niin sillon tarvitaan yliopisto/korkeakoulu-koulutus, amk ei oikein riitä, harvemmin minkään suuryrityksen johdossa on maisteria alemmin koulutettu. poikkeuksia toki on, mutta varmempi on varmempaa...
Jos haluat loppupeleissä päästä isoihin pakkoihin käsiks, niin sillon amk ei kannata, sillä siinä tulee rajat nopeammin vastaan kuin yo-tutkinno pohjalta. Ja tarkoitan nyt suurempia kuukausituloja kuin tuhansia euroja/kk. Esim. iltasanomien listauksen mukaan 50:n kovatuloisimman joukossa ei paljon tradenomeja ollut ;)
Amk-tuttavieni mukaan opiskelu amk:ssa on kevyttä, siksipä monet ovat tulleet sieltä tKK:lle, kun ei ole haastetta nimeksikään...se on nimittäin _todella_ turhauttavaa jos haastetta ei ole tarpeeksi. Ehdotan, että menet yliopistoon, ja jos et jaksa lukea, niin sitten on pakko mennä amk:hon.
Käytännönläheisyys...no, tyhmempikin kai tajuaa että kaikki kesät on pakko olla töissä, ja muutenkin työkokemusta on hankittava, joten musta kuulostaa turhalta, että käytännönläheisyyttä olis koulussakin...
"Jos haluat loppupeleissä päästä isoihin pakkoihin käsiks, niin sillon amk ei kannata, sillä siinä tulee rajat nopeammin vastaan kuin yo-tutkinno pohjalta. Ja tarkoitan nyt suurempia kuukausituloja kuin tuhansia euroja/kk. Esim. iltasanomien listauksen mukaan 50:n kovatuloisimman joukossa ei paljon tradenomeja ollut"
Mietitaanpa nyt vahan. Kuinka kauan on ollut mahdollista valmistua esim. tradenomiksi? En ole kyseista IS:n juttua lukenut, mutta varmasti kovapalkkaisten keski-ika lahentelee viitta kymmenta ja ovat valmistuneet omista kouluistaan vuosikymmenia sitten.
Niin no itse asiassa en nyt tarkoittanut että kyse olisi juuri tradenomeista, vaan ajattelin lähinnä alemman tutkinno suorittaneita muutenkin...tradenomi on kai se mikä ensiksi tulee mieleen kun puhutaan amk:sta.
Mutta voidaan ajatella siihen sen sanan tilalle nyt vaikka insinööri (siis amk...eikun, eihän amk:oitakaan ole ollut kovin kauaa...sanotaan siis opistoinsinööri, tai no, puhutaan vaikka yleisesti alemmista kuin yliopistotasoisista ;)
Mutta niin, ne kovapalkkaiset useimmiten ovat yliopisto- tai korkeakoulutasoisista opinahjoista tulleet...
Kyseessa onkin uusi tutkinto-aste, mita ei pida sekoittaa niin korkeakoulututkintoon, kuin opistotason tutkintoonkaan. Siksi kyseinen vaite on vailla todellisuuspohjaa. Samainen tutkimus kahdenkymmenen vuoden paasta onkin sitten asia ihan erikseen, mutta uskon tuloksen kuitenkin aika radikaalisti muuttuvan.
Noh, ehkä kuitenkin ymmärsit että tarkoitukseni oli verrata eri koulustasojen eroja, olen pahoillani siitä että käytin sitä tradenomi-termiä väärin...ehkä en ajatellut tarpeeksi pitkälle.
Noita kirjoitettuja viestejä en voi nyt muuttaa, mutta eiköhän se oikea idea välittynyt mitä ajoin takaa.
Olen itse valmistunut ammattikorkeakoulusta ja nyt oiskelen yliopistossa ensimmäistä vuotta. Ammattikorkeakoulusta valmistutaan suoraan johonkin ammattiin. Opintojen olisi tarkoitus antaa tietotaitoa tulevaan ammattiisi. Eli jos tiedät jo, mikä ala sinua kiinnostaa, missä ammatissa haluat isona tehdä töitä ja voit kouluttautua siihen ammattikorkeakoulussa se on oikea paikka. Jos taas olet kiinnostunut jostakin aiheesta (esim. joku lukioaine) yliopistossa voist opiskella vaikkapa historiasta kaiken mitä historiasta voi tietää. Opiskelut eivät tosin johda suoraan mihinkään ammattiin, töihin voikin sitten hakeutua vaikka mihin, mihin nyt vain otetaan. Yliopisto painottaa tutkimuksen merkitystä, eli yliopistossa voi opiskella tieteen tekijäksi. Ammattikorkeakouluun kannattaa hakeutua oppimaan johonkin ammattiin ja yliopistoon oppimaan jostakin aiheesta. Toki yliopistostakin valmistutaan ammattiin esim. lääkäri, opettaja, arkkitehti ym. mutta enemmän kuitenkaan ei ole suoraa ammattiin valmistavia opintoja..
Sekavaa juttua. Toivottavasti sait selvää...