Monihan tääl on varmaa nää jutut läpi luken mut linkitänpä silti.
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=102
Erittäin törkeää eläimiä kohtaan, täysin tarpeetonta tuskaa, huomaa kuinka paljon olisi helposti parannettavaa mutta kaikki on turhamaisuutta..
Mitä mieltä?
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_content&task=view&id=34&Itemid=102
Erittäin törkeää eläimiä kohtaan, täysin tarpeetonta tuskaa, huomaa kuinka paljon olisi helposti parannettavaa mutta kaikki on turhamaisuutta..
Mitä mieltä?
Vastaukset 32
Vanhimmat
linkin kopsaaminen. Tuon laatijalla ei valitettavasti ole yhteiskunnasta vastuuta, omia taimikoita, omaa työpaikkaa ja harkintakykyä.
Putkinäöllä varustettu ruohonkasvattaja ei halua käyttää yhteiskunnan kustantamaa koulutusta rakentavaan ajatteluun.
Minä haluaisin lukea joskus teidän laatimanne skenaarion, kun noita teidän haaveitanne eläinten vapaasta kasvatuksesta toteutettaisiin eli muutettaisiin Suomi isoksi eläinpuistoksi.
Ruohomatto selässä kerättäisiin karpaloita ja muuta syötävää luonnossa. Kai siinä vaiheessa normaali yhteiskunta on jo supistunut ellei peräti romahtanut tai maa on miehitetty ja me teemme miehittäjille aseita heidän tehtaissaan.
... että on olemassa se kultanen keskitie. Luulen että eläinrääkkäystä ja metsästystä ei saada koskaan kokonaan loppumaan, MUTTA. Vaikka en välttämättä poistas kokonaan metsästystä, niin sen keinoja pitäisi parantaa ja saada ne semmosiks, missä kukaan ei loukkkantuis eikä jäis kärsimään.
On ymmärrettävää että ihmiset metsästää elannokseen.. mutta sitten kun sitä tehdään nahkojen tai jonkun ( ei niin välttämättömän) takia, niin se ei enää tunnu oikealta.
Esimerkiksi en pidä turkistarhausksesta. Mutta siinäkin on omat ongelmansa.. että miten saadaan sitten nille ihmisille tulot, jotka ovat käyttäneet tätä keinoa elantonaan?
Aivan.. näitä ongelmia riittää niin hirvittävästi :/ ongelmia toisensa perään.. kai niille asioille yritetään tehdä jotain, mut tällasissa asioissa olo tuntuu niin pieneltä. Jopa mitättömältä.
Eikö olisi hyvä, jos me ihmiset kiinnittäisimme huomiota niihin ihan pieniinkin juttuihin. Esimerkiksi huolehtisimme hyvin koti-eläimistämme ja likkuessa metsässä kunnioittaisimme luontoa. Näillä voisi päästä jo ihan hyvin alkuun, kun näitäkään asioita eivät kaikki osaa :o
Sitten voisimme myös pikkuhiljaa saada isommat jutut ratkaistuksi. :)
Rautojen käytöt pois koska ne tuottavat eläimelle järkyttävää kipua, ja rajoituksia muutenkin metsästykseen, jos joka kolmas eläin vain haavoittuu metsästyksen aikana ja pääsee sitten pakoon.... Aivan turhaa tuskaa. En osaa enää edes ajatella mitään:( tulee paha olo tollasesta.
Totta on, että nykyään vesilinnuista tulee haavakkoja. Johtuneeko kenties lyijyhaulikiellosta, jonka kukkahattutädit keksivät paremman jäynän puutteessa? Vesilinnun metsästyksessä on myös metsästäjillä asenteissa ja liipasinsormessa parantamisen varaa.
Itse käytän ylikokoisia(3.7mm) lyijyhauleja, vaikka ne kiellettyjä ovatkin, mutta laukaus ja vainaa pitäisi olla metsämiehen motto.
Miksi metsästys pitäisi kokonaan kieltää??.
Mitä sinä tiedät metsästyksestä???.
En oo sanonu kertaakaan että metsästys pitäs kieltää.. Otin vaan kantaa noihin juttuihin ja sitä mieltä oon, että niissä jutuissa on paljon parannettavaa :)
Minkälaista parannettavaa??.
Sitä voitaisiin reilustä vähentää eläimien kärsimyksiä..
Lue toi sivu ihan rauhas
Ja niitä parannus ehdotuksia metsästyksen aiheuttamien kärsimyksien vähentämiseksi on....
Mopoilua, poppia, kauhua, hiphoppia, kontaktilajeja ja heviä.
Niinku oikeesti.
Asenteissa ja liipasinsormessa, kirjoittaa Korhonen ja samaan hengenvetoon mainostaa käyttävänsä 3,7mm lyijyhauleja siis vesilintujen metsästyksessä.
EN nyt puutu tuohon kiellettyyn lyijyhaulin käyttämiseen, mutta Korhonen edustaa sitä vanhakantaista isot haulit parempia-koulukuntaa.
Mutta kun muistetaan se tosiasia siitä shokkivaikutuksesta ja usean haulin tarpeesta. Niin Korhosen kuviot on toisinpäin. Vähemmän mutta isompia hauleja aiheuttavat valitettavasti enemmän haavakoita.
Haulikko ei ole luodikko, joten ette voi kasvattaa niitä haulien kokoja.
HA vai jää muka elukka kituamaan käytän järeitä Colinbear rautoja ja on muuten kerralla elukalta nirri pois.
Metsästyksen edut ovat kiistattomia. Se on ajanviihdettä ja erinomaista harjoitusta.
Samoin metsästämällä saa hyvin lihaa.
Voi olla että viherpiipertäjien mielestä tapan häikäilemättömästi viattomia luontokappaleita oman etuni tähden. But who cares.
Itse käytän 12/89 Super magnumeja joten haulikoko voi huoletta olla 4mm kunhan vain pitää tarpeeksi suppeaa supistajaa.
Pitämällä vaikeampi ampumakoe voimassa jolloin sählääjiä pääsee vähemmän metsälle. HUOM niille jotka eivät asiasta tiedä niin uusi ampumakoe on lasten leikkiä vanhaan verrattuna.
minkämallinen se sattuu nyt olemaan, pakollinenko?
AMPUMAKOE
Ampumakoe uudistuu 1.3. 2006 alkaen. Tällöin voimaan astuvassa ampumakokeessa korostetaan harkitun ja tarkan riistalaukauksen merkitystä sekä sitä, että kokeessa käytetty ase on entuudestaan tuttu ja kunnolla kohdistettu.
Ampumakoe tulee suorittaa, mikäli aikoo metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella.
Kolme erilaista ampumakoetta:
1. Metsäkauriskokeella tarkoitetaan metsäkauriin metsästystä varten suoritettavaa ampumakoetta;
2. Hirvi- ja peurakokeella tarkoitetaan hirven, valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran ja japaninpeuran metsästystä varten suoritettavaa ampumakoetta;
3. Karhukokeella tarkoitetaan karhun metsästystä varten suoritettavaa ampumakoetta.
(Huom! Hyväksytty karhukoe vastaa metsäkauriskoetta sekä hirvi- ja
peurakoetta. Hyväksytty hirvi- ja peurakoe vastaa metsäkauriskoetta.)
Ampujana kyseisenlaisessa metsästyksessä voi toimia myös henkilö, jolla on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä.
Ampumakokeen järjestää riistanhoitoyhdistys ja antaa hyväksytystä suorituksesta todistuksen. Todistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta. Koe on suoritettava lääninhallituksen tai puolustusministeriön hyväksymällä ampumaradalla.
Tarvittavat dokumentit
Ennen ammuntaa tulee ampujan esittää ammunnanvalvojalle voimassa oleva metsästyskortti tai maksettu tulevan metsästysvuoden metsästyskortti sekä vaadittaessa osoittaa henkilöllisyytensä. Ampujan on lisäksi esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista ampumakokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa.
Ase ja patruuunat
Ampumakokeessa käytetään siis asetta, johon nimenomaan ampujalla on voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Jos ampuja on alle 15-vuotias, saa hän kuitenkin käyttää 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta ampuma-aselain 88 §:n mukaisessa välittömässä valvonnassa.
Käytettävän aseen ja patruunoiden on täytettävä metsäkauriskokeessa metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimukset, hirvi- ja peurakokeessa kyseisen momentin 3 kohdan vaatimukset ja karhukokeessa kyseisen momentin 4 kohdan vaatimukset.
Metsäkauriskoe on siis muuten samanlainen kuin hirvi- ja peurakoe, mutta se tulee kyseeseen, mikäli käytettävä ase on esimerkiksi kaliiperia 222, eli se ei täytä MA 16 §:n 2 momentin 3 kohdan vaatimuksia. Hirvi- ja peurakokeessa ase ja patruunat voivat olla kyseisen momentin 3 tai 4 kohdan vaatimukset täyttävät. Karhukokeen voi suorittaa ainoastaan 4 kohdan vaatimukset täyttävällä ase- ja patruunayhdistelmällä.
Maalikuvio ja ammunnan suoritus
Metsäkauriskokeessa ja hirvi- ja peurakokeessa käytetään maalikuviota, jossa osuma-alueen halkaisija on 23 senttimetriä ja karhukokeessa maalikuviota, jonka osuma-alueen halkaisija on 17 senttimetriä.
Kokeessa ammutaan ainoastaan paikallaan olevaan maalikuvioon neljä laukausta vapaavalintaisesta pysty-, istuma- tai polviasennosta 75 metrin etäisyydeltä. Aikaa neljän laukauksen ampumiseen on 90 sekuntia ensimmäisestä laukauksesta laskettuna. Ampumisessa saa käyttää tukea, kunhan asetta ei lukita mekaanisesti alustaan. Samassa ampumakokeessa saa ampuja suorittaa enistään viisi koekertaa.
Hyväksyminen ja maksut
Ampumakoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki neljä laukausta vähintään sivuavat osuma-alueen ulkoreunaa. Hyväksytty karhukoe vastaa metsäkauriskoetta sekä hirvi- ja peurakoetta. Hyväksytty hirvi- ja peurakoe vastaa metsäkauriskoetta.
Ampumakokeesta peritään metsästysasetuksen 37 §:n ensimmäisen 1 momentin 1 kohdan mukainen maksu, joka on 7 euroa koekerralta.
Siirtymäsäännökset
Aiempien säännösten mukaisesti suoritettu voimassa oleva koe vastaa 1.3. 2006 voimaan astuvaa koetta sen voimassaoloajan. Ampumakokeessa voidaan käyttää aiempien säännösten mukaista maalikuviota kahden vuoden ajan edellä mainitusta ajankohdasta alkaen. Tällöin metsäkauriskoe ja hirvi- ja peurakoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki neljä laukausta vähintään sivuavat osuma- alueen kahdeksikon renkaan ulkoreunaa. Vastaavasti karhukoe hyväksytään, jos laukaukset vähintään sivuavat yhdeksikön renkaan ulkoreunaa.
Uusien säädösten mukainen hirvikuvio, jota voi käyttää hirvi- ja peurakokeessa sekä metsäkauriskokeessa 1.3. 2006 alkaen. Läpimitaltaan 23 senttimetrin osuma-alue on merkitty valkoisella renkaalla.
Uusien säädösten mukainen karhukuvio, jota voi käyttää 1.3. 2006 alkaen. Läpimitaltaan 17 senttimetrin osuma-alue on merkitty valkoisella renkaalla.
Vanhojen säädösten mukainen hirvikuvio, jota saa käyttää vielä kahden vuoden ajan 1.3. 2006 alkaen.
Eli siis aikaa ampua on per laukaus enemmän ja saa ampua tuelta. Ja liikkuvat jäävät kokonaan pois.
Tämä voi näkyä jo muutaman vuoden päästä kasvaneina haavakko määrinä.
Kysyin tuosta haulikkomiesten kokeesta. Tuon minä kyllä olin ymmärtäväni että suurempaa riistaa metsästävältä sellainen vaaditaan.
Toisaalta suurriistan pyynti tapahtuu isommissa porukoissa joissa on koiria, ukuja, yhteysvälineitä, joilla on aina parempi mahdollisuus löytää se haavakko, mikäli sellainen syntyy.
Tällä kana/vesilintupuolella, eikö sen pyynnin tehokkain edellytys olisi haavakkoja etsivä koira?
sinun mielipiteelläsi olisi väliä. Lopetetaan metsätys ja vidun tarhaukset. Mitä helevettiä se sinulle kuuluu? Luuletko jotta se elukan elämä tuolla luonnossa on jotenkin kivutonta, saatikka kuolema.
Miksi ihminen ei saisi olla osa tätä luonnon kiertokulkua. Eli ihmisen pitäisi siis syödä tehomaatalouden tuotteita. Tai kasvattaa porkkanaa ja hamppua ja elellä pilvilinnoissa.
Tässä sulle uutinen: Osa ihmisistä käy myös töissä!
Montako tälläistä rauta kuolemaa olet ollut näkemässä? Eikä kelpaa poikakaverin näkemät, kun se valehtelee saadakseen sulta pesää.
paikkaansa pitämätöntä populistista tilastollista roskaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
ei ollut totuuden hiventäkään...
Jos joku toinen on erimieltä ja vielä tutkitusti niin sinä syytät valehtelijaksi.
Onkohan mitään mahdollisuuksia sinun ymmärtää järkiperäisesti että metsästys ja metsästäjät eivät olekaan niin oikein toimivia juttuja kuin uskottelette muille ja ehkä jopa itsellennekin.
tässä keskustelevat selvästi asiasta tietävät ja tietämättömät! metsästäjät tietävät asiasta!he tai me metästäjät yritetään tehdä niin ettei riistalle aiheudu turhaa kärsimistä!!
"Metsästys ja myytit
Metsästäjät ovat tehokkaasti ylläpitäneet ja markkinoineet myyttejä harrastuksensa puhdashenkisyydestä, hyödyllisyydestä ja välttämättömyydestä. Metsästyksen myytit on aika rikkoa, jotta eläinten turha kärsimys saataisiin loppumaan.
Myytti 1. Nykyaikainen metsästys ei aiheuta eläimille kärsimystä
Fakta
Suomessa metsästetään joka vuosi noin kaksi miljoonaa eläintä, minkä lisäksi puolta miljoonaa haavoitetaan. Esimerkiksi kaikista metsästettävistä sorsista ja hanhista haavoittuu ja jää kitumaan luontoon 20-30 %.
Myös itse metsästys on erittäin stressaavaa eläimille. Suomessa on sallittua ns. heti tappavien rautojen käyttö. Käytännössä etenkään suurikokoisemmat eläimet eivät aina kuole raudoissa nopeasti ja kivuttomasti. Esimerkiksi majavat, ketut ja supikoirat saattavat kitua raudoissa kauan. Rautoihin saattaa jäädä myös rauhoitettuja eläimiä. Toisissa ansoissa eläimet jäävät häkkiin loukkuun. Periaatteessa häkit pitäisi tarkistaa kerran vuorokaudessa, mutta näin ei aina käy, vaan eläin saattaa lopulta kuolla nälkään. Kettuja saa metsästää kiistanalaisella jalkanarulla, joka on eläimen kannalta sekä fyysisesti että henkisesti erittäin kivulias pyyntimenetelmä. Hylkeitä taasen voi ampua suoraan veteen, jolloin eläin helposti haavoittuu.
Toisin kuin useassa muussa maassa, Suomessa metsästys on sallittu myös hämärällä. Tällöin esimerkiksi lintulajin tunnistus on vaikeaa ja linnun haavoittuminen on erittäin todennäköistä. Humalassa metsästyskään ei ole harvinaista.
Hirvieläinten ajo aiheuttaa niille erittäin voimakasta stressiä ja fyysistä kipua. Hirven elimistöön kertyy metsästyksen yhteydessä runsaasti maitohappoa ja lihakset voivat jopa repeytyä. Psyykkisen tuskan määrä on huomattava. Metsästys kestää normaalisti kauan - useita tunteja - ja lauhkean vyöhykkeen hirvieläimet eivät ole evoluutionsa kuluessa sopeutuneet tällaiseen pitkäkestoiseen takaa-ajoon luontaisten vihollistensa taholta. [1] Arviolta 5-10 % metsästettävistä hirvistä haavoittuu metsästyksen yhteydessä. Suomessa tämä tarkoittaa tuhansia hirviä joka vuosi.
Myytti 2. Metsästyslupien määrä päätetään ekologisesti kestävästi sekä demokraattisesti
Fakta
Maa- ja metsätalousministeriön riistaosasto saa vuosittain riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta kanta-arviot pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten määristä. Tähän perustuen ministeriö lähettää riistanhoitopiireille määräykset myönnettävien pyyntilupien enimmäismääristä. Riistanhoitopiirit myöntävät pyyntiluvat. Maa- ja metsätalousministeriön riistaosasto toimii kuitenkin kiinteässä yhteistyössä Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa, mikä tarkoittaa, että metsästäjillä itsellään on vahva sananvalta metsästystä koskeviin pyyntilupiin ja metsästyssäädöksiin.
Metsästys on viime vuosisadalla aiheuttanut Suomessa sen, että muun muassa euroopanmajavat, hirvet, ilvekset, sudet, maakotkat, vesikot, naalit ja huuhkajat ovat ajautuneet lähes sukupuuttoon. Vaikka hirvien lukumäärä on yksi tarkimmin valvotuista, on silti riistanhoitopiirin tekemät laskelmat menneet päin mäntyä ja hirviä on metsästetty liikaa. [2]
Monia Suomessa uhanalaisia ja rauhoitettuja eläimiä saa metsästää jonkin verran. Esimerkiksi saukkoja saa metsästää, jos ne haittaavat kalankasvatusta tai muuta tällaista toimintaa.[3] Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen (10.4.2001) ja perustellun lausunnon (4.9.2002) susien, ilvesten ja karhujen metsästyksestä. Komissio katsoo, että Suomessa sallitaan suden metsästys luontodirektiivin vastaisesti, koska susien suojelun taso Suomessa ei ole suotuisa ja susien metsästyslupia myönnetään säännöllisesti ilman yhteyttä erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttaviin yksilöihin. Komission mukaan on lisäksi kyseenalaista, onko karhu- ja ilveskantojen suojelun taso Suomessa suotuisa. Komissio katsoo myös, että karhun ja ilveksen metsästys ei tapahdu valikoiden, ja että metsästyslupien määrä ylittää säännöllisesti rajoitetut määrät.
Ekosysteemit voivat kärsiä ja biologinen monimuotoisuus vähenee, jos jokin eläinlaji häviää luonnosta. Luonto on vuosituhansia hoitanut eläinkantojen säätelyn itse ja ongelmia on tullut vasta ihmisen puututtua siihen. Siinä missä sudet ja muut petoeläimet saavat saaliikseen sairaita ja heikkoja yksilöitä, saattavat metsästäjät ampua komeimman sarvipäisen hirven tai urosmetson mitä metsästä löytyy. Tämä onkin saanut aikaan sen, että esimerkiksi hirven sukupuolijakauma on kieroutunut.[2] Lisäksi metsästyslakikin sanoo, että jos kaadettu hirvieläin on siten vahingoittunut tai sairas, että eläimen lihasta enemmän kuin puolet on ihmisravinnoksi kelpaamatonta, saa poliisi myöntää uuden hirvenkaatoluvan.[4] Näin ollen metsästäjiä kannustetaan ampumaan terveitä yksilöitä.
Myytti 3. Hirven metsästys on tärkeää hirvikolareiden välttämiseksi
Fakta
Vuonna 2002 maa- ja metsätalousministeriö antoi kaatoluvan 85 000 hirvelle, mikä on noin 32 % enemmän kuin edellisvuonna.[5] Esimerkiksi Ruotsin hirvikanta on ollut pinta-alaan suhteutettuna selvästi suurempi kuin Suomen ja pienempienkin hirvieläinten (esim. metsäkauriin) määrä on Ruotsissa moninkertainen Suomeen verrattuna.[6] Suhteutettuna Ruotsin asukasmäärään hirvieläinten aiheuttamia onnettomuuksia sattuu kuitenkin länsinaapurissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Tämä johtuu mm. Ruotsin hirviaitojen suurista määristä, ajotavoista ja ennen kaikkea maan tiukemmista nopeusrajoituksista.
Hirven näkökyky on sellainen, ettei se pysty erottamaan kohdetta, joka liikkuu yli 80km/h. Jos autoilijat pudottaisivat nopeutensa satasesta kahdeksankymppiin, hirvikolarit vähentyisivät puolella. Hirvien lukumäärä ei välttämättä ole verrannollinen hirvikolareiden lukumäärään. Esimerkiksi vuosina 1995-1996 hirvikolareiden määrä jatkoi vain nousemistaan, vaikka hirvien lukumäärää oli pudotettu roimasti. Syy kohonneisiin onnettomuuslukuihin löytyneekin peilistä: kasvanut liikenteen määrä ja muuttuneet ajotottumukset - kuten nousseet ajonopeudet ja riskialttiit ajotyylit - ovat pitkälti näiden lukujen takana. Niin hirvien kuin ihmisten oma liikenneturvallisuus paranisi, mikäli pyssyn piipulla osoittamisen sijaan panostettaisiin asennevalistukseen sekä pyrittäisiin yhdyskuntapoliittisella suunnittelulla vähentämään liikenteen määrää.[7] Myös hirviaitojen ja -siltojen määrää tulisi lisätä.
Ihminen ei ole ainoa hirvikantojen säätelijä nykyaikana. Hirvien määrää rajoittavat myös ravintotilanne, talven ankaruus ja taudit. On ristiriitaista, että samaan aikaan kun tapetaan hirviä hirvikolareiden pelossa, tapetaan myös susia ja muita eläimiä, jotka voisivat rajoittaa hirvikantoja. Mikäli Suomessa sallittaisiin suuremmat susi- ja karhukannat, ne pitäisivät hirvien määrää osittain kurissa.
Hirvien metsästystä puolustellaan julkisuudessa yleensä hirvikolareiden määrällä. Hirviä ammutaan kuitenkin myös esimerkiksi taimikkotuhojen välttämiseksi. Nykyiseen metsätalousmalliin kuuluvat suuret tasaikäiset ja -lajiset taimikkoalat lisäävät hirvien määrää. Tehometsätaloudesta pitäisi siirtyä kohti ekologista ja luonnonmukaista metsätaloutta, jossa suuria monotonisia alueita ei esiinny. Nykyisen metsätalouden piirissä riskialttiita taimikoita
pystyttäisiin suojelemaan mm. aitaamalla.[8]
Myytti 4. Metsästäjä suo lisääntymisrauhan kaikille eläimille
Fakta
EU-lainsäädännön mukaan kaikille eläimille tulisi taata lisääntymisrauha.
Joillain merialueilla on sallittu luvanvaraisesti ns. kevätmetsästys eli allien, uroshaahkojen ja joidenkin muiden sorsalintujen metsästys niiden soidin- ja lisääntymisaikana.[10] Sepelkyyhkyjä metsästetään tuhansittain vielä silloin kun niillä on poikaset pesässään. Kesästä riippuen esimerkiksi tukkasotkilla saattaa olla vielä pieniä poikasia metsästyksen alkaessa. Ilveksiä ja susia metsästetään kevättalvella samoihin aikoihin kun niillä on meneillään parinmuodostukseen ja lisääntymiseen liittyviä vaiheita. Kokonaan toinen asia on vielä salametsästys, jota Suomessakin tapahtuu melko paljon. Esimerkiksi Ylä- ja Koillis-Savossa puolet tutkijoiden pannoittamista karhuista on tapettu laittomasti.[11]
Myytti 5.Metsästäjät pitävät riistanhoidolla huolta eläimistä
Fakta
Metsästäjien tekemä eläinten ruokinta (riistanhoito) kohdistuu vain niihin lajeihin, joita halutaan saada saaliiksi. Jotkut metsästäjät haluavat myös esimerkiksi kyhmy- ja laulujoutsenen metsästyksen sallittavaksi perustellen joutsenten "häiritsevän muita lintuja". Metsästäjät vastustavat suurpetokantojen suojelua ja kantojen vahvistumista Suomessa vaatimalla jatkuvasti lisää pyyntilupia suurpetojen, kuten suden, ilveksen ja karhun metsästykseen."
Asia kerrallaan. Miten mitataan hirven psyykkinen tuska? Miten hirven lihakset saattavat repeytyä irti hirvenmetsästyksen yhteydessä? Eikö tätä tapahdu esim. kun susi saalistaa hirveä? Nyt sitten kyseenalaistatte riistakantojen lukumäärät. Siis susia VOI olla enemmän kuin 200?
On aivan typerää laittaa puolueeellisia, valheellisia tietoja tällaiselle foorumille. Ettekö te jo tajua että tutkimuksen tulee olla puolueeton? Lähdeluetten useita osioita lukeneena voin sanoa, että niistä poimituista tiedoista on oleellinen jätetty kertomatta.
Tuossa jutussa olleessa kohdassa, jossa luetellaan tällä vuosisadalla uhan alaisia Suomessa olleita eläimiä. Euroopanmajavan uhan alaisuus johtuu siitä, että Suomeen tuotiinkin kanadanmajavia kun euroopanmajavat oli loppu. Kun kanadanmajava on suurempi ja vahvempi on se vallannut elintilaa euroopanmajavalta. Hirvistä nyt ei taida olla enää pulaa vai? Susia kyllä on Suomeen aivan tarpeeksi javähän liikaakin. Itärajan takana niitä kyllä löytyy kymmeniä tuhansia. Maakotka kanta on alkanut kasvaa pesintöjen onnistuttua ja ruokinnan avulla. Vesikot on taas sukupuuton partaalla ihan itse idunpurijoiden ansiota. Tänne Suomeen tuotu laji, minkki, ei kuulu Suomen luontoon. Sitten kun nämä oivat veikot menivät, asioista niin varmoina ja päästivät minkit luontoon. Minkki on aiheuttanut vesikon ahdingon, eli jos oikein ymmärsin niin sehän on idunpurijoiden vika.
Jotain asiaakin löytyy. Hirviä ei tosiaan ole liikaa luonnon tuoton kannalta. Niitä vain halutaan pois ihmisten liikkumisen ja elinkeinotoiminnan takia.
Sinänsä noilla sivuilla henkii kulttuurillemme ominainen käsitys elämän onnellisuudesta ja usko kuolemattomuuteen. Kaikki kuolevat ja sairastavat, eläimet enempi kuin ihmiset. Kukapa osaisi laskea montako eläintä kuolee luonnollisesti kituen vuodessa Suomessa. Ja metsästykseen liittyen esim. suden hirventappo saattaa kestää haavakuumeineen päiviä. Nykyinen suurriistakivääri sensijaan on armollinen lopettaja. Hassumpi ei olisi ajatus omasta lopusta aikanaan kunnollisen keuhkolaukauksen seurauksena ennen vaivan ja höperyyden tuloa.
Miettinyt olen, jotta viihteen satuhahmojen elämän kuvauksen pitäisi olla realistisempaa kovasti. Voipi olla seuraavalla vuosikymmenellä vaikka ulostamisen vastustusliikeitä.
JOtenkin tuntuu... että tälle sivulle kirjoittajat eivät kaikki oikeen ymmärrä toisiaan.
Musta olis hyvä, jos molemmat pystys joustaan noissa asioissa. Voi olla että on olemassa paljon metsästäjiä, jotka kaikki noudattavat sääntöjä, eivätkä jätä niitä eläimiä luontoon kärsimään. Ja se on hyvä. Mutta silti on myös niitä, jotka eivät edes kohtele omia kotieläimiään hyvin saatikka sitten niitä, mitä metsästävät. :( Semmonen pitäisi saada loppumaan. Mutta metsästyshän on välttämätöntä ihan senkin takia, että muuten eläimiä vilisisi joka puolella :)
Mutta sitten on myös toinen puoli... joita jotkut nimititte idunsyöjiks tai jotain :) En väitä etteikö heissä olisi niitä ääri-ihmisiä, jokka ei aina oikeen ymmärrä tekojaan päästämällä esimerkiksi eläimiä luontoon jotka, eivät edes selviydy sielä ja aiheuttamalla vielä suuret vahingot. Mutta taas on niitä jotka vain eivät haluaisi että eläimet joutuisivat kärsimään turhaan.. esimerkiksi pitkissä kuljetuksissa tai siinä, että eivät pääse koskaan elämässään liikkumaan metrin vertaa tai haluaisivat lopettaa eläin rääkkäyksen. Koska ovathan eläimetkin eläviä olioita ja tuntevia semmosia.
Elikäs pointtini oli, että täälä tuomitaan liian rankasti. Kuitenkin parempaa mailmaa mehän kaikki haluamme?
"Oikeutta eläimille"sivulla verrattiin Suomea ja Ruotsia hirvikolareiden suhteen.Ette ole vissiin käyneetkään Ruotsissa.Teidän mielestä Ruotsin tiukat nopeusrajoitukset vähentävät hirvikolareita.... Ruotsissa nopeudet on 110/90 km/h ja meillä Suomessa 100/80 km/h. Osuuko nopeammin kulkeva auto harvemmin hirveen? Hitto että logiikka mättää.
...koiran käyttö metsästyksessä vähentää haavakoiksi jääneiden riistaeläinten määrää. Ruotsissa ei taida saada edes sorsastaa, jos ei ole noutavaa koiraa. voisi olla ihan hyvä säännös tänne suomeenkin? saattaisi kyllä hieman karsia sorsastajien määrää.
Sit toi lyijyhaulikieltohan on ihan naurettava ja lintujen kannalta itkettävä säädös, joka varmaan osaltaan lisää tätä haavakkojen määrää. sen lain vois kumota aluekohtaisesti.
Muutoinhan tuo oikeutta eläimille juttu on selvästikkin tosi "asiantuntijoiden" laatima ja nätisti sanottuna metsästys kielteinen. mähän voisin metsästäjänä sanoa vastaavasti että kaikki eläimet pitäs ta..aa ja metsästys pitäs olla pakollinen aine peruskoulussa. no en sano, kirjoitin vain...
linkissä ei ole mitään oikeata. Nuoret kollit perustanut sivut millä yritetään saada pimperoa vihreetukkasilta teenageilta...
Osa näistä jutussa luetelluista asioista on totta, sitä en kiistä, mutta pääasiassa siihen on lueteltu monta pikkutietoa, nivottu ne yhteen ja jätetty oleellinen pois, ja yritetty saamaan kuulostamaan se vakuuttavalta. Ja onpa tuossa asioitakin joissa ei ole totuuden hiventäkään.