vanhempani ovat yli 80-vuotiaita ja he ovat lähes 60 vuoden kokemuksella hoitaneet toisiaan, mutta nyt molemmat ovat sairastuneet samanaikaisesti. Onko teillä kokemusta tällaisesta tilanteesta ja miten olette siitä selvinneet? Laitoshoitoa vältän viimeiseen asti, koska he ovat tehneet lastensa puolesta niin paljon. Miten sisarusten keskeinen työnjako? Onko tuottanut ongelmia?
kun äiti ja isä
sairastuvat
3355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikka kuinka pahalta tuntuisi älkää ryhtykö
hoitamaan yhteiskunnalle kuuluvia hoidokkeja.
Vuosien myötä omakin kunto katoaa joten alun
hohde katoaa ja vuorottelu ei tule toimimaan
kun pienen hetken. Olette viimein yksin .
väsyneet...
Olen kolmen vuoden ajan käynyt melkein joka viikonloppu 200 kilometrin päässä vanhempieni luona, isä hoitaa dementoitunutta äitiä ja tarvitsee joskus itselleen omaa aikaa.
He asuvat vuokralla palvelutalossa, jossa on ruoka- ja kotipalvelu.
Olen ollut välillä ihan poikki väsynyt, silloin on toiset sisaret astuneet remmiin.
Äidillä on intervalli paikka vanhainkodissa ja hän on noin viikon joka toinen kuukausi siellä, silloin saamme kaikki levätä.
Määrättyyn kuntoon asti kotihoito onnistuu, mutta sitten kun vessatoiminnot ei enää suju sanoisin että kotihoito on liian raskasta.
Meillä oli isän kanssa keskusteluja, että jos laitetaan äiti kokonaan vanhainkotiin, ja he vain seurustelisivat, mutta kohtalo puuttui peliin ja äiti kaatui ja reisiluu murtui, hän enää tuskin koskaan pääsee muuhun kotiin kuin Taivaan Isän.
Jos itsellä ei ole omaa perhettä eikä työtä ja vanhemmat asuvat lähellä asia on toinen.
Helpolla et pääse ja aina on suvussa se jonka harteille suurin kuorma tulee, minä olin yksinäisenä, suurimman avun antaja niin kauan kunnes jouduin sydänkohtauksen takia sairaalaan.
Nyt olemme tasanneet taakkoja paremmin, mutta lapsista kukaan ei asu lähellä.
Laitoin sinulle jo yhden viestin joka luultavasti meni hukkaan..Tässä hieman äskeisestä: Jokaisella meillä on oma elämämme elettävänä. Myös oikeus hyvään elämään.. Itse en odota omilta lapsiltani, että he joskus hoitaisivat minut kun olen vanha ja sairas. Olen ollut yh-äiti ja elänyt vuosia lasteni ehdoilla, silti heillä ei ole mitään velvollisuutta ottaa minua taakakseen. Nykyisin on hyvät hoitolaitokset ja ammattitaitoiset hoitajat vanhuksia varten. En minäkään aijo hoitaa omaa äitiäni, kun hän itse ei enää jaksa. Voimia sinulle - sitä vielä tarvitset!