Onko tuttua:
|---- Hector - Pahuuden Avenue ----|
|- Levyltä Kultaiset lehdet (-95) -|
|----------------------------------|
Tätä katua ei löydy kartalta -
se on Pahuuden Avenue.
Joka näillä kulmilla kuljeksii
kohta sielunsa pirulle myy...
Lesbo kuningatar sakset silmiin lyö
aidon Lumikin nähdessään.
Hyvä haltiatar muuttuu mustaksi
ja loihtii itselleen käärmeen pään...
Tulitikkutyttöjä kasvaa nyt
joulukatujen asfalttiin.
Kun se viimeinen tikku on syttynyt
heidät kerätään kompostiin...
Tuolla kulkee mies joka muistaa vain
kuinka Viipuris' laulettiin.
Toinen satamassa kalan silmiä syö,
kolmas paleltuu pakkasiin...
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet,
mutta sen kauneuden arvon
arvottomat on turmelleet...
Homot istuvat käsi kädessä
ja heterot sotii sotiaan.
Tulen johdossa silti on jokainen
vahingossa tai tahallaan...
Kuinka paljon uhreja tarvitaan
ja missä tuomarit lymyilee?
Jeesus rimpuilee kääriliinoissaan
kun papit käsiään huuhtelee...
En mä jaksaisi laulaa sodista,
jollen jaksaisi välittää.
Ei se yhtälö koskaan toteudu,
jossa häpäistään elämää...
"Jos pahat voi solmia liittoja,
miksei hyvätkin tekisi niin?"
sanoi Pellonpää kerran vakavana,
ja vieripöydissä naurettiin...
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet,
mutta sen kauneuden arvon
arvottomat on turmelleet...
Sossulan tädit levittää käsiään
lapsen etua varjellessaan.
Eikä juristit nää tähän elämään,
jossa sieluja murskataan...
Huumediilerit levittää verkkojaan,
idän enkelit persettä myy.
Täällä julkinen ahneus palkitaan -
tää on Pahuuden Avenue...
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet,
mutta sen kauneuden arvon
arvottomat on turmelleet...
Tätä katua ei löydy kartalta -
se on Pahuuden Avenue.
Joka näillä kulmilla kuljeksii
kohta sielunsa pirulle myy...
Pikkuporvarismin helmoissa
aina kypsyy se itsekkyys,
joka kasvaa kuin tauti tarttuva -
siitä todistaa nykyisyys...
Jos joku maailman selittämisessä
osuu kerran kohdalleen,
silloin syntymä ja kuolema
ovat tuttuja toisilleen...
Ja ne rotkon reunalla rimpuilee -
saavat lohtunsa loistamaan.
Vaikka kaikkihan muuttuu jälleen,
ennenkuin se sanotaan...!
|---- Hector - Pahuuden Avenue ----|
|- Levyltä Kultaiset lehdet (-95) -|
|----------------------------------|
Tätä katua ei löydy kartalta -
se on Pahuuden Avenue.
Joka näillä kulmilla kuljeksii
kohta sielunsa pirulle myy...
Lesbo kuningatar sakset silmiin lyö
aidon Lumikin nähdessään.
Hyvä haltiatar muuttuu mustaksi
ja loihtii itselleen käärmeen pään...
Tulitikkutyttöjä kasvaa nyt
joulukatujen asfalttiin.
Kun se viimeinen tikku on syttynyt
heidät kerätään kompostiin...
Tuolla kulkee mies joka muistaa vain
kuinka Viipuris' laulettiin.
Toinen satamassa kalan silmiä syö,
kolmas paleltuu pakkasiin...
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet,
mutta sen kauneuden arvon
arvottomat on turmelleet...
Homot istuvat käsi kädessä
ja heterot sotii sotiaan.
Tulen johdossa silti on jokainen
vahingossa tai tahallaan...
Kuinka paljon uhreja tarvitaan
ja missä tuomarit lymyilee?
Jeesus rimpuilee kääriliinoissaan
kun papit käsiään huuhtelee...
En mä jaksaisi laulaa sodista,
jollen jaksaisi välittää.
Ei se yhtälö koskaan toteudu,
jossa häpäistään elämää...
"Jos pahat voi solmia liittoja,
miksei hyvätkin tekisi niin?"
sanoi Pellonpää kerran vakavana,
ja vieripöydissä naurettiin...
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet,
mutta sen kauneuden arvon
arvottomat on turmelleet...
Sossulan tädit levittää käsiään
lapsen etua varjellessaan.
Eikä juristit nää tähän elämään,
jossa sieluja murskataan...
Huumediilerit levittää verkkojaan,
idän enkelit persettä myy.
Täällä julkinen ahneus palkitaan -
tää on Pahuuden Avenue...
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet,
mutta sen kauneuden arvon
arvottomat on turmelleet...
Tätä katua ei löydy kartalta -
se on Pahuuden Avenue.
Joka näillä kulmilla kuljeksii
kohta sielunsa pirulle myy...
Pikkuporvarismin helmoissa
aina kypsyy se itsekkyys,
joka kasvaa kuin tauti tarttuva -
siitä todistaa nykyisyys...
Jos joku maailman selittämisessä
osuu kerran kohdalleen,
silloin syntymä ja kuolema
ovat tuttuja toisilleen...
Ja ne rotkon reunalla rimpuilee -
saavat lohtunsa loistamaan.
Vaikka kaikkihan muuttuu jälleen,
ennenkuin se sanotaan...!
Vastaukset 3
Vanhimmat
tätä biisiä tunnista toiseen ja vain itken, itken ja itken. Se on menetyksen puhdistavaa, tuskaitkua... Jotenkin se kuitenkin hoitaa ja auttaa jaksamaan päivästä toiseen.
Toinen yhtä koskettava on myös Hectorin jo 70-luvulla esittämä:
"Moni nälkäinen suu,
ilman velliä jää...
Uutta sirkusta laajennetaan".
Edellinen kertoo nyky-yhteiskunnan laittomista huostaanotoista ja tämä jälkimmäinen, siitä rahasummasta, jolla tämä bisnes pyörii....
Edellisessä biisissä koskettaa syvältä sydämestä:
- Ovat kauniita vain äidit..
ja vastasyntyneet.
Sen kauneuden arvon...
on arvottomat turmelleet.
- Sossulan tädit levittää käsiään
lapsen etua varjellessaan...
Eikä juristit nää tähän elämään
jossa sieluja murskataan...
Paljon on hyviä kappaleita Hectorilla jo 70-luvulta lähtien.
Muistatko, mistä kappaleesta on tuo
"Moni nälkäinen suu
ilman velliä jää..
Uutta sirkusta laajennetaan".
Sävelen muistan, mutta sanoja en enempää.
|----------------------------|
|- Hector - Nostalgia osa 2 -|
|-- Levyltä Nostalgia (-72) -|
|----------------------------|
Tää kaipuuni menneeseen aikaan
mua piiskaa ja kasvoille lyö.
en uskoa tahtoisi taikaan,
josta muistuttaa vain joku yö...
Oli mäntyjen tuoksut ja juhannusyö
ja äitini lempeä niin;
oli suolainen ilma ja tähtien vyö,
ne hetkessä pois pyyhittiin...
Nään kartalla pikkuisen pallon,
sen nimi on Tellus tai Maa,
ja sisällä pikkuisen kallon
käy ihminen taisteluaan.
Tätä nostalgiaa joka päivä hän saa,
joka luulee ja ihmettelee.
Kohta halkeaa maa, mitä nähdä hän saa,
joka taivaalle tuijottelee?
On helppoa hiljainen olla
ja tyytyä puolikkaisiin,
tai luopua vain sovinnolla
jos vahvemmat vaativat niin...
On taivaalla kuu, siellä pellejä nään,
jotka vilkuttaa lapsille maan.
Moni nälkäinen suu ilman velliä jää,
kuussa sirkusta laajennetaan...
En ymmärrä mikä on oikein
tai väärin tai tuomittavaa...
Mikä munista oiskaan se soikein,
jos miljoonaa tutkia saan?
Mutta tiedän mä sen, että ei ihminen
yksin muuttaa voi kuin itseään!
Kautta helvettien tiedän kulkevan sen,
joka eilistä jää etsimään...