saksanseisojan pentu

Kyllähän sen ymmärtää, et se vielä pentu on. Olen kokeillut myös sitä, että tyrkkään lelun suuhun. Ei tehoa aina sekään. Kyllä se ymmärtää sen, että miksi joutuu arestiin. Muutaman kerran laittaa niin johan rauhottuu ainakin vähäksi aikaa =) Tosi ihanahan tämä meidän neiti muuten on, mut tuo pureminen loputtava. Viisas ja älykäs koira =)Sylivauva tääkin. En hyvin pitkäksi aikaa jätä arestiin sen verran, että rauhottuu. Olenko raaka, kun laitan arestiin jo 2 kk ikäisenä?

Olen kokeillut siten, että laittanut luun suuhun tai lelun, ei kelpaa neidille, käsi ois parempi =) Se on totta että johdonmukaisuutta tarvitaan ja kärsivällisyyttä. Jos istun vaikkapa tuolilla niin yhen äken alkaa puremaan, tuntuu et vaatii huomiota paljon. Jos menen johonkin neiti perässä töpöttää :) Kyllähän sitä ainakin yksin pitää jo opettaa olemaan. Minullakin varmaan nais immeinen, kun olen niin "kimakka" ääni et se tietyst aattelee, et totahan en usko =) Ja miestä kyllä uskoo, mutta ei sitäkään aina :)Aattelen vaan, et paheneeko tää tästä vielä, kun isommaksi kasvaa? Pelottaa jos hyökkäilee kimppuun? Kun nyt jo tuollaista. Tahtoo uhitella vain. Kokeilee kuka on johtaja/pomo =) Periksi ei pitäisi antaa. Kun ei tehoa mikään niin mikä sitten neuvoksi?

Peace.. kirjoitti:

Olen kokeillut siten, että laittanut luun suuhun tai lelun, ei kelpaa neidille, käsi ois parempi =) Se on totta että johdonmukaisuutta tarvitaan ja kärsivällisyyttä. Jos istun vaikkapa tuolilla niin yhen äken alkaa puremaan, tuntuu et vaatii huomiota paljon. Jos menen johonkin neiti perässä töpöttää :) Kyllähän sitä ainakin yksin pitää jo opettaa olemaan. Minullakin varmaan nais immeinen, kun olen niin "kimakka" ääni et se tietyst aattelee, et totahan en usko =) Ja miestä kyllä uskoo, mutta ei sitäkään aina :)Aattelen vaan, et paheneeko tää tästä vielä, kun isommaksi kasvaa? Pelottaa jos hyökkäilee kimppuun? Kun nyt jo tuollaista. Tahtoo uhitella vain. Kokeilee kuka on johtaja/pomo =) Periksi ei pitäisi antaa. Kun ei tehoa mikään niin mikä sitten neuvoksi?

Lue lisää

Kuullostaa kyllä hyvin tutulta.. :) Sellaisia ne saksanseisojat pentuna vaan on - hyvin energinen ja itsepäinen rotu.. Välillä tuntuu että tulee hulluksi niiden kanssa mutta kyllä se sitten helpottaa kun pahin riiviöikä on ohi.. sitten tuleekin jo murrosikä.. :/ Pitää vaan alusta pitäen olla johdonmukainen ja tiukka, muuten koira helposti rupeaa pompottamaan.. Eli jos koira vaikka haukkumalla vaatii leikkimään/ruokaa/muuta niin et noteraa koiraa ollenkaan - sinä päätät koska syödään, leikitään ym.

Ei kannata missään nimessä pelätä pentua, silloin olet kyllä alakynnessä sillä koira vaistoaa sen. Kyllä se varmaan jossakin vaiheessa roikkuu sun hihassa/puntissa. Silloin vaan irrotat sen määrätietoisesti hihasta/puntista otat sitä kiinni kuonosta ja sanot tiukasti EI ja jatkat mitä olit tekemässä. Jos et ole vielä harjoitellut pennun kanssa "irti"-käskyä niin nyt olisi korkea aika harjoitella sitä (tulet tarvitsemaan sitä useasti esim. kun pentu rupeaa tuomaan sinulle eläinten raatoja ulkona - riistavietti on voimakas pennusta pitäen ja pentu löytää kyllä kaikki mahdolliset raadot). Muita käskyjä mitä tuossa iässä kannattaisi harjoitella on "tänne" (vihellys) ja että koira odottaa ruokaa esim. "odota"-käskyllä (ensin sun pitää tietenkin opettaa koiralle mitä käsky tarkoittaa).

Kannattaa mahdollisimman pian opettaa pentua olemaan yksin - ensin muutamia minutteja - ja pikkuhiljaa pidempään. Ei saa edetä liian nopesti. Yksinolemisen opettelussa hyvä apu on iso luu (esim. naudan sääriluu) joka annataan pennulle aina kun se on yksin ja pistetään kaappiin piiloon kun ollaan kotona. Leluja ja esim. nameilla täytettyjä wc-paperirullia on myös hyvä jättää pennulle. Kun pentu jätetään yksin sen tulee olla väsynyt (olet käyttänyt pentua ulkona ja leikkinyt sen kanssa ennen). Jos pentu itkee oven takana et IKINÄ mene sisään - menet sisään vasta kun pentu on hiljaa (näin se oppii olemaan hiljaa - jos menet sisään kun se vinkuu pentu huutaa tulevaisuudessa vaan entistä enemmän jotta tulisit takaisin kuten silloin ekana kertana).

Vaikuttaa mielestäni siltä että pentusi yrittää puremalla saada sua leikkimään.. Kannattaisi varmaan tehdä niin, että selvästi erotat leikin ja "oman ajan", jolloin et leiki pennun kanssa. Eli leikit ja riehut pennun kanssa ja päätät sitten itse koska lopetat (pentu ei sitä ikinä päätä vaan aina sinä) - et jatka leikkiä vaikka pentu sitä vaatii. Näin pentu oppii että sinä määräät koska sen kanssa leikitään. Jos pentu kovasti puree olen joskus myös varovasti mutta määrätietoiseti ottanut pentua kuonosta kiinni (irrottanut pennun otteen kädestäni/siitä mitä se puree ja kevyesti pitänyt pentua kuonosta) ja sanonut tiukasti EI (huutaa ei ikinä pidä). Tämä yleensä rauhottaa pentua.

Tosiasia vaan on se, että pentu luultavasti kauan vielä tulee näykkimään koska on pentu - pitää vaan olla kärsivällinen ja yrittää pysyä rauhallisena vaikka välillä tekisi mieli huutaa. ;) 4-5 kuukauden iässä pennun hampaat vaihtuvat jolloin pureminen yltyy (kannattaa pitää esillä paljon luita ja leluja mitä pentu saa purra). Paikko vielä lisätä: jos luulet että pentusi nytten on hankala niin odota kun se tulee murrosikään, silloin se vasta rupeaakin kokeilemaan rajojaan.. ;)

Saksanseisoja ei ole mikään helppo varsinkaan ensimmäiseksi koiraksi eikä välttämättä toiseksi/kolmanneksikaan jos rodusta ei ole kokemusta (sitä ei todellakaan voi verrata esim. noutajiin)..

Missäpäin Suomea muuten asustelette?

Peace.. kirjoitti:

Olen kokeillut siten, että laittanut luun suuhun tai lelun, ei kelpaa neidille, käsi ois parempi =) Se on totta että johdonmukaisuutta tarvitaan ja kärsivällisyyttä. Jos istun vaikkapa tuolilla niin yhen äken alkaa puremaan, tuntuu et vaatii huomiota paljon. Jos menen johonkin neiti perässä töpöttää :) Kyllähän sitä ainakin yksin pitää jo opettaa olemaan. Minullakin varmaan nais immeinen, kun olen niin "kimakka" ääni et se tietyst aattelee, et totahan en usko =) Ja miestä kyllä uskoo, mutta ei sitäkään aina :)Aattelen vaan, et paheneeko tää tästä vielä, kun isommaksi kasvaa? Pelottaa jos hyökkäilee kimppuun? Kun nyt jo tuollaista. Tahtoo uhitella vain. Kokeilee kuka on johtaja/pomo =) Periksi ei pitäisi antaa. Kun ei tehoa mikään niin mikä sitten neuvoksi?

Lue lisää

Lisäys edelliseen.. Naisihminen olen minäkin eikä mun ääni kyllä mikään kovin möreä ole, mutta kyllä koirat tottelee.. Minä olen molemmille koirille aina ollut se laumanjohtaja ei mieheni (johtuu siitä että minä olen se tiukempi (johdonmukainen) se joka koiria kouluttaa). Kyllähän ne tietenkin miestänikin tottelee mutta kyllä se silti miestäni aina välillä harmittaa että minä olen se "pomo" eikä hän.. ;)

Erika M kirjoitti:

Kuullostaa kyllä hyvin tutulta.. :) Sellaisia ne saksanseisojat pentuna vaan on - hyvin energinen ja itsepäinen rotu.. Välillä tuntuu että tulee hulluksi niiden kanssa mutta kyllä se sitten helpottaa kun pahin riiviöikä on ohi.. sitten tuleekin jo murrosikä.. :/ Pitää vaan alusta pitäen olla johdonmukainen ja tiukka, muuten koira helposti rupeaa pompottamaan.. Eli jos koira vaikka haukkumalla vaatii leikkimään/ruokaa/muuta niin et noteraa koiraa ollenkaan - sinä päätät koska syödään, leikitään ym.

Ei kannata missään nimessä pelätä pentua, silloin olet kyllä alakynnessä sillä koira vaistoaa sen. Kyllä se varmaan jossakin vaiheessa roikkuu sun hihassa/puntissa. Silloin vaan irrotat sen määrätietoisesti hihasta/puntista otat sitä kiinni kuonosta ja sanot tiukasti EI ja jatkat mitä olit tekemässä. Jos et ole vielä harjoitellut pennun kanssa "irti"-käskyä niin nyt olisi korkea aika harjoitella sitä (tulet tarvitsemaan sitä useasti esim. kun pentu rupeaa tuomaan sinulle eläinten raatoja ulkona - riistavietti on voimakas pennusta pitäen ja pentu löytää kyllä kaikki mahdolliset raadot). Muita käskyjä mitä tuossa iässä kannattaisi harjoitella on "tänne" (vihellys) ja että koira odottaa ruokaa esim. "odota"-käskyllä (ensin sun pitää tietenkin opettaa koiralle mitä käsky tarkoittaa).

Kannattaa mahdollisimman pian opettaa pentua olemaan yksin - ensin muutamia minutteja - ja pikkuhiljaa pidempään. Ei saa edetä liian nopesti. Yksinolemisen opettelussa hyvä apu on iso luu (esim. naudan sääriluu) joka annataan pennulle aina kun se on yksin ja pistetään kaappiin piiloon kun ollaan kotona. Leluja ja esim. nameilla täytettyjä wc-paperirullia on myös hyvä jättää pennulle. Kun pentu jätetään yksin sen tulee olla väsynyt (olet käyttänyt pentua ulkona ja leikkinyt sen kanssa ennen). Jos pentu itkee oven takana et IKINÄ mene sisään - menet sisään vasta kun pentu on hiljaa (näin se oppii olemaan hiljaa - jos menet sisään kun se vinkuu pentu huutaa tulevaisuudessa vaan entistä enemmän jotta tulisit takaisin kuten silloin ekana kertana).

Vaikuttaa mielestäni siltä että pentusi yrittää puremalla saada sua leikkimään.. Kannattaisi varmaan tehdä niin, että selvästi erotat leikin ja "oman ajan", jolloin et leiki pennun kanssa. Eli leikit ja riehut pennun kanssa ja päätät sitten itse koska lopetat (pentu ei sitä ikinä päätä vaan aina sinä) - et jatka leikkiä vaikka pentu sitä vaatii. Näin pentu oppii että sinä määräät koska sen kanssa leikitään. Jos pentu kovasti puree olen joskus myös varovasti mutta määrätietoiseti ottanut pentua kuonosta kiinni (irrottanut pennun otteen kädestäni/siitä mitä se puree ja kevyesti pitänyt pentua kuonosta) ja sanonut tiukasti EI (huutaa ei ikinä pidä). Tämä yleensä rauhottaa pentua.

Tosiasia vaan on se, että pentu luultavasti kauan vielä tulee näykkimään koska on pentu - pitää vaan olla kärsivällinen ja yrittää pysyä rauhallisena vaikka välillä tekisi mieli huutaa. ;) 4-5 kuukauden iässä pennun hampaat vaihtuvat jolloin pureminen yltyy (kannattaa pitää esillä paljon luita ja leluja mitä pentu saa purra). Paikko vielä lisätä: jos luulet että pentusi nytten on hankala niin odota kun se tulee murrosikään, silloin se vasta rupeaakin kokeilemaan rajojaan.. ;)

Saksanseisoja ei ole mikään helppo varsinkaan ensimmäiseksi koiraksi eikä välttämättä toiseksi/kolmanneksikaan jos rodusta ei ole kokemusta (sitä ei todellakaan voi verrata esim. noutajiin)..

Missäpäin Suomea muuten asustelette?

Lue lisää

Itä-suomesta. Niin tuota en tiennykä et se pitäs tehdä niin, että minä määrään leikinkin. Rasittavaa kieltää koko ajan vaan niinpähän se pienen lapsenkin kanssa olisi =) En tiiä onko koiran kanssa vielä hankalampaa kuin pienen lapsen? Vai voiko niitä edes verrata keskenään=) Nythän se ensiviikolla tulee 4kk:tta täyteen tuolla meiän riiviöllä. On sille opetettu tänne tulo, istuminen, paikallaan olo, ruoalle meno(paikka ja ota, nouda. Yksin olemistakin on opetettu. Sen virheen olen muutaman kerran tehnyt että olen mennyt koiran hakemaan vessasta pois, kun ulissut ja raapinut ovea. Jotenkin tuntuu, että naapurit alkaa valittamaan jos sitä hyvin pitkään huudattaa vessassa. Ja itse lopulta antaa periksi, kun ei kestä kuunnella ulinaa. Ja tuosta puremisesta vielä, kyllä se on mielen osotusta jos en leiki sen kanssa. Ulkoiluttaminenkin on ongelma, ei usko kun sanoo ettei vedä. Olen pysähtynyt ja sanonut ettei vedetä. Ei tehoa. Välillä tosiaan itkukurkussa saa olla =) Kaipa tää tästä. Pelkään kyllä kun se isoksi kasvaa ja murrosikä tulee.

Erika M kirjoitti:

Lisäys edelliseen.. Naisihminen olen minäkin eikä mun ääni kyllä mikään kovin möreä ole, mutta kyllä koirat tottelee.. Minä olen molemmille koirille aina ollut se laumanjohtaja ei mieheni (johtuu siitä että minä olen se tiukempi (johdonmukainen) se joka koiria kouluttaa). Kyllähän ne tietenkin miestänikin tottelee mutta kyllä se silti miestäni aina välillä harmittaa että minä olen se "pomo" eikä hän.. ;)

Lue lisää

hieman myrtsiltä, kun ei tottele =)Kärsivällisyytä tarvitaan vielä ja johdonmukaisuutta.

peace =) kirjoitti:

Itä-suomesta. Niin tuota en tiennykä et se pitäs tehdä niin, että minä määrään leikinkin. Rasittavaa kieltää koko ajan vaan niinpähän se pienen lapsenkin kanssa olisi =) En tiiä onko koiran kanssa vielä hankalampaa kuin pienen lapsen? Vai voiko niitä edes verrata keskenään=) Nythän se ensiviikolla tulee 4kk:tta täyteen tuolla meiän riiviöllä. On sille opetettu tänne tulo, istuminen, paikallaan olo, ruoalle meno(paikka ja ota, nouda. Yksin olemistakin on opetettu. Sen virheen olen muutaman kerran tehnyt että olen mennyt koiran hakemaan vessasta pois, kun ulissut ja raapinut ovea. Jotenkin tuntuu, että naapurit alkaa valittamaan jos sitä hyvin pitkään huudattaa vessassa. Ja itse lopulta antaa periksi, kun ei kestä kuunnella ulinaa. Ja tuosta puremisesta vielä, kyllä se on mielen osotusta jos en leiki sen kanssa. Ulkoiluttaminenkin on ongelma, ei usko kun sanoo ettei vedä. Olen pysähtynyt ja sanonut ettei vedetä. Ei tehoa. Välillä tosiaan itkukurkussa saa olla =) Kaipa tää tästä. Pelkään kyllä kun se isoksi kasvaa ja murrosikä tulee.

Lue lisää

Tuo vetäminen on kyllä rodunomainen juttu.. En tiedä yhtäkään alle 2-vuotiasta saksanseisojaa joka kävelisi 100% nätisti remmissä vetämättä (ei edes 90% nätisti). Se on vaan aluksi sitä vetämistä ja pysähtelyä.. Kyllä meidän 5 kk vanha ss kävelee nätisti remmissä aina välillä, ehkä n. 30% ajasta.. Sitten taas vetää ja minä pysähdyn ja vetää ja.. Kaverin 4-vuotias ss vetää vieläkin jonkun verran.

Murrosikä voi olla aika rasittavaa aikaa - koira on kuitenkin jo täysikokoinen silloin ja voimia riittää. Pitää vaan muistaa että se on ohimenevää aikaa. Malttia tarvitaan ja johdonmukainen kohtelu on välttämätöntä jotta koirasta tulee tasapainoinen aikuinen.

Paikkakuntaa kyselin, koska Uudenmaan kanakoirakerho järjestää pentukursseja (tokoa) lintukoirille. Sieltä saa hyviä neuvoja ja tapaa paljon samanrotuisia koiria. Taitaa kuitenkin olla hieman liian pitkä matka sieltä itä-suomesta..

Pentu on pahempi ku vauva siinä mielessä että a. se on paljon nopeampi (ei mitään saumaa saada sitä kiinni ulkona jos se ei halua - koiraa ei kuitenkaan missään nimessä ikinä edes kannata lähteä jahtaamaan - jos koira ei halua tulla luokse kannattaa mielummin lähteä juoksemaan vastakkaiseen suuntaan niin eiköhän se koira samantien sitten lähde juoksemaan sun perään) b. se saa paljon enemmän tuhoa aikaan (vahva purukalusto jo pentuna ja isoilla tassuilla kaivaa aikamoisia koloja ja kuoppia).

Vinkki vielä: Älä pidä koiraa irti ku sillä on juoksut (sitten kun se aika koittaa). Vaikka koira muuten tottelisi kun enkeli niin juoksu sekoittaa sen pään eikä se kuuntele sua ollenkaan jos näkee/haistaa toisen koiran.