Lomaromanssini

Narym kirjoitti:

Löysin jonkin aikaa sitten tämän palstan ja kiinnostuin siitä otsikon perusteella. Luulin, että täällä keskustellaan ihanista lomaromansseista, mutta totuus onkin, että täällä naiset ja miehet haukkuvat vuorotellen toisiaan, kilpaillaan suomalaisen miehen ja ulkomaalaisen miehen tasokkuudesta, todistellaan sinisilmäisille nuorille naisille kuinka tyhmiä he ovat rakastuessaan ulkomaalaisiin miehiin jne jne.
Jokaisella täällä on oma näkemyksensä ulkomaalaisista, ja suurimmalla osalla mielipiteet ovat niin jyrkkiä, että niistä väitellään hampaat irvessä, kuka on oikeassa? Miten se oikeasti menee? Mutta jokaisen tarina on aina erilainen..

Olin niin kiinnostunut ja utelias kuulemaan millaisia muiden lomaromanssit ovat olleet, mutta täällä on kymmenien haukkumaviestien seassa vain muutama lomaromanssikertomus, joita on sitten kommentoitu aika karusti.

Ajattelin kuitenkin kertoa oman versioni. Tiedän, että jotkut taas haluavat pilkata ja herätellä kuinka tyhmä sinisilmäinen ihminen olen, ja jotkut taas (yleensä ne joilla on omaakin kokemusta asiasta) osaavat olla iloisia puolestani.

Olin matkalla eräässä maassa muutaman viikon ajan. En lähtenyt sinne miehiä metsästämään tai bailaamaan, lähdin, koska pidän matkustamisesta ja etenkin tämän maan kulttuurista. Menin aivan pieneen kaupunkiin, jossa olin yksi harvoista suomalaisturisteista, joita sinne oli koskaan eksynyt. Jotkut eivät koskaan olleet nähneet edes suomalaisia, ja ihmettelivät vaaleita pitkiä hiuksiani. Ihmiset, naiset ja miehet siellä olivat vieraanvaraisia, suvaitsevaisia ja ystävällisiä. Oleskeltuani siellä viikon sain paljon ystäviä, joiden kanssa söimme illallista kolmekin tuntia ja juttelimme. Kerroin Suomesta ja sen kulttuurista, ja kaikki kuuntelivat kiinnostuneina. Miehet siellä olivat pelkästään ystäviä, mutta yhteen niistä ihastuin. Hän opetti minulle paikallista kieltä, kokkaamaan paikallista ruokaa ja vei välillä katsomaan hienoja maisemia. Meistä tuli erittäin läheisiä, mutta kuitenkin vain ystäviä. Hän ei missään vaiheessa edes yrittänyt ehdotella mitään yötapaamisia hiekkarannalla tms. ja olin hyvin iloinen, että olin tavannut niin hienon ja kunniallisen miehen. Kyseinen mies oli muslimi, mutta ei koskaan elänyt Koraanin käskyjen mukaisesti, vaan eli aivan niin kuin me kristitytkin. Maa oli siis Turkki, mutta olin yllättynyt miten erilaista meininki oli jossain pienemmässä paikassa kuin esim. Alanyassa. Ollessani joskus Alanyassa suhtauduin torjuvasti lähenteleviin miehiin, koska niin monesti olen kuullut,että he ovat vain seksin perään. Mutta tavatessani tämän aivan toisenlaisen miehen, käsitykseni muuttuivat, vaikka edelleen suhtaudun hieman epäilevästi turkkilaisiin miehiin.
Vaikka pysyimme koko matkani aikana pelkkinä ystävinä, huomasin kotiin päästyäni, etten saanut häntä mielestäni. Olimme vaihtaneet sähköpostiosotteita, ja hän kertoi ensimmäisessä kirjeessään, ettei ole myöskään saanut minua mielestään. Vaikka tunteeni häntä kohtaan ovat voimakkaat, olen silti päättänyt pysyä hänen kanssaan vain ystävinä. Mutta sellainen oli minun "lomaromanssini" ja olisin tosiaan toivonut lukevani täältä jotain samantapaisia kertomuksia.
Kyllä niitä hyviä miehiä löytyy sekä Suomesta, että Turkista, uskokaa tai älkää. Ei se kansallisuus kerro aina kaikkea, vaan se luonne..:)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä