Hei! Ajattelin kirjoittaa tänne oman juttuni,kun luin näitä teidän tarinoita. Mummolassani on tapahtunut monia outoja asioita. Luulisin niiden johtuvan siitä,kun äitini isä sai sydänkohtauksen ja kuoli sinne. kerran,kun olin kahdestaan mummoni kanssa siellä ja muu perheeni oli mennyt saunaan,ovi aukesi itsestään ja paukahti saman tien kiinni. Ja kerran,kun istuin siellä kiikkutuolissa ja katsoin uunin päälle,jossa oli halkoja kuivamassa polttoa varten,niin yhtäkkiä yksi haloista kohosi itsestään ilmaan ja tippui alas. Säikähdin kyllä aika paljon! Siellä kuuluu myös monesti askelia yms.. Olisi kiva saada vastauksia siihen miksi äidin isän henki(tai ainkin luulen niin)kummittelee siellä. Ja yöllä kuuluu myös kaikenlaisia ääniä. Monesti yöllä herään ääniin,mutta en uskalla mennä katsomaan onko siellä mitään ja sitten en meinaa enää nukahtaa uudestaan,ku pelottaa niin paljon! Hyvää kesää kaikille!
Mummolassani kummittelee
peloissaan
171993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Äh, älä suotta pelkää! Mäkin aluksi pelkäsin kaikkii näit äänii mitä meiä talos kuuluu, mut nyt vanhempana ja monenlaisia kokeneena en enää niitä paljoo hätkähdä. Ei ne henget kamalia ole.
Seuraavaks ku jotain kuulet, ni mee sinne alakertaan ja sano "Terve!" sille ukilles. :o) Ja käske sen näyttäytyy tai tehä joku temppu, emmä usko et se mitenkään ilkee henki on.
Hyvää kesää myös sulle !!
Joo,menisin kyl sinne,mut jotenki mulla on sillon vaan semmonen olo,et jos mä meen sinne niin,sit mä nään jonku karmeen näkösen kummituksen,joka alkaa tuleen mua kohti hirveen vihasena.. Vaikka sieltä kuuluukin kaikenlaista,niin mä luulisi,et ei siellä ois kuitenkaan ketään,vaikka pelkään,et siellä on joku kummitus;)Kiitos vastauksesta!
Mul oli ihan samanlaisia kuvitelmia sillo aluks; ajattelin aina, et "se jokin" olis sellanen vertavuotava, palavasilmäinen hirviö joka kävis muhun jääkylmillä käsillään käsiks ja...!
Mut sit mä rupesin aattelee asia ja hokasin, et eiköhän se henki tuu takasin ihan sellasen normaalin näkösenä, poikkeuksena nää tällaset giljotiinin uhrit sun muut, joita näkyy joskus...nehän o menettäny päänsä joten niitten hengetki ilmaantuu päättömänä. Vissiin?
Niin.Ehkä munkin pitäs alkaa aateleen sitä vähän eri tavalla.. Mut kiva,ku joillain muillakkin on saman kaltaisia kokemuksia. Ootko sä muuten koskaan nähnyt siellä teidän talossa lymyävää kummitusta?
olen. Tai niin, mistä mä voisin tietää, et tää kyseinen kummitus on just joku meiän talon omista kummituksista. Meiän talossahan on kuollut kaikenkaikkiaan 3 kolme ihmistä ja sit on vielä 3 eläimen jäännökset (=tuhkat) hattuhyllyllä. :o)
Et kaipa ne vaaleat ja mustat (ei siis samaan aikaan tapahtuvat) häivähdykset ovat näitä "meidän" henkiä.
Se on muuten tosi ärsyttävää..istut rauhassa kattomassa telkkaria, ku yhtäkkiä huomaat, et silmänurkassa alkaa kehittyä joku vaalea hahmo silleen hitaasti. No, ootat sitte tovin kunnes tunnet selvästi, et se hahmo on sellanen kunnon kokonen ja sit ku käännät päätäs ni se häviää. Raivostuttavaa! Taitavat henget pilailla mun kustannuksella...
Just itseasiassa eilen omassa huoneessani ollessani kuulin miten joku tuli rappuset ylös yläkertaan, ne oli sellaset miesmäisen raskaat. No kotvan kuluttua menin katsomaan, et ketäs kumma tänne ny tuli (olin nääs yksin kotona) eikä ketään näkyny missään. Et näin.
Eniten mua hermostuttaa ne mustat hahmot ku viuhahtaa silleen nopsasti mun jossain silmänurkan tietämillä. Yleensä sen jälkeen tulee vähän sellanen, ei ny kylmä, mut viilee olo...Iha ku ne ois jotenki sellasia "negatiivisia" henkiä?
Onneks mun ei tarvi olla koko aikasesti siellä mun mummolassa. Tulisin varmaan hulluksi,jos mun kotona kummittelis. Vaikka onhan mulla siellä monesti semmonen olo,et joku seuraa mua,jos oon yksin,mut ei mulla koskaan oo semmosta oloa,jos en oo yksin kotona. Jostain oon muistaakseni lukenut,et nää mustat kummitukset on just niitä "negatiivisiä kummituksia". Ootko sä koskaan yrittänyt häätää niitä mitenkään? Mä en kyl tosiaankaan pystys asuun semmosessa talossa mihin on joku kuollut,ku tuntuu,et järki lähtee,ku mummolaan on ihminen kuollut,se on vielä semmonen oikein vanha harmaa hirsitalo. Sulla täytyy olla kyllä tosi vahvat hermot,ku oot pärjännyt niitten kummitusten kans,ite en pärjäis alkuunkaan;)
Emmä niitä yritä mitenkään häätää, antaa niitten olla.
Siis kunhan ovat kiltisti. ;o)
Ei ne oo ku pariin kertaan tehny kepposiaan. Yhen kerran kyl alko potuttaa ku oli kauhee kiire enkä löytäny avaimiani (laitan ne aina samaan paikkaan et tiiän et ne on aina siellä samassa paikassa). No nyt ne oli kateissa ja alko olla kiire bussille. Sillo karjasin et "nyt jumalauta saa luvan loppua tää perkeleen pelleily! Avaimet tänne ja HETI !!" Ja kappas ne löytyski heti mun vierassängyn päältä! :o)
Mut ei mun hermot mitenkään normaalia vahvemmat varmaan oo...kunhan oon tottunu tähän kotitalooni. Onhan tää jo yli 100-vee vissiin, ni ois ihme jos ei täl talol oma historiansa -kummituksinensa - olis!
Sama juttu mun naapuril on (siel asuu mun isän sisko miehes kans). Niil tapahtuu epäsäännöllisen säännöllisesti tavaroiden outoja katoamisia, putoamisia ja outoja ääniä (esim alakerras kilisee kahvikupit ku kaikki muut on ylhääl sängyissään tai ku kaikki on alhaal ni joku kävelee ylhääl jne). Ja aina joulun tietämissä joku ylimääränen "auttaa" jouluaskareissa ja soittelee ovikelloa ja koputtelee vierastalon oveen öisin jne.
Ehkä pitäs sanoa, et yliluonnollisuudet on meiän suvussa tuttua?
"It runs in the family, it practically gallops" :o)
Joo,oot tosiaan jo varmaankin tottunut niihin.Mut ihmettelen silti,et miten osaat ottaa sen kummittelun niin tyynesti?
Jos järjellä lähdetään ajattelemaan, niin mitä mä voisin tehdä?? En tosiaankaan aio lähteä millekään "pappi paikalle" -linjalle. Se ois jotenkin niin...epäkohteliasta näitä henkiä kohtaan. Mun täytyy kuitenkin muistaa, et ne oli täällä ennen mua ja luultavasti pitävät MINUA tunkeilijana. :o)
Kuten sanoin, niin kauan kun ovat ja käyttäytyvät kiltisti, en aio mäkättää mistään. :o)
Niin,ei sulla kyllä taida olla oikein vaihtoehtojakaan.. Ja,ku aattelee tarkemmin,niin kyllä kait niiden kummitusten kans pärjäiskin,jos ne käyttäytys kunnolla ja eivät sekottas liikaa päätä(Mulla kyl saattas käydä niin;))Vaikka en mä kyl mitenkään toivo,et mun kotiin tulis kummituksia..hui! Niin ja,ku aattelee sitä kummitusten näkökulmasta,niin ne saattaa kyl tosiaankin pitää sua tunkeilijana,jos ne kerta olivat ennen sua siellä.
samassa asunnossa/talossa, en niin mitenkään. Kyllä ne kummitukset saisivat kyytiä pois, olivat sitten siellä minua ennen tai ei. Mielestäni elävä elämä sanelee säännöt, eivät kuolleet. Muutenkin on siitä harmia jos tavarat vaihtelesivat paikkoja mielivaltaisesti ja ihme koputukset yms. askeleet kuuluisivat ja pelästyttelisivät ihmisiä.
Vain kerran myönnän tehneeni sopuratkaisun ja se oli kylläkin talonhengen eli talotontun kanssa =). Perkules meni aina tiputtelemaan kamojani, jos huoneen ovi oli auki sekä oli jostain syystä selkeästi minua vastaan. Pidin sitten pienen juttutuokion tuon tontun kanssa ja päädyttiin perinteiseen, "minä en kiusaa sinua joten sinäkään et minua"-sopimukseen. Loppui kuin seinään oudot tavaran tippumiset.
Niin ja muistuupa toinenkin tapaus soluajoilta, jolloin kämppikselläni oli "lemmikkiaave", joka tykkäsi tulla kyyläilemään selän taakse kun luki tai teki jotain. Samalle se osasi myös vilkutella valoja ja vaihdella tavaroiden paikkoja. Olisin poistanut muuten tuon häirikön, mutta kämppis halusi pitää sen, joten sovittiin "kolmen kesken" että se pyörisi vain kämppiksen huoneessa ja näin sitten tapahtuikin, varsinkin kun yhden kerran tuo aave tuli minun huoneeseeni ja käskin sen painua ¤¤¤¤ tai hävittäisin sen atomeiksi. Kyllähän se touhuili sitten keittiössä, yms. silloin kun en ollut sisällä mutta taisi pelästyä, eikä enää minulle näyttäytynyt tai koskenut minun tavaroihini.
En tiedä onko tästä mitään apua sinun tapauksessasi, mutta voihan myös olla ettei tämä kuollut henkilö pääse pois sieltä ja koettaa kiinnittää huomionne, että saisi opastusta matkalleen kun on itse eksyksissä.
..minäkään asua semmoisessa talossa missä kummittelee,ku tulisin varmaan mielisairaaksi,mut jos en olis näin pelokas,niin saattasin ehkä pärjätäkkin(tosiaankin ehkä).. Ku tuntuu,että menee hermot pelkästään siellä mummolassa.. Niin saattaahan se olla kyl tosiaan niinkin,et se ei pääse pois sieltä tai sit se ei vaan jostain syystä halua lähtee..
"Mä en kyl tosiaankaan pystys asuun semmosessa talossa mihin on joku kuollut..."
Mutta mietipas, aika moneen taloon on JOKU kuollut JOSKUS...:)
Harvemmin sita paasee asumaan sellaiseen taloon/huoneistoon, jossa ei olisi MITAAN "historiaa".
Elleivat sitten ole suht uuden talot kyseessa, mutta voinhan niinhinkin olla joku kuollut esim. nuorena onnettomuudessa tms...
En halua pelotella, vaan jarkeistaa asiaa.
Niin,mistä sitä ikinä tietää,vaikka meidänkin taloon ois joku kuollut.. Mut ei siellä kyllä kummittele,enkä oo koskaan kuullut,että siellä ois kuollut joku.Mut mistä sitä ikinä tosiaankaan tietää?;)
Hanki joku videokamera tai jokin millä voit kuvata sun taloas. Eli sellane kamera millä ne näkyy. Oliko se infrapunakamera millä näky kaikki sielut. Sit kattele mitä ne tekee videoinnin jälkee. No voit käskee sun tyypit jotka kuoli sinne nii kattomaan kas perhesieluvideota. Eikö ois makee juttu. No mut älä kuitenkaa pelkää niitä jos ne on hyviä siellä. Jos sä et uskalla mennä kattoo yöllä kuka siellä mölyää niin pukkaa mummos sinne kattomaan. Mummos on varmaan tottunu niin näihin juttuihin niin se ei pelkää, tai sitten pelkää. Kysy siltä. Kuvaa kameralla sen sielun touhua niin näät onko se sun äitis sielu vai sitten vieras.
Näin se homma etenee. :)
videokamera homma oli hyvä ehdotus,pitäs vaan hommata semmonen. Kyl se mun mummo on tottunut niihin,mut ei se mummo nuku siellä sillon,ku meidän perhe on siellä,ku se nukkuu yhdessä toisessa mökissä,mut kuitenkin samassa pihassa. Ja mun muu perhe ei herää niihin ääniin eikä ne oo koskaan päiväs aikaan sisällä,sillonko tapahtuu jotain,mut kerran mun veli oli. Ja sit,ku mä kerron niille niin ne ei usko. Mut mummo uskoo kuitenkin,ku se on itekkin kuullut kaikkee semmosta. Ja,jos mä alkaisin muita yöllä herätteleen,niin ne vaan sanos,et mä oon nähnyt unta.
Ei kummituksia kannata pelätä, sanoo sulhaseni. Hänen asunnossaan kummitteli siellä hirttäytynyt mies, mutta hä pyysi ortodoksipapin siunaamaan asuntonsa, ja tilanne rauhoittui.
Naisystäväni asunnossa kummittelee myös, sekä suuren talon entinen omistaja että hänen miehensä (leski) entinen vaimo. Talossa on eräs huone, jonne hän ei mielellään mene.