Onko kukaan opiskellut lukiossa saksaa, ranskaa, venäjää ja pitkää matikkaa,itse haluaisin vielä lukea ylimääräisiä bilsan kurssejakin...
Osaisko kukaan kertoa miten raskasta se ois,jos ollenkaan edes mahdollista? Ja kannattaisko silloin käydä lukio neljässä vai kolmessa vuodessa?
Osaisko kukaan kertoa miten raskasta se ois,jos ollenkaan edes mahdollista? Ja kannattaisko silloin käydä lukio neljässä vai kolmessa vuodessa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos sulla on jotain 90 kurssia, niin ei onnistu kovin helpolla kolmessa vuodessa. 75 siis vähimmäismäärä, jolloin viikkotunteja on n. 30.
Joku 85 kurssia on siinä ja siinä, mut silti 4 v. vois harkita. Eli laske/kerro kurssimäärä ni katotaan uudelleen.
Vaikka tiukasti kolmessa, mutta ei neljässä vuodessa. Täytyy vain karsia jotain. Itse yritin haalia kaikenmaailman pitkät matikat, fysiikat, kemiat, biologiat, maantiedot, psykologiat, historiat... Kunnes tajusin, että ei kaikkea voi saada. Ja kyllä se intokin vain laantuu. Esimerkiksi äidinkielestä ei kannata käydä kaikkia syventäviä, jos ei aio hankkiutua alalle. Valitse niitä aineita, jotka kiinnostavat eniten. Ei siis siten, kuten muuan tuttavani, että yksi kurssi siitä ja toinen tuosta.
Jos otan nuo kaikki niin minulle tulis 95 kurssia.
Voisin tietty ottaa pitkän matikan sijasta lyhyen, mutta haluaisin tietää voisiko sen myöhemmin lukea pitkäksi, kun matematiikka kuitenkin kiinnostaa...
Ei kannata keräillä kursseja. Lukion loputtua turhilla uskonnoilla ja historioilla ei tee mitään, ellei ala opiskella itse alaa. Pitkän matematiikan lukeminen täytyy aloittaa heti lukion alusta. Kursseja on niin paljon, että lyhyen loputtua ei voi yhtäkkiä hoksata, että vaihtaa pitkään. Pitkästä lyhyeenkin on joskus vaikea vaihtaa, koska kurssit eivät täysin vastaa toisiaan.
Sopiva kurssimäärä on jotain 82 /- 3. 95 kurssia menee ehdottomasti neljään vuoteen. Riippuu tietysti jaksojärjestelmästä ja kurssitarjottimesta, mutta yläasteen opot antavat sellaisen kuvan, että kursseja voi heivailla sieltä täältä sinne tänne ihan oman mielensä mukaan. Se on täyttä puppua, eikä onnistu edes missään huippulukiossa. Oman järjestyksen joutuu tekemään tarjonnan puitteessa.
Itselläni oli yläasteella tavoitteena, että opiskelen suurin piirtein kaikki kurssit. Ei kannata. Tulet huomaamaan, että tiettyjen aineiden luonne on lukiossa erilainen kuin yläasteella. Sen sijaan on ehdottoman tärkeää, että ymmärrät heti alussa, mihin aineisiin keskitys - ihan jopa tulevia kirjoituksia silmälläpitäen. Mutta 95 kuulostaa melko hurjalta. Ei lukiota kannata vängällä venyttää kolmeen ja puoleen vuoteen, kun sen voi aivan hyvin käydä kahdessa ja puolessa vuodessa. Onnea lukioon. Kaikesta kertomastani huolimatta lukio on ihana ja huoleton koulu, jossai itse viihdyin hyvin. Lukioajat olivat elämäni onnellisimpia aikoja, kun yläasteen lapsellinen meininki jäi suurelta osin taakse. Missään tapauksessa lukio ei ole turha. Kyllä sinä siellä opit, mitä kannattaa valita, ja miten tulee opiskella. Ei kannata ottaa liian tosissaan, mutta ei myöskään jättää kursseja jatkuvasti kesken, kuten joillain on tapana. Eikä niillä kurssimäärillä ole mitään merkitystä, kunhan niitä on yli 75. Sen sijaan on tärkeää miettiä valintoja tulevaisuuden kannalta jo lukion alussa. Kannattaa lukea useampaa ainetta, esimerkiksi reaalissa, mutta ei liian montaa.
ja yleensä kurssitarjotin antaa mahd. 2 B3-kieltä mulla hetken aikaa oli kaks ja oli liian raskasta jos vältämättä haluut 3 joudut tod.näk. käymään iltapuolella kolmannen kielen Itellä tuli 40h viikkoja kun oli sekä ranska että espanja. Pitkä matikka on tosi työläs, joten jos matikka on se juttu karsi kieliä. Se tässä kurssijutussa on että täytyy aika nopeesti tietää mitä kirjottaa kaks realia on suositeltavaa, koska hakupapereissa saatetaan kysyä 2 parasta reaalia jne
Ranska on varmasti aivan yhtä vaikeaa kuin mikä tahansa muukin aine, jos ei viitsi ollenkaan laittaa tikkua ristiin oppiaineen eteen. Itse olen myös lukiossa, itse asiassa ensi vuoden abiturientti. Jokaisesta kurssista, joilla olen edes jotain viitsinyt tehdä, olen saanut 8-10. Eikä ranska ole mitenkään poikkeus, sain kohtalaisella työnteolla kiitettävät kaikista kursseista. Ja aloitin ranskan myös lukiossa. Luen myös A-saksaa sekä pakkoruotsia tietenkin. Ääntäminenkään ei ranskassa ole erityisen hankalaa, mikäli sitä edes vähän viitsii harjoitella. Itse en ehkä kuulu superlahjakkaiden joukkoon, mutta loppujen lopuksi lukiokin (ainakin tähän mennessä) on ollut aivan naurettavan helppo koulu. Jos edes jonkinlaisia henkisiä kykyjä on, moni selviäisi paljon korkeammastakin vaatimustasosta, mikäli vain kunnolla paneutuisi opetettuihin asioihin. Äläkä ota viestiäni mitenkään henkilökohtaisesti, mua vaan suoraan sanottuna toisinaan vituttaa, kun porukkaa haukkuu ranskan kieltä ylivaikeaksi. Oma vika, jos ei ole ranskan tunnilla tullut muuta tehtyä kuin piereskeltyä. Normaalijärkinen selviää lähes kaikesta kunnialla, kunhan vaan parhaansa yrittää ;-)
Olen tehnyt ranskan eteen aika hitosti töitä olen suurinpiirtein ainoa joka vastailee tunnilla oon käynyt myös tukiopetuksessa. Ja yks kasi taitaa mul olla myönnettäköön että 4.kurssin kokeeseen joka oli 1.6 en jaksanut lukea, mutta jopa ne kaks muuta ihmistä joilla numero on 9 on sitä mieltä että ranska on vaikeeta.että näin
On ranska selvästi vaikeempaa kun enkku ja ruotsi. Mutta on mulla espanjan lukemiseen ollut hyötyä että osaan ranskaa edes vähän.
Jos et selviä ranskasta ilman tukiopetusta, vaikka olet laittanut kaikkesi likoon kielen eteen, voi vika olla jossain muualla kuin itse kielessä. Joko opiskelutekniikkasi on päin mäntyä tai lukio ei yleensäkään ole sinulle ollenkaan oikea paikka. Itsensä sivistäminen on tietenkin aina hyvä asia, mutta ihmisten tulisi myös tajuta, ettei lukiosta kuulukaan kaikkien päästä peruskoulun tapaan läpi. Korkeakouluopiskelijoiden lähtötaso romahtaisi, jos peruskoulun pullamössötasoista opetusta jatkettaisiin ylioppilastutkintoon asti.
Sinä, joka sanoit, että englanti ja ruotsi ovat ranskaa helpompaa: näin voi olla useimpien ihmisten kohdalla, mutta loppujen lopuksi ranskakin on hyvin looginen kieli, kunhan säännöt vain jaksaa opetella. Kirjoitus- ja lausumisasujen yhtäläisyydet ovat loppujen lopuksi joitakin poikkeuksia lukuunottamatta yllättävän lähellä toisiaan. Esim. é [ee] tai au [o]. Subjunktiivistakin selvisin kunnialla, kun opettelin verbit, joiden kanssa sitä käytetään ja luin epäsäännölliset muodot ;-)
psykologia 10 yhteiskuntaoppi 10 englanti&ruotsi kasia ja ysiä, äikkä 9 kemma 8 musiikki 9 hissa 8, uskonto&filosofia 9 fyssa,matsku,ranska 7,mantsa ja bilsa 8 terveystieto 8, kuvis 8 että näin kirjoitan verbejä paperille ja kuuntelen kappaleita ja luen niitä ääneen.
Tuo kielimäärä pitkä matematiikka kuulostaa tosi hurjalta. Jos kiinnostusta riittää, niin mikä ettei. Ainakin meidän lukiossa oli ihan helppoa esim. jättää kursseja pois ja muuttaa lukujärjestystä (laaja kurssitarjonta, koska yli 600 oppilasta), ja onnistuu varmaa muuallakin. Jos jonkun aineen päätät jättää pois, niin jätä jokin lyhyt kieli - älä pitkää matematiikkaa. Pitkästä matematiikasta on paljon enemmän hyötyä kuin lyhyestä kielestä. Muista, että uusia kieliä voit alkaa opiskella vielä lukion jälkeenkin! Reaaliaineissa ei kannata lukea syventäviä kuin sellaisesta aineesta, jonka kirjotat. Itse en käynyt edes kirjoittamistani aineista kaikkia kursseja. Yleensä oppitunneilla aikaa menee kaikkeen turhaan - itsekseen opiskelee yhden kurssikirjan asiat muutamassa illassa. Jos olet yhtä itsenäinen opiskelija, niin kannattaa pitää mielessä, että lyhyen kielen voi kirjoittaa, kun on lukenut vähintään kolme kurssia (erikoisluvalla ilman kurssejakin).
Itse luin aikoinaan lukiossa saksan, venäjän, pitkän matikan ja kaikki kurssit kemiasta ja fysiikasta. Ei ollut ongelmaa suorittaa kolmessa vuodessa. Itse en pitkittäisi lukion käymistä neljään vuoteen. Jos tuntuu, että tulee liian rankkaa niin karsi jokin sellainen aine pois, jolla ei ole merkitystä jatko-opintoihin hakemisen kannalta.
No sanotaanko näin, että kielistä mulla karsiutui saksan kursseja pois, en enää aio kirjoittaa sitä, sen verran rankkaa kielten opiskelu lukiossa on. Siitä selviää, mutta (mulla on siis A-Ruotsi ja englanti, c-saksa ja d-espanja, sekä pari kurssia ollut ranskaa) paljon työtä se vaatii. Pitkä matikka oli aluksi tosi takkuista, ekasta kurssista napsahti vitonen ja seuraavasta kutonen, mutta nyt tuleekin jo kiitettäviä (eli älä lannistu heti alkuunsa, koska eka syksy on oikeasti rankin ja vaikein)
Tiesin heti alusa asti, että haluan panostaa kouluun kunnolla - mutta pitää myös muutakin elämää :D - eli ainut vaihtoehto oli käydä lukio 4:n vuoteen. Aluksi opot ja ryhmänohjaaja yritti saada mun päätä kääntymään, mutta kun napakasti sanoin joka kerta oman mielipiteeni niin ne uskoivat ihan hyvällä :) 4:n vuoteen käyminen on ihan fiksu ratkaisu, tai mulle ainakin, kun käyn iltalukiossa espanjaa (ei mahtunut lukujärjestykseen) ja iltaisin usein töissä - ja ehdin vielä pitää vapaahetkiä kavereitten kanssa yms. Lukioon ei kannata hirttäytyä :)