siinä, että näkee, kuinka biovanhemmat rakkaudesta ja välittämisestä huutavat lasten oikeuksia, mutta ilmeisesti sijaisvanhemmat eivät kestä biovanhempien lasten oikeuksien puolustamista.
Mistäköhän tuo johtuu. Pelkäävät sijaisvanhemmat menettävänsä leipänsä ja lisätienestinsä?
Mistäköhän tuo johtuu. Pelkäävät sijaisvanhemmat menettävänsä leipänsä ja lisätienestinsä?
Vastaukset 20
Vanhimmat
jaaha, no jos kerran olet sitä mieltä niin ole sitten vaan.
Huolettaa niin jos toi 3 000 eken tili jäist tulematta - sillä kun on tarkoitus ostella kaikkea mukavaa ja tarpeetonta biolapsille - sijoitetuista viis, kyllähän niille vanhat rievut ja kapiset lelut käy, niihinhän ne on tottunu!
Pitäis vielä kyllä saada edes yksi sijoitettu lisää - olis niin kiva päästä kaksi kertaa vuodessa etelään biolasten kanssa....
Hm - kait tuo leikkimökin katto pitäis korjata, sijoitetut nimittäin nukkuvat siä toukokuusta syyskuuhun, vähän vuotaa, toi katto... nooh, kait ne siä pärjäää.....
Olen samaa mieltä, alkoi itseäkin ihmetyttää miten paljon ihmiset suostuu tekemään palkkansa eteen. Vaikka jo koulutusvaiheessa eettiset arvot ja oman kasvun pohdinta on keskeisiä aiheita?
Tulin siihen tulokseen, etten suostu edes oman taloudellisen voiton vuoksi tallomaan ja tuhoamaan enää yhdenkään lapsen/vanhemman oikeuksia sijaisvanhempana. Se puun ja kuoren välissä oleminen on turhauttavaa, siis tarpeet s-lapsen ja yhteiskunnan luomat ja antamat resurssit ja vaateet.
Kyse on ennenkaikkea s-vanhempanakin omista arvoista, tunnistamisesta ja toimimisesta. Joskus on luovuttava omasta hyvästä toisen hyväksi.
Lasten tarpeet menevät aina omien edelle. Alanvaihdon jälkeen uupumus joka ensin tuli ristiriidasta, huomiosta näin ei voi l-suojelutyössä toimia - olkoonkin se yleisesti hyväksyttyä - sai miettimään omia arvoja. Kun toisia ei voi muuttaa, sai aikaan oman päätöksen.
Päätös on pitänyt, vaihdoin alaa. Leipä on kapeampaa, mutta tyyny on puhdas ja pehmeä- eli omatunto on vapaa ja unet maittavat hyvin. Olen onnellinen ja tätä toivon kaikille lukijoille.
Mikään elämässäni ei muuttunut, paitsi minun omat ajatukseni. Silloin muuttuikin kaikki.
Miten käytännössä hoidit sijaisvanhempana olon lopettamisen ? Oliko luoksesi sijoitettujen lasten mahdollista palata biologisten vanhempiensa luokse vai miten ?
Minä en voisi lopettaa sijaisvanhempana olemista, jos lapset pitäisi laittaa lastenkotiin ja meille sijoitetuilla ei juuri muita vaihtoehtoja olisi ellei joku muu sijaisperhe heitä ottaisi.
Edellinen kirjoitti, että "leipä on kapeampaa" nyt kun sijoitetut ovat pois.
Itsekin sij.vanhempana tiedät, ettei pidä paikkaansa vaikka olisi peruspäivärahalla. Tai no jos on 4 sijoitettua niin se taitaa jo yltää moniin matalapalkka-alojen palkkoihin.
Miksi yrität väittää toisin.
Minun kokemukseni on minun, sinun on sinun. Kyllä ammatikseen kasvatustyötä tekevän luulisi pystyvän parempaan, onnistuuko tuo muiden kanssa?
sitä, että julkisista tiedoista huolimatta väittää jotakin aivan muuta.
Rakkaus lapsiin on ikävä kyllä monessa paikassa todellisuudessa rakkautta rahaan ja lisäetuuksiin.
On aivan sama, kuinka tähän vastaatte te, jotka tiedätte kuinka sijaislapsianne kohtelette ja mihin tarkoitukseen moni rahallinen etuus päätyy.
Susi lampaiden vaatteissa on vanha idea, mutta toimii hyvin vielä 2000-luvullakin.
Huonon omantunnon tai huonon itsetunnon omaava henkilö kokee kaiken negatiivisen kohdistuvan aina itseensä tuntien olevansa syytetty.
Sellainen henkilö ei yksinkertaisesti kykene kehittymään sen enempää työssään kuin ihmisenäkään, sillä silmien sulkeminen todellisuudelta nykyajan Suomessa kaikkine vastenmielisine asioineen on omiaan eristämään ko. ominaisuuksilla varustetun henkilön omaan maailmaansa.
Toista ovat sitten he, jotka tietävät tarkkaan kuinka puheenaiheena olevat ikävät asiat lasten kannalta tapahtuvat juuri heillä.
Tällaiset henkilöt ovat kaikkein kovaäänisimpiä lasten "rakastajia" ja kehittymättömiä, henkisesti keskenkasvuisia ihmisiä.
On monia biovanhempia, jotka todella ovat lapsensa aiheestakin menettäneet. He kuitenkaan harvoin lapsensa asioita sijoituksen jälkeenkään miettivät, kyllä te tämän tiedätte.
Suorastaan fanaattisia piirteitä saavat "keskustelut" ovat todellisuudessa suuressa vastuussa olevien henkilöiden ainoa keino siirtää huomio pois itsestään.
Miksi vaivautua moiseen?
Nimettöminähän te täällä saatte asioistanne kirjoitella siinä missä itsekin.
Niin varmasti kuin on hyviä, ns. biologisia koteja, on myös huonoja.
Niin varmasti kun on hyviä sijoituspaikkoja, on myös huonoja.
Sama koskee myös huostaanottoja.
Ei ole oikein, että nykyaikanakin lasten ja heidän perheidensä tukeminen esimerkisi harrastusten ym. osalta on monessa kunnassa laiminlyöty täysin.
Kukaan teistä ei kuitenkaan voi kiistää sitä tosiasiaa, että mikäli vaikkapa elokuvaharrastukseen tai mihin katsotte rahaa lapselle tarpeelliseksi hakea, teiltä todella harvoin evätään.
Erilaiset retket ym. saavat myös tukea.
Näin ei ikävä kyllä monessa kunnon köyhässä perheessä ole.
Biologisista vanhemmista kirjoittamaasi on pakko oikaista.
Kirjoitit:
"On monia biovanhempia, jotka todella ovat lapsensa aiheestakin menettäneet. He kuitenkaan harvoin lapsensa asioita sijoituksen jälkeenkään miettivät, kyllä te tämän tiedätte."
Tuollaista en tiedä eikä ole kenenkään syytä tietääkään!
Se ettei lasta käy tapaamassa, ei ollenkaan tarkoita sitä, etteikö häntä ajattelisi tai miettisi. Oli todellakin ajattelemattomasti väitetty sinulta! Häpeä ja syyllisyys ovat usein niin valtavia, että matkaan lähdetään hirveän jännityksen vallassa. Näin on mm. alkoholistivanhemmalla usein. Lähtö voi kompastua siihen rohkaisuryyppyynkin tai ihminen kokee itsensä niin epäonnistuneeksi, etteivät halua tai jaksa lastensa ja heidän kysymystensä eteen sellaisena mennä.
Nykyään mm. alkoholistit menettävät ihan "aiheesta" lapsensa, jos eivät pysy minkäänlaisessa hoidossa, tai edes aloita sitä. Silti alkoholismikin on sairaus, jolle sairastunut ei läheskään aina kasautuneiden ongelmiensa vuoksi mahda mitään. Tietysti heitä pitäisi auttaa ajoissa voimakkaasti tukien, mutta jos vanhempi ei enää tilaansa edes tajua, on huostaanotto nykyisten lainsallimien keinojen mukaan usein pakko tehdä.
SILTI: Moni alkoholistivanhempi rakastaa lapsiaan syvästi! Ja ajattelee heitä päivittäin!
Lämpimät terveiseni kaikille esim. alkoholiongelmista kärsiville tai selviytyneille biologisille vanhemmille, joiden tiedän tätäkin palstaa lukevan! On niin vaikeaa ymmärtää, jos ei ole samaa kohtaloa kokenut.
Kyllä joku vanhempi varmaan niinkin pahasti on sairas, ettei kykene lapsiaan edes ajattelemaan, mutta todella pieni on se ihmisten joukko.
eritellä yksityiskohtaisesti, mutta siihen ei ollut aikaa vaan asiat esitetty pääpiirteittäin.
On tietysti hienoa että joku muistaa huomioida ja ottaa kaiken mahdollisen esiin.
Kuten ne karmeat bioperheet jotka osoittavat kännipäissään lapselleen rakkautta polttamalla näitä tupakalla ym.
ensisijaisesti sijaisvanhemmuudesta.
Tästäkin voisi sanoa, että on sijaisvanhempia jotka kiintyvät hoidettaviinsa ja niitä, jotka "kiintyvät" johonkin sijaislapsen ohella tulevaan.
On hienoa, että on olemassa vanhempia jotka rakastavat lapsiaan niin paljon että haluavat unohtaa rohkaisuryyppynsä ja kokemansa nöyryytyksen.
Vanhempien rakkaus lapseensa on jotakin todella suurta, se saa "kaatamaan vuoria".
Miltä mahtaa tuntua niistä vanhemmista, joiden ongelmat eivät johdu rohkaisuryypyistä vaan siitä, ettei suuresta tahdosta huolimattakaan löydä työtä tai elämä on vain siinä pisteessä ettei rahaa meinaa löytyä edes perustarpeisiin raittiudestaan huolimatta?
YK:n komitea on tästä asiasta huolestuneisuutensa osoittanut Suomelle.
Ei köyhyytä saa hoitaa huostaanotoilla.
Oletin, että oli provo kun en ole kuullut kovinkaan kummoisista palkkioista. Jokusen sijaisperheen kuitenkin tunnen, eri kunnista. Minimipalkkio on alle 250e/kk ja varmasti moni kunta maksaa vain minimiä.
Tuon minimin mukaan neljästä saisi alle 1000e/kk ja, kuten tiedät, ei ole kyse 8n tunnin päivistä.
Meillä ei ainakaan kulukorvaus kata lapsen menoja. Yli puolet kulukorvauksesta menee polttoainekuluihin kun lapsi menee tapaamaan biovanhempiaan.
En muuten ole kasvatusalan ammattilainen.
..laskutamme lapsen tapaamisista aiheutuneet polttoainekulut sossulta, ei niihin ole tarkoitus kulukorvauksia käyttää! Muutenkin laskutan kaikki mahdolliset mitä vaan keksin sossulta, harrastukset ja ylimääräiset - kulukorvaukset menee lapsen vaatteisiin ja muuhun elämiseen.
Otahan nyt ihmeessä selvää - ja rupea laittamaan laskuja! ;o)
tämä palsta on, että tänne saa kirjoittaa ja saa myös olla perusteellinen. Ei yhden kirjoittajan tarvitse olla täydellinen...
vuoret välttämättä liiku minnekään, vaikka rakkautta olisi miten paljon tahansa. Tämä näyttää olevan hirveän vaikeaa ymmärtää. Voi olla helppoa mennä mitäänsanomattoman kaveriporukan eteen ja rehvastella kaikella mahdollisella, mutta oman lapsen edessä voi olla niin "alasti" että kynnys on liian suuri. Halu ei aina riitä, vaikka onneksi usein kuitenkin. Sairauden juuret voivatat olla kuitenkin niin syvällä, ettei niiltä pääse vuoria siirtelemään. On aivan turha syyllistää rakkaudettomuudesta niitä, jotka ovat vain kyvyttömiä sitä yleisesti hyväksytyllä tavalla näyttämään.
Lapsiperheet ovat ahtaalla, aina on kuitenkin lähipiirissäni apua löytynyt jos kyse on ollut puhtaasti rahasta. Köyhyys voi kuitenkin ajaa kyseenalaisiin selviytymiskeinoihin ja se onkin sitten jo eri juttu.
0,20e/km polttoainekuluja. Laskujen lähettely ei asiaa auta, todellisia menoja eivät maksa.
ajetaan taloudelliseen loukkuun, jonka seuraukset myös sos.virkailijat tietävät ammatikseen.
Nälkään joutuu kohta varastelemaan?
Näin saadaan "kriminaaleilta" lapset todellisille rosvoille.
hiljaisiksi tai sitten "yhteistyökyvyttömiksi" mikä tarkoittaa sitä, että vanhempi, joka puolustaa lastensa oikeuksia, hänestä tehdään "vaikea" asiakas. Näin saadaan huomio kiinnitettyä vanhempaan, ja sosiaalityöntekijät ja sijoituspaikat saavat tehdä rikollista touhuaan lasten kustannuksella.
sen rahan jonka sijaisvanhemmuudesta saan. En tekisi tätä päivääkään ilmaiseksi - sanokaa ja haukkukaa vaikka miksikä! Tää on työtä, työtä ja vielä kerran työtä.
Kysykää vaan rakastanko sijoitettuja, kysykää vaan motiiveja, kysykää oonko itsekäs paska, kysykää mitä tykkäätte - vastauksia ette saa :o)
tekevät kaikkensa mollatakseen bioja.Aivan alaarvoista,ja eniten heitä rasittaa,että lapsi rakastaa vanhemoiaan,ja sijari on vieras,ja pysyy sellasena.