Asuntojen hinnoista puhuttaessa tuntuu unohtuvan tärkeä seikka eli asumiskustannukset. Nehän nakertavat asukkaan ostovoimaa joka kuukausi "huomaamatta".
Esitän kolme kustannuksiin vaikuttavaa trendiä (saa väittää vastaan), jotka vaikuttaa lähitulevaisuudessa todella runsaasti asuntojen hintoihin:
1) 1960-70 luvun lähiöt tulee peruskorjausvaiheeseen
Putki-, julkisivu, ym. isot remontit pamahtaa päälle. Remonttien tekijöitä on vähän suhteessa rempattaviin kohteisiin. Seurauksena remonttien hinnan kallistuminen. Putki julkisivurempan 500-700 euroa/m2 tarkoittaa 75 m2 kolmiossa asuvalle uutta 40.000-50.000 euron lainaa korkoineen maksettavaksi. Ikävä lisätaakka keski-ikäiselle tai eläkeikää lähestyvälle joka juuri luuli saaneensa asuntolainat maksettua.
2) Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Suurilla ikäluokilla on runsaasti varallisuutta, ja he elävät vanhoiksi ja sairastavat pitkään. Haluavat siis asua "helpolla" ilman asuntohuolia ja lähellä kaupallisia ja kunnallisia palveluja. Hyväkuntoisten kaupunkiasuntojen (kerrostalo, rivitalo, palvelu- yms. talot) kysyntä tulee entisestään nousemaan. OK-taloja vapautuu suurten ikäluokkien muuttaessa paremmin itselleen sopiviin asuntoihin.
3) Energian hinta tulee nousemaan
Energian hinta (öljy maakaasu) tulee nousemaan jatkuvasti. Tämä näkyy paitsi bensan hinnassa välillisesti lähes kaikissa tuotteissa (tuotanto, kuljetukset ja varastointi ym. kallistuu). Lämmitysmuoto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kustannusten hallinnassa. Kustannusmielessä pahimmat kärsijät tulevat olemaan ne kehyskunnissa kahden auton varassa elävät, joiden on työn puolesta ajettava päivittäin 50 - 200 km matka.
Moni tulee ihmettelemään "miksi rahat ei riitä".
Kustannusralli on vasta alkamassa.
Kannattaa siis miettiä ajoissa omia valintoja.
Suositukseni "tavalliselle tallaajalle": Kannattaa hankkia uusi/uudehko kerrostalo- tai rivitaloasunto palvelujen ääreltä, koska sen arvo säilyy/nousee ja kalliit remontit ei rasita kuten 60-70-luvun asunnoissa. On syytä välttää joutumista kehyskuntiin "kahden auton loukkuun".
Esitän kolme kustannuksiin vaikuttavaa trendiä (saa väittää vastaan), jotka vaikuttaa lähitulevaisuudessa todella runsaasti asuntojen hintoihin:
1) 1960-70 luvun lähiöt tulee peruskorjausvaiheeseen
Putki-, julkisivu, ym. isot remontit pamahtaa päälle. Remonttien tekijöitä on vähän suhteessa rempattaviin kohteisiin. Seurauksena remonttien hinnan kallistuminen. Putki julkisivurempan 500-700 euroa/m2 tarkoittaa 75 m2 kolmiossa asuvalle uutta 40.000-50.000 euron lainaa korkoineen maksettavaksi. Ikävä lisätaakka keski-ikäiselle tai eläkeikää lähestyvälle joka juuri luuli saaneensa asuntolainat maksettua.
2) Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Suurilla ikäluokilla on runsaasti varallisuutta, ja he elävät vanhoiksi ja sairastavat pitkään. Haluavat siis asua "helpolla" ilman asuntohuolia ja lähellä kaupallisia ja kunnallisia palveluja. Hyväkuntoisten kaupunkiasuntojen (kerrostalo, rivitalo, palvelu- yms. talot) kysyntä tulee entisestään nousemaan. OK-taloja vapautuu suurten ikäluokkien muuttaessa paremmin itselleen sopiviin asuntoihin.
3) Energian hinta tulee nousemaan
Energian hinta (öljy maakaasu) tulee nousemaan jatkuvasti. Tämä näkyy paitsi bensan hinnassa välillisesti lähes kaikissa tuotteissa (tuotanto, kuljetukset ja varastointi ym. kallistuu). Lämmitysmuoto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kustannusten hallinnassa. Kustannusmielessä pahimmat kärsijät tulevat olemaan ne kehyskunnissa kahden auton varassa elävät, joiden on työn puolesta ajettava päivittäin 50 - 200 km matka.
Moni tulee ihmettelemään "miksi rahat ei riitä".
Kustannusralli on vasta alkamassa.
Kannattaa siis miettiä ajoissa omia valintoja.
Suositukseni "tavalliselle tallaajalle": Kannattaa hankkia uusi/uudehko kerrostalo- tai rivitaloasunto palvelujen ääreltä, koska sen arvo säilyy/nousee ja kalliit remontit ei rasita kuten 60-70-luvun asunnoissa. On syytä välttää joutumista kehyskuntiin "kahden auton loukkuun".
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meinaan kirjoituksessa! Kannattaa siis miettiä mitä ostaa ja millä hinnalla.
perheelle, jolla on vaikkapa 4-6 lasta? Ja tarvitsisivat n.150m2.
kondoomeita
Jos puhutaan pääkaupunkiseudusta, ja kyseessä on iso (4-6 lasta) ns. normaalituloinen perhe ilman perintöjä, lottovoittoa tms. suosittelisin muuttoa pikkukaupunkiin. Ko. kaupungissa sitten "ihmisten ilmoille", eli kävely/pyöräily/joukkoliikenteen käyttäjäksi siirtymisen vaihtoehto on hyvä säilyttää.
Tietysti siirtyminen sillä oletuksella että pystyy työllistymään siellä pikkukaupungissa.
Pääkaupunkiseudulla 150 m2 asunto maksaa yksinkertaisesti liikaa keskivertopalkalla tienattavaksi. Onnistunee koko elämän vyötä kiristelemällä mutta onko järkee on toinen asia...
unohdit, etta putkiremonttitekniikka eteenee hurjaa vauhtia ja parinkin vuoden paasta kustannukset ovat 15% nykyisesta. Ruotsissa tukittu - siella ihmettelevat miten suomessa edellee nmaksaa niin perkeleesti.
Eli - palkatkaa firma ruotsista tekemaan putkirempat!
** Kyllä 60 - 70 luvun betonielementtikämpät tulevat tosiaan tarvitsemaan monenlaista korjausta. On julkisivuremonttia, putkiremonttia, kattoremonttia yms. Remonttien teko on varsinkin nyt korkeasuhdanteessa melko kalliita toteuttaa. Hinnat ovat nousseet ja monet eivät saa tarjouspyyntöihinsä kuin muutaman vastauksen.
** Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Tuo on myös totta. Ja monet heistä jättävät peruskorjausta tarvitsevan, vanhanaikaisen omakotitalon jäljelle. Ja tuollaisesta sitten pitäisi maksaa kova hinta? Uudenaikaisille, tämän päivän ajattelua edustaviin asuntoihin kyllä sijoittaisin roponi, jos mahdollista. TÄMÄN HETKEN hinnat vaan ovat yli järkevän tason. Ja otsikot, joissa sanotaan: Suomen asuntohinnat ovat muuhun Eurooppaan nähden halvat - ovat propagandaa. Kun muun Euroopan kupla on megasuuri, niin Suomen "pieni" kupla vaikuttaa normaalilta tai jopa halvalta hintatasolta. Kun katsotaan ostovoimaa (verotuksen jälkeen jäävät nettotulot) ovat asunnot varsin hintavia keskivertotallaajalle.
** Jos ilakoidaan, että ei kannata kehyskunnasta ajella autolla ja energia maksaa kauheasti niin ammutaan omaan jalkaan. On syytä muistaa, että energiaa käytetään laajemmalti. Energian hinta ei ole yksinomaan työmatkaliikennettä koskeva kuluerä. Se vaikuttaa lämmitykseen yhtälailla Espoossa, kuin Kajaanissa. Kukaan ei pysty suojautumaan korkean energian aiheuttamalta kulujen kasvulta (paitsi puulla lämmittävät, mutta tätäkin reikää ollaan kieltämässä (tekemässä laittomaksi), perustuen tilattuun ja tarkoitushakuiseen EU-hiukkaspäästö tutkimukseen :) :). Osa kärsii enemmän, osa vähemmän. Voidaan toki nähdä se päivä, kun 1.2 autosta saa paremman hinnan kuin jostain V6 arkiautosta. Toki nämä kahden arkiauton omistajat joutuvat kovien menoerien eteen jo pelkästään sen takia, että auto on tärkeä lypsylehmä valtion pohjattomaan kassaan.
Toisaalta jos polttoaine nousisi kertaheitolla kunnolla, jonnekkin 2 eur paikkeille, niin liikenne voisi sujua paremmin, koska osa jättäisi autonsa kotiin. Hybridit ja muut entistä vähemmän polttoainetta vievät tekniikat tekevät tuloaan automaailmaan. Ei ole kuin ajan kysymys, kun ne syrjäyttävät otto-aikaiset bensamotit.
Mutta siis energiaa käytetään kaikessa valmistuksessa, kuljetuksissa ja lämmityksessä. Se joka unohtaa tämän tosiasian on aika hakoteillä. Ja polttoaine _todellakaan_ ole se suurin menoerä, ainakaan 20 000km per vuosi ajoilla. Arkiautoni on suht koht uusi niin prosentuaalisesti auton arvon alennus vakuutukset ja huollot YLITTÄVÄT SELVÄSTI polttoaineeseen kuluvan rahamäärän. Moni tuijottaa niin intohimoisesti pelkkään polttoaineen kulutukseen (keskiverto ihminen yleensä käsittää vain muutaman asian kerrallaan), että ostetaan hankintahinnaltaan paljon bensaversiota korkeampi Diesel. Sitten ihmetellään kun se prosentuaalisesti pudottaa arvoaan yhtälailla kuin bensaversio. Siinä vasta rahanmenoa, kun uuteen vaihto koittaa. Olen tilastoinut 5 vuotta käyttämieni autojen kokonaiskuluja. Tiedän mistä menot muodostuvat.
JB06