Lomituksen

Hyvin toimii kun ääneen puhutaan. Ei kahnauksia vaan keskustelua.

vaatii molemminpuoleista avoimuutta asioissa ja kysyä asettua toisen asemaan.

kaikenlainen seläntakana puhunin jne pahentaa vain asioita joten rehellisyyttä niin puhumalla aina kaikki selviää.

on se niin mukavaa!!! Jihaa!!

Heippa!
En olisi niinkään huolissani siitä tuleeko työnjohdonkanssa toimeen (tai TALONVÄEN)
Itse olen ollut lomitatjana nyt viuoden ja viimeinen viikko menossa ja sitten loppuu. Sosiaaliset suhteet kärsii. aamulla pitää herätä viideltä, joskus ennemminkin töihin. Työmatkohin on mennyt pahimmillaan 1,5h suuntaansa, mut keskinäärin noin 45 min ja siihen aamu ja iltanavetta päälle, eli 10h ja 7,5 saa palkan päivällä ehdit kotona hädintuskin ruokaa laittaan ja ulkoiluttaa koiraa, kun pitää jo lähteä takaisin. illalla miestä et ehdi näkeen kun muutaman tunnin ja silloinkin ensin suihkuun ja ruokaa, et on edes suhteellisen hyväntuoksuista- ja tuulista seuraa. Viikonloppuisin jouduin oleen aina töissä, mies kavereitten kanssa baarissa. No ero tuli, ei toista naista, mutta ei enää yhteistä aikaa ja minä aina väsynyt ja välillä tuntuu, et älykkyysosamääräkin on laskenut kun vain lehmille puhelee ja sen jälkeen kun osaat perusjutut (lypsyn, utaretulehdukset, poi´itukset)ei muistia ja älyä tarvitse. Haluatko uhrata oman elämäsi vieraiden ihmisten eläintenhoidolle? 30- vuotiaana mä en ainakaan enää viitsi, kun koulutusta on parempiikin töihin (vain työpaikka puuttuu, kun ala ei työlistä)ja halua elää, nähdä ja kokea muutakin kuin paskainen häntä aamu kuudelta naamassa. Mulla saattaa olla asenneongelma ja mulle työ ei ole elämäntapa. Kaikki ne joille se on, älkää suuttuko mun viestistä. Arvostan teitä!! M