Ulkonäköjalostus tappaa

on ainut kriteeri että saa rekattua. Mutta pitäisi olla paljon laajempi seulonta jalostuskoirille.Se tietty lisää paperittomia,mut se olisi selvä merkki,että vanhemmat ei täytä kaikkia kriteeriä jotka vaaditaan rekkaamiseen.

Täällä on joskus puhuttu niistä roduista, jotka ovat niin harvinaisia (ilmeisesti) että niiden jalostukseen käytetään jopa "sairaita" koiria, eli siis esim. D-lonkkaisia ym vikoja omaavia koiria. Onko tämä mielestäsi oikein? Vai pitäsikö tällaisten rotujen antaa kuolla sukupuuttoon? En tiedä itse tällaista rotua ja ihan puhtaasta mielenkiinnosta kyselen, muutkin saa toki vastata mitä mieltä ovat. Tuli vain tällainen kysymys mieleen =).

Kaunis ei todellakaan ole aina välttämättä terve, eikä myöskään terveistä vanhemmista tule aina terveitä pentuja. Siinä kaksi faktaa =).

Tersi kirjoitti:

Täällä on joskus puhuttu niistä roduista, jotka ovat niin harvinaisia (ilmeisesti) että niiden jalostukseen käytetään jopa "sairaita" koiria, eli siis esim. D-lonkkaisia ym vikoja omaavia koiria. Onko tämä mielestäsi oikein? Vai pitäsikö tällaisten rotujen antaa kuolla sukupuuttoon? En tiedä itse tällaista rotua ja ihan puhtaasta mielenkiinnosta kyselen, muutkin saa toki vastata mitä mieltä ovat. Tuli vain tällainen kysymys mieleen =).

Kaunis ei todellakaan ole aina välttämättä terve, eikä myöskään terveistä vanhemmista tule aina terveitä pentuja. Siinä kaksi faktaa =).

minun mielestä,koska terveempiäkin rotuja on. Koska D lonkka voi ja aiheuttaa vanhemmiten ongelmia.
Onhan rotuja joilla D on yleisempi kun A tai B. esim Gorgi.
Harvinaista rotua ei pitäsi pitää yllä sairalla koirilla.

Riva kirjoitti:

minun mielestä,koska terveempiäkin rotuja on. Koska D lonkka voi ja aiheuttaa vanhemmiten ongelmia.
Onhan rotuja joilla D on yleisempi kun A tai B. esim Gorgi.
Harvinaista rotua ei pitäsi pitää yllä sairalla koirilla.

että yksinkertaisesti vaan jalostukseen kelpaamattomia koiria ei pitäisi käyttää, sillä se ei vie rotua oikeaan suuntaan. Mutta tämä nyt vain on minun mielipiteeni.

Riva kirjoitti:

minun mielestä,koska terveempiäkin rotuja on. Koska D lonkka voi ja aiheuttaa vanhemmiten ongelmia.
Onhan rotuja joilla D on yleisempi kun A tai B. esim Gorgi.
Harvinaista rotua ei pitäsi pitää yllä sairalla koirilla.

Se koira on sairas vasta, kun sillä on jotain oireita. Se että papereissa lukee D ei tarkoita sitä että koira olisi sairas. Se on vain kirjain ja se koira ei yhdessä yössä muutu terveestä kuvaamattomasta sairaaksi kuvatuksi vain kirjaimen perusteella.
Myöskin olen sitä mieltä, että se koira on niin paljon muutakin, kuin vain lonkat, että pelkkien lonkkien perusteella ei voi jalostaa sen enempää kuin pelkän ulkonäönkään perusteella.
Ei pidä olla liian mustavalkoinen ajatuksissaan, tai muuten käy niin, että vaikka tarkoitus on hyvä, niin tulos on jotain aivan muuta.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että sairasta rotua ei pidä ylläpitää, mutta onko rotu jossa on paljon esim. niitä Dn lonkkia sairas?
Totta on että on rotuja joissa D tai sitä huonompi on tavallinen arvio, mutta edelleen ne on vain kirjaimia siihen asti, että se koira alkaa oireilla jotenkin.

olen erimieltä kirjoitti:

Se koira on sairas vasta, kun sillä on jotain oireita. Se että papereissa lukee D ei tarkoita sitä että koira olisi sairas. Se on vain kirjain ja se koira ei yhdessä yössä muutu terveestä kuvaamattomasta sairaaksi kuvatuksi vain kirjaimen perusteella.
Myöskin olen sitä mieltä, että se koira on niin paljon muutakin, kuin vain lonkat, että pelkkien lonkkien perusteella ei voi jalostaa sen enempää kuin pelkän ulkonäönkään perusteella.
Ei pidä olla liian mustavalkoinen ajatuksissaan, tai muuten käy niin, että vaikka tarkoitus on hyvä, niin tulos on jotain aivan muuta.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että sairasta rotua ei pidä ylläpitää, mutta onko rotu jossa on paljon esim. niitä Dn lonkkia sairas?
Totta on että on rotuja joissa D tai sitä huonompi on tavallinen arvio, mutta edelleen ne on vain kirjaimia siihen asti, että se koira alkaa oireilla jotenkin.

Koira ei tosiaan ole pelkkää lonkkaa, ja sairas se on vasta kun se oireilee, eli D-lonkkaisellakin saattaa olla lonkissa löysyyttä ilman nivelrikkoa.

Toisekseen niin kauan kun lonkkakuvia arvostelee vain yksi tietty ihminen, ja hänenkin näkemyksensä vaihtelee ilmeisesti fiiliksen tai minkä lie mukaan, en laita paljonkaan painoa noille virallisille tuloksille. Itse kuvautan koirani eläinlääkärillä jolla on vuosikymmenien kokemus koirista ja niiden kuvaamisesta, ja luotan enemmän hänen arvioonsa kuin siihen mitä papereissa lopun kaiken tulee lukemaan.

olen erimieltä kirjoitti:

Se koira on sairas vasta, kun sillä on jotain oireita. Se että papereissa lukee D ei tarkoita sitä että koira olisi sairas. Se on vain kirjain ja se koira ei yhdessä yössä muutu terveestä kuvaamattomasta sairaaksi kuvatuksi vain kirjaimen perusteella.
Myöskin olen sitä mieltä, että se koira on niin paljon muutakin, kuin vain lonkat, että pelkkien lonkkien perusteella ei voi jalostaa sen enempää kuin pelkän ulkonäönkään perusteella.
Ei pidä olla liian mustavalkoinen ajatuksissaan, tai muuten käy niin, että vaikka tarkoitus on hyvä, niin tulos on jotain aivan muuta.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että sairasta rotua ei pidä ylläpitää, mutta onko rotu jossa on paljon esim. niitä Dn lonkkia sairas?
Totta on että on rotuja joissa D tai sitä huonompi on tavallinen arvio, mutta edelleen ne on vain kirjaimia siihen asti, että se koira alkaa oireilla jotenkin.

kuinka paljon suurempi mahdollisuus on D lonkkaisen koiran sairastua kuin esim. A lonkkaisen? Olen ymmärtänyt, että tuohon lonkkaisuuteen monesti vaikuttavat myös nuo ruokinnalliset tekijät/kasvuvaihe tekijät, eli jos sinulla on jo valmiiksi "huonot" lonkat, ruokinta menee metsään ja rasitat koiraasi kasvuvaiheessa väärin niin niistä hyvistäkin lonkista voi tulla huonot, saati sitten, että alkutekijänä on jo huonot lonkat.

LGD kirjoitti:

Koira ei tosiaan ole pelkkää lonkkaa, ja sairas se on vasta kun se oireilee, eli D-lonkkaisellakin saattaa olla lonkissa löysyyttä ilman nivelrikkoa.

Toisekseen niin kauan kun lonkkakuvia arvostelee vain yksi tietty ihminen, ja hänenkin näkemyksensä vaihtelee ilmeisesti fiiliksen tai minkä lie mukaan, en laita paljonkaan painoa noille virallisille tuloksille. Itse kuvautan koirani eläinlääkärillä jolla on vuosikymmenien kokemus koirista ja niiden kuvaamisesta, ja luotan enemmän hänen arvioonsa kuin siihen mitä papereissa lopun kaiken tulee lukemaan.

yleensä tuo terveyspuoli, ei pelkät lonkat, ne olivat mainittu vain esimerkin omaisesti. Koirassa on toki muutakin kun lonkat ja d-lonkilla voi elää oireettomasti, tiedän.

olen erimieltä kirjoitti:

Se koira on sairas vasta, kun sillä on jotain oireita. Se että papereissa lukee D ei tarkoita sitä että koira olisi sairas. Se on vain kirjain ja se koira ei yhdessä yössä muutu terveestä kuvaamattomasta sairaaksi kuvatuksi vain kirjaimen perusteella.
Myöskin olen sitä mieltä, että se koira on niin paljon muutakin, kuin vain lonkat, että pelkkien lonkkien perusteella ei voi jalostaa sen enempää kuin pelkän ulkonäönkään perusteella.
Ei pidä olla liian mustavalkoinen ajatuksissaan, tai muuten käy niin, että vaikka tarkoitus on hyvä, niin tulos on jotain aivan muuta.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että sairasta rotua ei pidä ylläpitää, mutta onko rotu jossa on paljon esim. niitä Dn lonkkia sairas?
Totta on että on rotuja joissa D tai sitä huonompi on tavallinen arvio, mutta edelleen ne on vain kirjaimia siihen asti, että se koira alkaa oireilla jotenkin.

asiasta lonkkien suhteen. Jälkimmäisen kanssa samaa mieltä kuvien tulkinnasta.

LGD kirjoitti:

Koira ei tosiaan ole pelkkää lonkkaa, ja sairas se on vasta kun se oireilee, eli D-lonkkaisellakin saattaa olla lonkissa löysyyttä ilman nivelrikkoa.

Toisekseen niin kauan kun lonkkakuvia arvostelee vain yksi tietty ihminen, ja hänenkin näkemyksensä vaihtelee ilmeisesti fiiliksen tai minkä lie mukaan, en laita paljonkaan painoa noille virallisille tuloksille. Itse kuvautan koirani eläinlääkärillä jolla on vuosikymmenien kokemus koirista ja niiden kuvaamisesta, ja luotan enemmän hänen arvioonsa kuin siihen mitä papereissa lopun kaiken tulee lukemaan.

niitten kaltaiset pitäisi siis tappaa sukupuuttoon...no,onneksi näin ei ole =)
Juu,en minäkään annien sanaan paljoa luota,niin vaihtelevat on mielipiteensä...
Ja vika on vasta kun on oireet,eikö kenellekkään ole tullut mieleen,ettei kaikilla roduilla voi olla samanlaiset asennot lonkissa koska rakenteetkin on erilaisia,pitäisi olla useampia kuvaus-systeemejä/asentoja,kullekkin rodulle sopivimmat ja taulukko rotukohtainen.
Minunkin omista koirista ja kasvateista vain yksi(ja todistettavasti väärin ruokittu ja pahasti)lopetettu lonkkien takia,ja muut on jo tosi vanhoja jättejä,ei vikaa.Ekat penskat täyttää nyt 10 vuotta,kaikki 6 vielä terveitä.Omista entisistä vanhin elossa oleva on kolmetoista,toinen 12,5 v ja kummallakin D-lonkat,ei edelleen oireita,vanhuuden jäykkyyttä raajoissa kyllä kuten lähes kaikilla.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Kaunis ulkomuoto EI takaa, että koira on terve.
Näyttelyissä tittelitä napsiva koira on kasvattajan mainos. Riittää kun koira liikkuu kauniista ja esiintyy edukseen, MUTTA mitä se kertoo koirasta. Ei paljon mitään muuta kuin ,että se on kaunis rotunsa edustaja. Monissa roduissa on jo erotettu näyttely ja käyttölinja.
Työ ja käyttöroduista on tehty seurakoiria jalostamalla koiria näyttelyitä varten. Ne eivät välttämättä kestä työkoirina. Säälittävää katsella esim. agi.treeneissä muutamaa rotua, jotka on todella jalostettu vain ulkomuodon vuoksi. Sipsuttavat ravilla rataa, jalkojen noustessa korkealle. Kivoja koiria ja tykkäävät lajista, mutta laukkaaminen on niillä todella vähäistä.


Työkoirista lapinkoira on hyvä esimerkki. Ne elävät tätänykyä kaupungeissa ja kiertävät näyttelyissä ja ovat seurakoirina. Kuitenkin rotu on kehitetty aikanaan työkoiraksi pohjoisen ankariin oloihin. Pinerit elävät kerrostaloissa sohvakoirina, kun niiden työ on ollut ennen metsästää rottia. Russeleista on tehty seurakoiria. Moniko kasvattaa koiria enää niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen?
Minun mieltäni ja silmiäni hivelee katsella täynnä energiaa olevaa lihaksikasta koiraa työssään.
Paimensi se sitten poroja, lampaita tai suorittaa agilityrataa, tai hoitaa palveluskoiratehtäviä keskittyneesti ja antaumuksella, iloisena ja väsymättä. Huskyt, jotka on jalostettu juoksemaan väsymättä on hyvä esimerkki rodusta, joka tekee vielä sitä mihin se on jalostettu. Nämä koirat eivät ole onnellisia koiria, jolleivat saa tehdä työtä ja käyttää päätään.
Kaunis koira sopii näyttöön, vaan ei välttämättä käyttöön.

MIELTÄ kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Kaunis ulkomuoto EI takaa, että koira on terve.
Näyttelyissä tittelitä napsiva koira on kasvattajan mainos. Riittää kun koira liikkuu kauniista ja esiintyy edukseen, MUTTA mitä se kertoo koirasta. Ei paljon mitään muuta kuin ,että se on kaunis rotunsa edustaja. Monissa roduissa on jo erotettu näyttely ja käyttölinja.
Työ ja käyttöroduista on tehty seurakoiria jalostamalla koiria näyttelyitä varten. Ne eivät välttämättä kestä työkoirina. Säälittävää katsella esim. agi.treeneissä muutamaa rotua, jotka on todella jalostettu vain ulkomuodon vuoksi. Sipsuttavat ravilla rataa, jalkojen noustessa korkealle. Kivoja koiria ja tykkäävät lajista, mutta laukkaaminen on niillä todella vähäistä.


Työkoirista lapinkoira on hyvä esimerkki. Ne elävät tätänykyä kaupungeissa ja kiertävät näyttelyissä ja ovat seurakoirina. Kuitenkin rotu on kehitetty aikanaan työkoiraksi pohjoisen ankariin oloihin. Pinerit elävät kerrostaloissa sohvakoirina, kun niiden työ on ollut ennen metsästää rottia. Russeleista on tehty seurakoiria. Moniko kasvattaa koiria enää niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen?
Minun mieltäni ja silmiäni hivelee katsella täynnä energiaa olevaa lihaksikasta koiraa työssään.
Paimensi se sitten poroja, lampaita tai suorittaa agilityrataa, tai hoitaa palveluskoiratehtäviä keskittyneesti ja antaumuksella, iloisena ja väsymättä. Huskyt, jotka on jalostettu juoksemaan väsymättä on hyvä esimerkki rodusta, joka tekee vielä sitä mihin se on jalostettu. Nämä koirat eivät ole onnellisia koiria, jolleivat saa tehdä työtä ja käyttää päätään.
Kaunis koira sopii näyttöön, vaan ei välttämättä käyttöön.

ei ole tuokaan,moni kuvankaunis on myös hyvä käyttökoira,moni ruma ei toimi kummallakaan puolella toivotusti =)

olen erimieltä kirjoitti:

Se koira on sairas vasta, kun sillä on jotain oireita. Se että papereissa lukee D ei tarkoita sitä että koira olisi sairas. Se on vain kirjain ja se koira ei yhdessä yössä muutu terveestä kuvaamattomasta sairaaksi kuvatuksi vain kirjaimen perusteella.
Myöskin olen sitä mieltä, että se koira on niin paljon muutakin, kuin vain lonkat, että pelkkien lonkkien perusteella ei voi jalostaa sen enempää kuin pelkän ulkonäönkään perusteella.
Ei pidä olla liian mustavalkoinen ajatuksissaan, tai muuten käy niin, että vaikka tarkoitus on hyvä, niin tulos on jotain aivan muuta.
Siitä olen ihan samaa mieltä, että sairasta rotua ei pidä ylläpitää, mutta onko rotu jossa on paljon esim. niitä Dn lonkkia sairas?
Totta on että on rotuja joissa D tai sitä huonompi on tavallinen arvio, mutta edelleen ne on vain kirjaimia siihen asti, että se koira alkaa oireilla jotenkin.

kestä. Pieni koira tai koira joka käy kävelylenkeillä ja elelee kaupungissa seurakoirana kyllä, mutta ei työkoirana.
Miksi kaikkia koiria ei laiteta pevisaan. Siksikö, että suht pienimääräisistä roduista saattaa löytyä vikaa. Oman koiranikaan rotu ei siihen kuulu ja nyt kun muutamasta koirasta on löytynyt kaksikin eri periytyvää sairautta (oma koirani mukaanlukien) kasvattajat ovat aika hissuksiin. Luulisi hälytyskellojen soivan.

ei huonot lonkat kirjoitti:

kestä. Pieni koira tai koira joka käy kävelylenkeillä ja elelee kaupungissa seurakoirana kyllä, mutta ei työkoirana.
Miksi kaikkia koiria ei laiteta pevisaan. Siksikö, että suht pienimääräisistä roduista saattaa löytyä vikaa. Oman koiranikaan rotu ei siihen kuulu ja nyt kun muutamasta koirasta on löytynyt kaksikin eri periytyvää sairautta (oma koirani mukaanlukien) kasvattajat ovat aika hissuksiin. Luulisi hälytyskellojen soivan.

kestää,esimerkiksi pyreneittenmastiffi,ikivanha rotu espanjasta,pyreneitten vaativien vuoristojen kulkija,lammaslauman suojelija...ja kaikki alunperin kuvatut sairaita lonkiltaan(vaikka itse en niin sanoisi),mutta silti suoraan vuorilta polveutuvat suomenkin ekat pystiffit,eli kyllä ne vaan d lonkillaan ovat työnsä hoitaneet,ties vaikka e lonkilla myös.

LGD kirjoitti:

Koira ei tosiaan ole pelkkää lonkkaa, ja sairas se on vasta kun se oireilee, eli D-lonkkaisellakin saattaa olla lonkissa löysyyttä ilman nivelrikkoa.

Toisekseen niin kauan kun lonkkakuvia arvostelee vain yksi tietty ihminen, ja hänenkin näkemyksensä vaihtelee ilmeisesti fiiliksen tai minkä lie mukaan, en laita paljonkaan painoa noille virallisille tuloksille. Itse kuvautan koirani eläinlääkärillä jolla on vuosikymmenien kokemus koirista ja niiden kuvaamisesta, ja luotan enemmän hänen arvioonsa kuin siihen mitä papereissa lopun kaiken tulee lukemaan.

ole yhtä kuin terveys. A lonkat voi olla koiralla, jolla on sydänvikaa, kaihia, epilepsiaa, purentavikaa ja lukemattomia muita vikoja.

old_profile_25873 kirjoitti:

kestää,esimerkiksi pyreneittenmastiffi,ikivanha rotu espanjasta,pyreneitten vaativien vuoristojen kulkija,lammaslauman suojelija...ja kaikki alunperin kuvatut sairaita lonkiltaan(vaikka itse en niin sanoisi),mutta silti suoraan vuorilta polveutuvat suomenkin ekat pystiffit,eli kyllä ne vaan d lonkillaan ovat työnsä hoitaneet,ties vaikka e lonkilla myös.

päästetty päiviltä ontuvat koirat. Koira joka tekee työtään, tekee sitä ontuvanakin jos vain vietti on tarpeeksi vahva. Työtään tekevät ne jotka pystyvät. Ja täällä ne eivät noita töitä tee.

siellä kirjoitti:

päästetty päiviltä ontuvat koirat. Koira joka tekee työtään, tekee sitä ontuvanakin jos vain vietti on tarpeeksi vahva. Työtään tekevät ne jotka pystyvät. Ja täällä ne eivät noita töitä tee.

ollut 21 vuotta suomessa ja se aika ei rodun historiassa ole kuin hyttysen paska,joten sitä on turha pohtia että mitä suomessa tekevät,mutta sitä on syytä pohtia,että kun kaikki alunperäiset kuvatut oli "sairaita",niin kuka ne työt teki?Jos ei juuri ne "sairaat" ja pari satunnaista a tai b lonkkaista joita ei kyllä kuvatuista löytynyt ekoina vuosina ollenkaan.Ei edes ulkomaisilla "löyhemmillä"arvostelumetodeilla.Jos kaikki siis oli sairaita ja jouduttiin lopettamaan niin miten rotu voi olla niin vanha?Hyviä selityksiä näihin asioihin olisi kiva kuulla,sillä köyhässä espanjassa ei vielä ennen toista maailmansotaa todellakaan pidetty isoa koiraa lemmikkinä,kaikki ne olivat työssä(joka rotu),kenelläkään ei olisi ollut varaa ruokkia "tyhjänpanttia"

old_profile_25873 kirjoitti:

ollut 21 vuotta suomessa ja se aika ei rodun historiassa ole kuin hyttysen paska,joten sitä on turha pohtia että mitä suomessa tekevät,mutta sitä on syytä pohtia,että kun kaikki alunperäiset kuvatut oli "sairaita",niin kuka ne työt teki?Jos ei juuri ne "sairaat" ja pari satunnaista a tai b lonkkaista joita ei kyllä kuvatuista löytynyt ekoina vuosina ollenkaan.Ei edes ulkomaisilla "löyhemmillä"arvostelumetodeilla.Jos kaikki siis oli sairaita ja jouduttiin lopettamaan niin miten rotu voi olla niin vanha?Hyviä selityksiä näihin asioihin olisi kiva kuulla,sillä köyhässä espanjassa ei vielä ennen toista maailmansotaa todellakaan pidetty isoa koiraa lemmikkinä,kaikki ne olivat työssä(joka rotu),kenelläkään ei olisi ollut varaa ruokkia "tyhjänpanttia"

Siihen aikaan, kun ne ovat ne koirasi isoisoisoisovanhemmat olleet jossain vuorilla lampaita paimentamassa, ei kauhean paljoa välitetty siitä, miten se koira voi ja onko sillä kipuja ja vaivoja. Kun se ei enää kipujensa kanssa pärjännyt, se kuoli, ja sillä siisti. Onneksi nykyään edes vähän yritetään valvoa asiaa.

old_profile_25873 kirjoitti:

ollut 21 vuotta suomessa ja se aika ei rodun historiassa ole kuin hyttysen paska,joten sitä on turha pohtia että mitä suomessa tekevät,mutta sitä on syytä pohtia,että kun kaikki alunperäiset kuvatut oli "sairaita",niin kuka ne työt teki?Jos ei juuri ne "sairaat" ja pari satunnaista a tai b lonkkaista joita ei kyllä kuvatuista löytynyt ekoina vuosina ollenkaan.Ei edes ulkomaisilla "löyhemmillä"arvostelumetodeilla.Jos kaikki siis oli sairaita ja jouduttiin lopettamaan niin miten rotu voi olla niin vanha?Hyviä selityksiä näihin asioihin olisi kiva kuulla,sillä köyhässä espanjassa ei vielä ennen toista maailmansotaa todellakaan pidetty isoa koiraa lemmikkinä,kaikki ne olivat työssä(joka rotu),kenelläkään ei olisi ollut varaa ruokkia "tyhjänpanttia"

...perehtynyt ihminen on sanonut, että rotujen alkuperämaassa (eli hyvin vaikeakulkuisissa vuoristoissa) ei A-lonkilla olisi edes pärjännyt. Tämä on varmaan yksi syy siihen että monilla LGD-rotuisilla on LÖYSYYTTÄ lonkissa sen C-D:n verran.
Nivelrikko on edelleenkin täysin eri asia, kuin lonkkien löysyys!

ja nyt kirjoitti:

Siihen aikaan, kun ne ovat ne koirasi isoisoisoisovanhemmat olleet jossain vuorilla lampaita paimentamassa, ei kauhean paljoa välitetty siitä, miten se koira voi ja onko sillä kipuja ja vaivoja. Kun se ei enää kipujensa kanssa pärjännyt, se kuoli, ja sillä siisti. Onneksi nykyään edes vähän yritetään valvoa asiaa.

pelkästään Pyreneittenmastiffista, vaan LGD-roduista ylipäätään, niin alkuperämaissaan suurimman osan näistä roduista edustajat työskentelevät edelleen. Että ei se "työkoira" ominaisuuksineen niin kovin kaukana lopun kaiken ole.

LGD kirjoitti:

Koira ei tosiaan ole pelkkää lonkkaa, ja sairas se on vasta kun se oireilee, eli D-lonkkaisellakin saattaa olla lonkissa löysyyttä ilman nivelrikkoa.

Toisekseen niin kauan kun lonkkakuvia arvostelee vain yksi tietty ihminen, ja hänenkin näkemyksensä vaihtelee ilmeisesti fiiliksen tai minkä lie mukaan, en laita paljonkaan painoa noille virallisille tuloksille. Itse kuvautan koirani eläinlääkärillä jolla on vuosikymmenien kokemus koirista ja niiden kuvaamisesta, ja luotan enemmän hänen arvioonsa kuin siihen mitä papereissa lopun kaiken tulee lukemaan.

onkin, kun on vain se yksi enttententtentyyppi niitä kuvia arvostelemassa. Vaan kun pevisa määrää ainakin omassa rodussani lonkkienkin suhteen sen jalostuskelvollisuuden, niin siinähän se sit onkin. Mielenkiintoiseksi koko homman tekee se, että vaikka miten olis kuinkakin pitkäaikainen kokemus kuvanneella eläinlääkärillä ja oli terveinä kuvat lähettänyt, niin kummasti palautuvat sairaina takaisin.
Sanoisin, että ei ole se arpoja oikea henkilö niitä kuvia arvostelemaan!!
Keksihän se mokoma aikoinaan, että myös kaikilta vanhoilta jalostusuroksilta piti tutkituttaa kyynärnivelet ihan vain tilastoinnin vuoksi. Ihan järjetöntä kyllä, kun huomioon ei sit lainkaan kuitenkaan otettu koiran mahdollisia tapaturmia ja näin sai sit arpoja niihin tilastoihinsa täysin vääriä ulottuvuiuksia.
Ja jos koiralla muutoin olis A-lonkat, mutta lonkkamalja aavistuksen löysä, niin johan sekin tiputtaa ne lonkat C:ksi ja joissain tapauksissa vieläkin huonommiksi.
Olen kuullut myös tapauksista, että koiran lonkat on lähteneet sairaina (E) ja palautuneetkin terveinä (A). Eikö se jo kerro aikamoisesta epäpätevyydestä?

LGD kirjoitti:

...perehtynyt ihminen on sanonut, että rotujen alkuperämaassa (eli hyvin vaikeakulkuisissa vuoristoissa) ei A-lonkilla olisi edes pärjännyt. Tämä on varmaan yksi syy siihen että monilla LGD-rotuisilla on LÖYSYYTTÄ lonkissa sen C-D:n verran.
Nivelrikko on edelleenkin täysin eri asia, kuin lonkkien löysyys!

monesti näitten rotujen harrastajina ollaan päät yhdessä mietitty,että miksi keskimäärin C-D lonkkaisella koiralla on paremmat liikkeet kuin "terveellä" saman rotuisella?Ollaan tähän kiinnitetty laajastikkin pohdintoja,eikä olla muuta keksitty kuin että se väljyys on edellytys hyvälle liikkujalle.Ja totta,iso osa näistä koirista tekee edelleen työtä kotimaissaan,ei ne mitään sohvachampioneja ole vieläkään.

Riva kirjoitti:

minun mielestä,koska terveempiäkin rotuja on. Koska D lonkka voi ja aiheuttaa vanhemmiten ongelmia.
Onhan rotuja joilla D on yleisempi kun A tai B. esim Gorgi.
Harvinaista rotua ei pitäsi pitää yllä sairalla koirilla.

kuin gorgi ei ole olemassa. Corgeilla C- ja D-lonkat ovat yleisiä johtuen erilaisesta lonkka maljan rakenteesta vrt. pitkäjalkaisempiin rotuihin. Huono lonkkakuvaustulos johtuu useimmiten lonkkien löysyydestä. Sitäpaitsi lonkka"viasta" tulee vika siinä vaiheessa kun koira siitä kärsii. Tavallinen kotikoira pärjää aivan varmasti d-lonkillaankin,harrastus-ja käyttökoirilla asia voi olla toinen.

Harvinaisia rotuja ei pitäisi pitää yllä sairailla koirilla.Koska mitä järkeä on myydä sairasta mutta kaunista,jos kuvitellaan,että harvinainen rotu on ulkonäöllisesti kaunis.
Nykyään on paljon rotuja joilla on enemmistö D lonkkia, en missään nimessä ole lahtaamassa niitä.Vaan tarkitin,että jalostuksessa painotettaisiin ulkonäön lisäksi enemmän terveyteen.Mutta onhan näin ,että MVA vanhemmat myy paremmin kun pelkän 2 saanut.
Tämä ulkonäköjalostus on suura myös saksanpaimenkoirilla ja kyllähän on nähty mitä takapään jalostus on tehnyt.Kauneus on tosiaan katsojan silmissä.
Koirassa on todella muutakin kun lonkat,mutta ne yleensä on syy ennen aikaseen hautaan.

Harvinaisella rodulla muuten tarkitin ja ymmärsin,että ajatus on ei nyky roduista.

täytyy lukee mitä muut on kirjoittanut kun tuntuu,että mun aloituksen punainen lanka on ihan hukassa.Kukaan ei oikein ymmärrä tai halua ymmärtää mitä tarkoitan.

Ajatus on hyvä mutta julkituonti huono:)

Riva kirjoitti:

Harvinaisia rotuja ei pitäisi pitää yllä sairailla koirilla.Koska mitä järkeä on myydä sairasta mutta kaunista,jos kuvitellaan,että harvinainen rotu on ulkonäöllisesti kaunis.
Nykyään on paljon rotuja joilla on enemmistö D lonkkia, en missään nimessä ole lahtaamassa niitä.Vaan tarkitin,että jalostuksessa painotettaisiin ulkonäön lisäksi enemmän terveyteen.Mutta onhan näin ,että MVA vanhemmat myy paremmin kun pelkän 2 saanut.
Tämä ulkonäköjalostus on suura myös saksanpaimenkoirilla ja kyllähän on nähty mitä takapään jalostus on tehnyt.Kauneus on tosiaan katsojan silmissä.
Koirassa on todella muutakin kun lonkat,mutta ne yleensä on syy ennen aikaseen hautaan.

Harvinaisella rodulla muuten tarkitin ja ymmärsin,että ajatus on ei nyky roduista.

täytyy lukee mitä muut on kirjoittanut kun tuntuu,että mun aloituksen punainen lanka on ihan hukassa.Kukaan ei oikein ymmärrä tai halua ymmärtää mitä tarkoitan.

Ajatus on hyvä mutta julkituonti huono:)

Taidanpa ymmärtää aika hyvinkin,mitä tarkoitat.
Kun on tultua "seurattua " yhtä hienoakin rotua tuossa pitkänkin aikaa,joka ei ole todellakaan hyvässä mallissa mielestäni,johtuen pitkälti nimenomaan tuosta ulkonäköpainotteisesta jalostuksesta.

Risuja annan myös tässä yhteydessä näyttelyille,jotka osaltaan vaikuttaneet tuohon esim. luuston tilanteeseen paikkapaikoin.
Monet tuomarit palkitsevat ensisijasesti koiria,jotka jo pentuluokissa ja junnuissa pitäisi näyttää suurinpiirtein aikuiselta.
Sellaisia tankkeja sitten valitettavasti eräät kasvattajat " tekevät",kuin parhaiten pärjää alusta pitäen.Turha ihmetellä sitten,kun painot rasittaa alusta alkaen,jos luustoissa on häikkää.Tuo on tosin vaan yksi puoli ketjussa,mutta tärkeä kuitenkin.
Massiivisten rotujen pitäisi monenkin olla vaan vielä massiivisempia näyttävyyden vuoksi,päät hemskatin isoja,kaikessa liiotellaan,vaan sen näyttävyyden vuoksi.Joissain pienissä suositaan niin pieniä kehissä,että sekin tekee ongelmia lisääntyä.

Lonkat on hyvin tärkeä asia.Niitä ei pidä väheksyä.On täysin terveen elämän eläneitä,jopa harrastuskoiria,joilla D lonkat.Mutta on niitä D lonkkaisia myös kuoppaan pistetty.Hiljaa vaan on oltu...
Se riippuu niin paljon,mitä siellä lonkissa on.Ei pelkkä kirjain sano kaikkea.
Mielestäni on eri asia käyttää koiraa,joka ei ole lainkaan oirehtinut,kuin oireilevaa ja lääkitettävää koiraa jalostuksessa.Raja on viimeistään vedettävä tuohon.
Kuitenkin totuus on se,että mitä enemmän sairaita luustoltaan lyödään yhteen,sen sairaammaksi menee vuosi vuodelta.Paremmaksi ei kovinkaan helpolla ainakaan,jos rodusta puhutaan.
Siinä vaiheessa kun suurin osa/kaikki on enemmistöltään D:n luokkaa,niin pitäisi tarkoin pistää päät yhteen ja miettiä,mitä aletaan tekemään.Ei pidä vaan hyväksyä ja selitellä asioita esim.rodun koolla ym.
Tämä koskee kaikkia vakavia sairauksia,joita roduissa on.Niihen pitäisi kaikkien puuttua yhdessä,eikä huseerata vaan oman aidan takana.Ainoastaan niin saataisiin parannusta.Taitaa olla utopiaa...
Jalostuksessa kuitenkin pitäisi muistaa,että koirista pitäisi olla iloa,ei turhaa surua.
Aina kaikkea voi tapahtua toki elävien olentojen kanssa vaikka kuinka parhaansa kasvattajat ja omistajat tekisivät.
Mutta kuitenkin pitäisi miettiä,että miten saisi mahdollisimman hyvää jälkeä kokonaisuutena aikaiseksi ,ei pelkästään yhdellä saralla.Vaikka se yksi niten ulospäin näkyykin...
Siinä toki "hyvien" ja vähemmän "hyvien" kasvattajien ero onkin,että ne ensinmainitut pyrkii nimenomaan mahdollisimman hyvään kokonaisuuteen,eikä mene myöskään sieltä,mistä aita on matalin...

Tässä jotain mietteitä lyhyesti...

PS.Kuvitteellinen esimerkki :
Omalla nartulla D:n lonkat.
Urosvaihtoehto 1 : Muotovalio,hyvin tunnettu uros.D:n lonkat ,1 kyynärät.Sopii linjoihin.
Vaihtoehto 2: Ei pahemmin näyttelyissä käynyt,ei valio,ihan nätti kuitenkin,täydentää narttua ja sopii linjoihin.Terveet lonkat.

Tietenkin otettava muutakin huomioon,MUTTA kuinka paljon todellisuudessa merkkaa nykypäivänä monelle,miltä se " pentumainos" näyttää ja mikä siinä on se myyvin osa.Ulkonäöllinen puoli?

molossi kirjoitti:

Taidanpa ymmärtää aika hyvinkin,mitä tarkoitat.
Kun on tultua "seurattua " yhtä hienoakin rotua tuossa pitkänkin aikaa,joka ei ole todellakaan hyvässä mallissa mielestäni,johtuen pitkälti nimenomaan tuosta ulkonäköpainotteisesta jalostuksesta.

Risuja annan myös tässä yhteydessä näyttelyille,jotka osaltaan vaikuttaneet tuohon esim. luuston tilanteeseen paikkapaikoin.
Monet tuomarit palkitsevat ensisijasesti koiria,jotka jo pentuluokissa ja junnuissa pitäisi näyttää suurinpiirtein aikuiselta.
Sellaisia tankkeja sitten valitettavasti eräät kasvattajat " tekevät",kuin parhaiten pärjää alusta pitäen.Turha ihmetellä sitten,kun painot rasittaa alusta alkaen,jos luustoissa on häikkää.Tuo on tosin vaan yksi puoli ketjussa,mutta tärkeä kuitenkin.
Massiivisten rotujen pitäisi monenkin olla vaan vielä massiivisempia näyttävyyden vuoksi,päät hemskatin isoja,kaikessa liiotellaan,vaan sen näyttävyyden vuoksi.Joissain pienissä suositaan niin pieniä kehissä,että sekin tekee ongelmia lisääntyä.

Lonkat on hyvin tärkeä asia.Niitä ei pidä väheksyä.On täysin terveen elämän eläneitä,jopa harrastuskoiria,joilla D lonkat.Mutta on niitä D lonkkaisia myös kuoppaan pistetty.Hiljaa vaan on oltu...
Se riippuu niin paljon,mitä siellä lonkissa on.Ei pelkkä kirjain sano kaikkea.
Mielestäni on eri asia käyttää koiraa,joka ei ole lainkaan oirehtinut,kuin oireilevaa ja lääkitettävää koiraa jalostuksessa.Raja on viimeistään vedettävä tuohon.
Kuitenkin totuus on se,että mitä enemmän sairaita luustoltaan lyödään yhteen,sen sairaammaksi menee vuosi vuodelta.Paremmaksi ei kovinkaan helpolla ainakaan,jos rodusta puhutaan.
Siinä vaiheessa kun suurin osa/kaikki on enemmistöltään D:n luokkaa,niin pitäisi tarkoin pistää päät yhteen ja miettiä,mitä aletaan tekemään.Ei pidä vaan hyväksyä ja selitellä asioita esim.rodun koolla ym.
Tämä koskee kaikkia vakavia sairauksia,joita roduissa on.Niihen pitäisi kaikkien puuttua yhdessä,eikä huseerata vaan oman aidan takana.Ainoastaan niin saataisiin parannusta.Taitaa olla utopiaa...
Jalostuksessa kuitenkin pitäisi muistaa,että koirista pitäisi olla iloa,ei turhaa surua.
Aina kaikkea voi tapahtua toki elävien olentojen kanssa vaikka kuinka parhaansa kasvattajat ja omistajat tekisivät.
Mutta kuitenkin pitäisi miettiä,että miten saisi mahdollisimman hyvää jälkeä kokonaisuutena aikaiseksi ,ei pelkästään yhdellä saralla.Vaikka se yksi niten ulospäin näkyykin...
Siinä toki "hyvien" ja vähemmän "hyvien" kasvattajien ero onkin,että ne ensinmainitut pyrkii nimenomaan mahdollisimman hyvään kokonaisuuteen,eikä mene myöskään sieltä,mistä aita on matalin...

Tässä jotain mietteitä lyhyesti...

PS.Kuvitteellinen esimerkki :
Omalla nartulla D:n lonkat.
Urosvaihtoehto 1 : Muotovalio,hyvin tunnettu uros.D:n lonkat ,1 kyynärät.Sopii linjoihin.
Vaihtoehto 2: Ei pahemmin näyttelyissä käynyt,ei valio,ihan nätti kuitenkin,täydentää narttua ja sopii linjoihin.Terveet lonkat.

Tietenkin otettava muutakin huomioon,MUTTA kuinka paljon todellisuudessa merkkaa nykypäivänä monelle,miltä se " pentumainos" näyttää ja mikä siinä on se myyvin osa.Ulkonäöllinen puoli?

oma kokemukseni kertoo minulle jotakin mutta ei ole minkäänlainen mitta kellekkään.
Kauan sitten minulla oli kaunis kantanarttu. erittäin rauhallinen luonteltaan pennusta asti. Annoin kuvata sen sen ollessa vetsku ihan sattumalta. Olimme muissa asioissa eläinlääkärillä ja koska koira jouduttiin rauhoittamaan sanoin kohtalokkaat sanat: kuvataan lonkat kanssa, en ole ennen nähnytkään. No lonkat kuvattiin ja kuvat kehitettiin. Varsin totinen lääkäri huusi meidät sisään ja kertoi ettei ole koskaan nähnyt sohlompia lonkkia ja hänellä oli vuosien kokemus. kuvat lähtivät silloisen asteikon 4 mukaan lausunnolle ja tulivat takaisin myös nelosena (nyk E) täydellisine nivelrikkoineen. Saki paatsama soitti ja kirjoitti minulle innoissaan ja kertoi Ruotsalaisen virkaveljensä kertoneen miten kääpiöillä ja matalajalkaisilla terriköillä on yhtä paljon lonkkavikaa kuin isoimmilla lajitovereillaan.
Nartullani oli tottakai jälkeläisiä. Otin yhteyden omistajiin ja he kuvauttivat koirat. Kaikki terveitä. Myös niiden koirien jälkeläiset olivat terveitä joita jalostukseen käytettiin.
Rina pärjäsi hyvin lonkillaan. vasta 14 vuotiaana alkoivat kivut.

old_profile_12660 kirjoitti:

oma kokemukseni kertoo minulle jotakin mutta ei ole minkäänlainen mitta kellekkään.
Kauan sitten minulla oli kaunis kantanarttu. erittäin rauhallinen luonteltaan pennusta asti. Annoin kuvata sen sen ollessa vetsku ihan sattumalta. Olimme muissa asioissa eläinlääkärillä ja koska koira jouduttiin rauhoittamaan sanoin kohtalokkaat sanat: kuvataan lonkat kanssa, en ole ennen nähnytkään. No lonkat kuvattiin ja kuvat kehitettiin. Varsin totinen lääkäri huusi meidät sisään ja kertoi ettei ole koskaan nähnyt sohlompia lonkkia ja hänellä oli vuosien kokemus. kuvat lähtivät silloisen asteikon 4 mukaan lausunnolle ja tulivat takaisin myös nelosena (nyk E) täydellisine nivelrikkoineen. Saki paatsama soitti ja kirjoitti minulle innoissaan ja kertoi Ruotsalaisen virkaveljensä kertoneen miten kääpiöillä ja matalajalkaisilla terriköillä on yhtä paljon lonkkavikaa kuin isoimmilla lajitovereillaan.
Nartullani oli tottakai jälkeläisiä. Otin yhteyden omistajiin ja he kuvauttivat koirat. Kaikki terveitä. Myös niiden koirien jälkeläiset olivat terveitä joita jalostukseen käytettiin.
Rina pärjäsi hyvin lonkillaan. vasta 14 vuotiaana alkoivat kivut.

Ei ole yksiselitteistä,ei tosiaan,jos olisi asiat,niin maailma oisi parempi...:=)

Mutta,olisitko käyttänyt koiraa,jos se olisi oireillut pahasti nuoresta lähtien,saanutlääkitystä?
Tämä on se,mitä korostin rajanvetämisellä.Eli itse en käyttäisi selkeästi sairasta ja oireilevaa koiraa jalostukseen,joka normaalielämässä tarvitsisi säännöllistä lääkitystä.
Tuskin myös yhdistit siihen yhtä " sairasta".
Ja toisaalta,tuskinpa rihvelit on kuitenkaan lonkkien tai kyynäräitten puolesta ongelmarotu ( ja kun nuo jälkeläisesi vielä tutkittiin,niin tuskin voi huonosta perimästä puhua niillä ;=) ).Se on silloin mielestäni eri asia,kun puhutaan roduista,jossa esim. lonkkadysplasia on selkeä ongelma.

Minullakin on tosin mielipiteeni tuosta Suomen kuvausten lukemisesta.Mutta,noista omista isoista ei tulisi mieleenkään käyttää E:tä.
Vaikkakin se on nykyisessä mahdollista...
Enpä usko sen ainakaan rodun tilannetta auttavan.
Sen verran olen noita kuvia katsellut elämäni aikana,että E tuskin on tulkinnanvarainen enää,vaan selkeät muutokset on näkyvissä.
Jos isolla raskaalla olisi E nivelrikkoineen,niin harvapa enää noilla pahemmin lenkkeilisi.Pienellä koiralla tilanne on kaikenkaikkiaan toinen.

Pointti on kuitenkin se,että eri juttu,kun on kyseessä oireilevat rodut vahvoine geeniperimineen tai oireettomat rodut,yksittäisinetapauksineen,jotka johtuvat sitten mistä lie...;)

molossi kirjoitti:

Taidanpa ymmärtää aika hyvinkin,mitä tarkoitat.
Kun on tultua "seurattua " yhtä hienoakin rotua tuossa pitkänkin aikaa,joka ei ole todellakaan hyvässä mallissa mielestäni,johtuen pitkälti nimenomaan tuosta ulkonäköpainotteisesta jalostuksesta.

Risuja annan myös tässä yhteydessä näyttelyille,jotka osaltaan vaikuttaneet tuohon esim. luuston tilanteeseen paikkapaikoin.
Monet tuomarit palkitsevat ensisijasesti koiria,jotka jo pentuluokissa ja junnuissa pitäisi näyttää suurinpiirtein aikuiselta.
Sellaisia tankkeja sitten valitettavasti eräät kasvattajat " tekevät",kuin parhaiten pärjää alusta pitäen.Turha ihmetellä sitten,kun painot rasittaa alusta alkaen,jos luustoissa on häikkää.Tuo on tosin vaan yksi puoli ketjussa,mutta tärkeä kuitenkin.
Massiivisten rotujen pitäisi monenkin olla vaan vielä massiivisempia näyttävyyden vuoksi,päät hemskatin isoja,kaikessa liiotellaan,vaan sen näyttävyyden vuoksi.Joissain pienissä suositaan niin pieniä kehissä,että sekin tekee ongelmia lisääntyä.

Lonkat on hyvin tärkeä asia.Niitä ei pidä väheksyä.On täysin terveen elämän eläneitä,jopa harrastuskoiria,joilla D lonkat.Mutta on niitä D lonkkaisia myös kuoppaan pistetty.Hiljaa vaan on oltu...
Se riippuu niin paljon,mitä siellä lonkissa on.Ei pelkkä kirjain sano kaikkea.
Mielestäni on eri asia käyttää koiraa,joka ei ole lainkaan oirehtinut,kuin oireilevaa ja lääkitettävää koiraa jalostuksessa.Raja on viimeistään vedettävä tuohon.
Kuitenkin totuus on se,että mitä enemmän sairaita luustoltaan lyödään yhteen,sen sairaammaksi menee vuosi vuodelta.Paremmaksi ei kovinkaan helpolla ainakaan,jos rodusta puhutaan.
Siinä vaiheessa kun suurin osa/kaikki on enemmistöltään D:n luokkaa,niin pitäisi tarkoin pistää päät yhteen ja miettiä,mitä aletaan tekemään.Ei pidä vaan hyväksyä ja selitellä asioita esim.rodun koolla ym.
Tämä koskee kaikkia vakavia sairauksia,joita roduissa on.Niihen pitäisi kaikkien puuttua yhdessä,eikä huseerata vaan oman aidan takana.Ainoastaan niin saataisiin parannusta.Taitaa olla utopiaa...
Jalostuksessa kuitenkin pitäisi muistaa,että koirista pitäisi olla iloa,ei turhaa surua.
Aina kaikkea voi tapahtua toki elävien olentojen kanssa vaikka kuinka parhaansa kasvattajat ja omistajat tekisivät.
Mutta kuitenkin pitäisi miettiä,että miten saisi mahdollisimman hyvää jälkeä kokonaisuutena aikaiseksi ,ei pelkästään yhdellä saralla.Vaikka se yksi niten ulospäin näkyykin...
Siinä toki "hyvien" ja vähemmän "hyvien" kasvattajien ero onkin,että ne ensinmainitut pyrkii nimenomaan mahdollisimman hyvään kokonaisuuteen,eikä mene myöskään sieltä,mistä aita on matalin...

Tässä jotain mietteitä lyhyesti...

PS.Kuvitteellinen esimerkki :
Omalla nartulla D:n lonkat.
Urosvaihtoehto 1 : Muotovalio,hyvin tunnettu uros.D:n lonkat ,1 kyynärät.Sopii linjoihin.
Vaihtoehto 2: Ei pahemmin näyttelyissä käynyt,ei valio,ihan nätti kuitenkin,täydentää narttua ja sopii linjoihin.Terveet lonkat.

Tietenkin otettava muutakin huomioon,MUTTA kuinka paljon todellisuudessa merkkaa nykypäivänä monelle,miltä se " pentumainos" näyttää ja mikä siinä on se myyvin osa.Ulkonäöllinen puoli?

Tässä nyt muutama kasvattaja tuo esiin vain omaa rotuaan. Rotuja on n. 300. Suurimmassa osassa rotuja on omat vitsauksensa.
Kun puhutaan käyttökoirasta, terveys on a ja o. Kyse ei ole ainoastaan lonkista, mistä täällä nyt käydään kädenvääntöä. Koiralla on oltava kaikinpuolin hyvä fysiikka ja luuston rakenne, että se kestää työkoirana. Muotovalion arvon saanut sairas koira ei kestä. Pienikokoiset kevyet koirat pärjäävät paremmin, kuin isokokoiset raskaat koirat. Jos koira on kotikoira eikä käy kuin lenkillä ja näyttelyssä fysiikka kestää kyllä.
Mutta otetaan esimerkiksi agility, joka on suomessa suurin starttimäärältään oleva laji.
Se vaatii koiralta valtavaa fysiikkaa. Jos koira ei ole luustoltaan ja niveliltään terve se ei kestä lajin rasitusta kilpailutasolla.
Pk. lajit on toinen esimerkki, johon ei huonokuntoinen koira kykene. Tottispuolella jo A-este ja metrin hypyt vaativat koiralta huippuhyvää rakennetta, jotta se kestää. Rauniot, pelastustoiminta, henkilöetsintä... kaikki lajeja joihin ei edes kaikki rodut pysty joko koon tai rakenteensa vuoksi. Toki näissä lajeissa sattuu myös sillointällöin tapaturmia, mutta ilman tervettä rakennetta ja kunnon lihaksistoa näissä lajeissa ei pärjää.
Eli rotuja jalostettaessa tulisi ottaa vahvasti huomioon myös koiran käyttötarkoitus.
Yhdyn myös tuolla erääseen aikaisempaan kommenttiin, jossa sanottiin, ettei lonkat ole ainoa terveyden mittari, vain osa kokonaisuutta.

molossi kirjoitti:

Ei ole yksiselitteistä,ei tosiaan,jos olisi asiat,niin maailma oisi parempi...:=)

Mutta,olisitko käyttänyt koiraa,jos se olisi oireillut pahasti nuoresta lähtien,saanutlääkitystä?
Tämä on se,mitä korostin rajanvetämisellä.Eli itse en käyttäisi selkeästi sairasta ja oireilevaa koiraa jalostukseen,joka normaalielämässä tarvitsisi säännöllistä lääkitystä.
Tuskin myös yhdistit siihen yhtä " sairasta".
Ja toisaalta,tuskinpa rihvelit on kuitenkaan lonkkien tai kyynäräitten puolesta ongelmarotu ( ja kun nuo jälkeläisesi vielä tutkittiin,niin tuskin voi huonosta perimästä puhua niillä ;=) ).Se on silloin mielestäni eri asia,kun puhutaan roduista,jossa esim. lonkkadysplasia on selkeä ongelma.

Minullakin on tosin mielipiteeni tuosta Suomen kuvausten lukemisesta.Mutta,noista omista isoista ei tulisi mieleenkään käyttää E:tä.
Vaikkakin se on nykyisessä mahdollista...
Enpä usko sen ainakaan rodun tilannetta auttavan.
Sen verran olen noita kuvia katsellut elämäni aikana,että E tuskin on tulkinnanvarainen enää,vaan selkeät muutokset on näkyvissä.
Jos isolla raskaalla olisi E nivelrikkoineen,niin harvapa enää noilla pahemmin lenkkeilisi.Pienellä koiralla tilanne on kaikenkaikkiaan toinen.

Pointti on kuitenkin se,että eri juttu,kun on kyseessä oireilevat rodut vahvoine geeniperimineen tai oireettomat rodut,yksittäisinetapauksineen,jotka johtuvat sitten mistä lie...;)

lonkat melkein järjestään ja vikoja löytyi.
Tässä vain ajan takaa sitä, että ei ne c tai D lonkat ilman nivelrikkoa hirmuisen pahat ole. Jos pelkästään lähdetään lonkkien kuvaamisella arvioimaan onko jokin rotu elinkelpoinen niin metsään mennään ja lujaa mennäänkin. Terveyttä toki pitää vaalia, mutta kun siinä koirassa on muutakin kuin vain ja ainoastaan lonkat. Kokonaisuus pitäisi olla kriteerinä vahva.

on hyvä kirjoitti:

Tässä nyt muutama kasvattaja tuo esiin vain omaa rotuaan. Rotuja on n. 300. Suurimmassa osassa rotuja on omat vitsauksensa.
Kun puhutaan käyttökoirasta, terveys on a ja o. Kyse ei ole ainoastaan lonkista, mistä täällä nyt käydään kädenvääntöä. Koiralla on oltava kaikinpuolin hyvä fysiikka ja luuston rakenne, että se kestää työkoirana. Muotovalion arvon saanut sairas koira ei kestä. Pienikokoiset kevyet koirat pärjäävät paremmin, kuin isokokoiset raskaat koirat. Jos koira on kotikoira eikä käy kuin lenkillä ja näyttelyssä fysiikka kestää kyllä.
Mutta otetaan esimerkiksi agility, joka on suomessa suurin starttimäärältään oleva laji.
Se vaatii koiralta valtavaa fysiikkaa. Jos koira ei ole luustoltaan ja niveliltään terve se ei kestä lajin rasitusta kilpailutasolla.
Pk. lajit on toinen esimerkki, johon ei huonokuntoinen koira kykene. Tottispuolella jo A-este ja metrin hypyt vaativat koiralta huippuhyvää rakennetta, jotta se kestää. Rauniot, pelastustoiminta, henkilöetsintä... kaikki lajeja joihin ei edes kaikki rodut pysty joko koon tai rakenteensa vuoksi. Toki näissä lajeissa sattuu myös sillointällöin tapaturmia, mutta ilman tervettä rakennetta ja kunnon lihaksistoa näissä lajeissa ei pärjää.
Eli rotuja jalostettaessa tulisi ottaa vahvasti huomioon myös koiran käyttötarkoitus.
Yhdyn myös tuolla erääseen aikaisempaan kommenttiin, jossa sanottiin, ettei lonkat ole ainoa terveyden mittari, vain osa kokonaisuutta.

ei sitten kelvanneet nämä vain oman rodun esimerkit,niin sanottavahan se on,että vaikka suomessa pystiffi on seura/vahtikoira,niin kotimaassaan se on edelleen tosi-elämän käyttökoira,ei lemmikki.En usko myöskään,että 20 vuotta suomessa olisi meidänkään yksilöiltä työkoiran ominaisuutta poistanut,sitä vaan ei testata.Pitäisi olla erilaisille roduille erilaisia testejä ja taipumus kokeita.Ei pystiffi tee samaa kuin saku,ei onnaa...ei taida sakukaan tehdä samaa kuin pystiffi,ei niitä siis voine samassa lajissa verrata.Käyttöominaisuus,ts vietti,säilyy yleensä rodussa voimakkaana vaikka käyttöä ei olisikaan järkätty sille.Lonkat ei ole tärkein,ei kauneuskaan,ei mikään yksinään ole tärkein,ainoa hylkäävä tekijä jalostuksessa on vakava periytyvä vika,esim kaihi tai heikko,toimimaton luonne,agressiivinen luonne ym ym ym.Kokonaisuus ratkaisee ja ulkonäkö jalostajista ei päästä ikinä eroon,monet haluavat vaan kehämenestystä.Luuletteko etten itse ole ollut hieman pettynyt siihen mikä chow chown luonne on...kiltti,avoin,ystävällinen.Minä halusin koiran joka on pidättyväinen ja vain omien perään,mutta ei tietty vihainen,yksi kolmesta on tälläinen jossa toivotut ominaisuudet yhdistyy.kehissä nyt ihmisten kanssa jutelleena niin olen huomannut että moni muukin on pettynyt kun tärkeitä rotuominaisuuksia puuttuu,useimmat tutkivat määritelmää ja lukevat kaiken tekstin mitä löytyy ja niitten perusteella löytävät ihanne koiransa ja ostavat sen.Chown luonne on aina kiehtonut,itse olen valmis melkein mistä vaan tinkimään,mutta toivottua luonnetta haluan vahvistaa jos joskus kasvattamaan asti taas pääsen.Pahoittelen pitkää ja rönsyilevää tekstiä =)

old_profile_12660 kirjoitti:

lonkat melkein järjestään ja vikoja löytyi.
Tässä vain ajan takaa sitä, että ei ne c tai D lonkat ilman nivelrikkoa hirmuisen pahat ole. Jos pelkästään lähdetään lonkkien kuvaamisella arvioimaan onko jokin rotu elinkelpoinen niin metsään mennään ja lujaa mennäänkin. Terveyttä toki pitää vaalia, mutta kun siinä koirassa on muutakin kuin vain ja ainoastaan lonkat. Kokonaisuus pitäisi olla kriteerinä vahva.

No,kokonaisuutta minäkin painotan. Mutta minä painotan myös sitä,että koiran rotu pitää myös suhteuttaa vikaan eli kyllä esim.lonkista puhuttaessa käyttökoirilla tai raskailla koirilla,joilla selkeästi suurin osa on D:tä tai miltei kaikki ( kuten jo sanoin E:tä en hyväksy jalostuksessa ongelmaroduilla varsinkaan) on ihan eri asia,kuin pienemmillä.C:tä en ole pahaksi edes maininnut.Siinä on vasta lievät muutokset ja enpä ole edes kuullut puhtaiden C:n edes vaivanneen.Mutta D on kyllä mielestäni huono.MUTTA,se kirjain ei ole pääasia,vaan korostan yhä,oireet.Jos koira oireilee ja elää lääkityksellä,niin se on sairas,eikä silloin jalostusyksilö.Ja ne puhtaat D:kään ei pysy oireettomana taatusti,jos sukupolvi toiselta pannaan pääasiassa " sairaita" esim.D ja D (ja vielä joukossa risat etupäät) yhteen.Suunta on aina huonompaan.Ja siitä alkaa ongelmat. Se on nähty.On ihan oikeasti rotuja,joilla on melkoinen ongelma johtuen tuosta.Kun tilanne on se,että oireilevia koiria on melkoisesti,niin tilanne on mielestäni niin paha,ettei voi ajatella lonkkien olevan vaan yksi osa koirasta.

En minä ainakaan ole sanonut tai ajatellutkaan,että rodun elinkelpoisuus on yhsestä asiasta kiinni.Kokonaisuus tietenkin ratkaisee,mutta sen kokonaisuuden varjolla ei saa lakaista pahoja ongelmia ( oli ne sitten mitä tahansa) maton alle,vaan mietittävä miksi mihinkin on tultu rehellisesti ja mitä voitaisiin tehdä,kun koirat voi huonosti...

ps.Onko Ruotsissa samanlaista jalostustietokantaa kuin meillä,vai yksittäisiä yhdistyksen pitämiä joillakin vaan?
Jos on,niin ottaisin mielelläni linkin vastaan :)

old_profile_12660 kirjoitti:

oma kokemukseni kertoo minulle jotakin mutta ei ole minkäänlainen mitta kellekkään.
Kauan sitten minulla oli kaunis kantanarttu. erittäin rauhallinen luonteltaan pennusta asti. Annoin kuvata sen sen ollessa vetsku ihan sattumalta. Olimme muissa asioissa eläinlääkärillä ja koska koira jouduttiin rauhoittamaan sanoin kohtalokkaat sanat: kuvataan lonkat kanssa, en ole ennen nähnytkään. No lonkat kuvattiin ja kuvat kehitettiin. Varsin totinen lääkäri huusi meidät sisään ja kertoi ettei ole koskaan nähnyt sohlompia lonkkia ja hänellä oli vuosien kokemus. kuvat lähtivät silloisen asteikon 4 mukaan lausunnolle ja tulivat takaisin myös nelosena (nyk E) täydellisine nivelrikkoineen. Saki paatsama soitti ja kirjoitti minulle innoissaan ja kertoi Ruotsalaisen virkaveljensä kertoneen miten kääpiöillä ja matalajalkaisilla terriköillä on yhtä paljon lonkkavikaa kuin isoimmilla lajitovereillaan.
Nartullani oli tottakai jälkeläisiä. Otin yhteyden omistajiin ja he kuvauttivat koirat. Kaikki terveitä. Myös niiden koirien jälkeläiset olivat terveitä joita jalostukseen käytettiin.
Rina pärjäsi hyvin lonkillaan. vasta 14 vuotiaana alkoivat kivut.

Juuri tälläioset kasvattajat kun lopettaisivat sen kasvattamisen, niin voisi moni rotu olla paljon paremmissa kantimissa. E-lonkilla vaan usvaa putkeen, huh huh. Joo, eihän se toki periydy, ei, kun sinä niin sanot!!! Hah!

old_profile_12660 kirjoitti:

lonkat melkein järjestään ja vikoja löytyi.
Tässä vain ajan takaa sitä, että ei ne c tai D lonkat ilman nivelrikkoa hirmuisen pahat ole. Jos pelkästään lähdetään lonkkien kuvaamisella arvioimaan onko jokin rotu elinkelpoinen niin metsään mennään ja lujaa mennäänkin. Terveyttä toki pitää vaalia, mutta kun siinä koirassa on muutakin kuin vain ja ainoastaan lonkat. Kokonaisuus pitäisi olla kriteerinä vahva.

E:tkin on aivan superloistavat, anna mennä vaan!

pahat ole kirjoitti:

E:tkin on aivan superloistavat, anna mennä vaan!

koko kirjoitukseni.Me emme käyttäneen tietoisesti jalostukseen E lonkkaista narttua. Narttu kuvattiin sattumalta veteraani iässä, Ja yllätys yllätys jälkeläiset olivat terveitä jne.

old_profile_12660 kirjoitti:

lonkat melkein järjestään ja vikoja löytyi.
Tässä vain ajan takaa sitä, että ei ne c tai D lonkat ilman nivelrikkoa hirmuisen pahat ole. Jos pelkästään lähdetään lonkkien kuvaamisella arvioimaan onko jokin rotu elinkelpoinen niin metsään mennään ja lujaa mennäänkin. Terveyttä toki pitää vaalia, mutta kun siinä koirassa on muutakin kuin vain ja ainoastaan lonkat. Kokonaisuus pitäisi olla kriteerinä vahva.

Toinen asia mikä näissä lonkka-ym. terveyskeskusteluissa helposti unohdetaan on se, ettei kukaan vielä tarkkaan tiedä esim. lonkkavikojen periytymistä. Jos asia olisi niin yksinkertainen että A:n yhdistämällä A:han saadaan pelkkää A:ta, olisi lonkkaviasta päästy jo aikoja sitten! Eli se D:kään ilman nivelrikkoa ei välttämättä periytä nivelrikkoa, edes yhdistettynä toiseen D:hen, ja huomiota jalostusvalintoja miettiessä pitäisi kiinnittää myös niihin kauempiin sukulaisiin ja niiden tilastoihin.
PEVISAstakin huolimatta monilla roduilla tilastot ovat vain huonontuneet...

Samoin suurilla etupainoisilla koirilla kuten molossit, on huomattavasti tärkeämpää huomioida kyynärät, niissä jos ongelmia, koira oireilee ja kärsii taatusti!

Jalostus ei koskaan ole niin yksioikoista, että voitaisiin lähteä poistamaan jotain tiettyä ongelmaa ja keskittyä ainoastaan siihen, ilman että ongelmia ilmaantuisi muissa asioissa. Se on aina kolmen kopla; luonne, terveys ja rodunomainen ulkonäkö. Ja omalla kohdallani tässä järjestyksessä.
Veikkaan että ainoastaan ihminen joka itse kasvattaa, voi ymmärtää millaisen salatieteen kanssa ollaan tekemisissä. Muiden on helppo huudella että "miksi ette tee näin?" tai "miksi teette näin?!". Vaikka yhdistelmät olisi erittäin tarkkaan suunniteltu ja asioihin perehdytty, voi yllätyksiä tulla silti. Luonto ja sen kautta sattumat vaikuttavat kasvatustyöhön ja sen tulokseen siinä missä kasvattajan kokemus ja tietotaitokin.

Tuntemistani kasvattajista hyvin harva, jos kukaan kasvattaa pelkästään ulkonäön perusteella. Mutta se on YKSI OSA jalostusta. Rodunomaisen ulkonäön vaalimiseen on käytetty hyvässä lykyssä satoja vuosia että rodusta on saatu yhdenmukainen, jo kunnioituksesta näitä rotujen "esi-isiä" kohtaan käytän itse jalostukseen vain koiria joissa nuo kolme osa-aluetta kohtaavat. Mutta koiran ei tarvitse olla multivalio jotta sitä käyttäisin, ja jollei terveys ja luonne olisi kohdillaan en käyttäisi edes multivaliota!

old_profile_12660 kirjoitti:

koko kirjoitukseni.Me emme käyttäneen tietoisesti jalostukseen E lonkkaista narttua. Narttu kuvattiin sattumalta veteraani iässä, Ja yllätys yllätys jälkeläiset olivat terveitä jne.

Joo tottakai ne on terveitä. Eikä se nyt mitään haittaa, sehän on vain kirjain paperilla. Terveitä terveitä. Jalostukseen vaan.

LGD kirjoitti:

Toinen asia mikä näissä lonkka-ym. terveyskeskusteluissa helposti unohdetaan on se, ettei kukaan vielä tarkkaan tiedä esim. lonkkavikojen periytymistä. Jos asia olisi niin yksinkertainen että A:n yhdistämällä A:han saadaan pelkkää A:ta, olisi lonkkaviasta päästy jo aikoja sitten! Eli se D:kään ilman nivelrikkoa ei välttämättä periytä nivelrikkoa, edes yhdistettynä toiseen D:hen, ja huomiota jalostusvalintoja miettiessä pitäisi kiinnittää myös niihin kauempiin sukulaisiin ja niiden tilastoihin.
PEVISAstakin huolimatta monilla roduilla tilastot ovat vain huonontuneet...

Samoin suurilla etupainoisilla koirilla kuten molossit, on huomattavasti tärkeämpää huomioida kyynärät, niissä jos ongelmia, koira oireilee ja kärsii taatusti!

Jalostus ei koskaan ole niin yksioikoista, että voitaisiin lähteä poistamaan jotain tiettyä ongelmaa ja keskittyä ainoastaan siihen, ilman että ongelmia ilmaantuisi muissa asioissa. Se on aina kolmen kopla; luonne, terveys ja rodunomainen ulkonäkö. Ja omalla kohdallani tässä järjestyksessä.
Veikkaan että ainoastaan ihminen joka itse kasvattaa, voi ymmärtää millaisen salatieteen kanssa ollaan tekemisissä. Muiden on helppo huudella että "miksi ette tee näin?" tai "miksi teette näin?!". Vaikka yhdistelmät olisi erittäin tarkkaan suunniteltu ja asioihin perehdytty, voi yllätyksiä tulla silti. Luonto ja sen kautta sattumat vaikuttavat kasvatustyöhön ja sen tulokseen siinä missä kasvattajan kokemus ja tietotaitokin.

Tuntemistani kasvattajista hyvin harva, jos kukaan kasvattaa pelkästään ulkonäön perusteella. Mutta se on YKSI OSA jalostusta. Rodunomaisen ulkonäön vaalimiseen on käytetty hyvässä lykyssä satoja vuosia että rodusta on saatu yhdenmukainen, jo kunnioituksesta näitä rotujen "esi-isiä" kohtaan käytän itse jalostukseen vain koiria joissa nuo kolme osa-aluetta kohtaavat. Mutta koiran ei tarvitse olla multivalio jotta sitä käyttäisin, ja jollei terveys ja luonne olisi kohdillaan en käyttäisi edes multivaliota!

Uman kirjoitusta!

Vaikka vanhemmat olisi ns tervelonkkaisia A ja B esim kyynärät silmät polvet puhtaat jne se ei takaa terveitä pentuja..terve menestyvä näyttelytähti on harvinaisuus omassa rodussani ainakin,Pitää olla aikaa ja mielenkiintoa tutkia sukupolvia taakseppäin millasta jälkeä sieltäkin tulee luonteen terveyden ja ulkonäön suhteen että voi sanoa olevansa perillä vaikka oman koiransa periyttävyydestä jne..sittenkin saattaa tulla ylläreitä..