Mistä löytyy tietoa tuosta syksyllä julkaistavasta Canonin uudesta 10Mp järjestelmäkamerasta? Mites toi superkenno? Missä vaiheessa se on? Eikös se ole joku semmoinen härpäke, jossa ei tarvita objektiivejä ollenkaan. Kenno itse ja tietysti kameran prosessori tekevät halutunlaisen (suurennoksen) olevan kuvan kennolle tulevan informaation perusteella. Systeemissä on kait jotain 50Mp ja se ottaa 100 kuvaa "päällekkäin" joista tehdään sitten yksi kuva. Tähtikuvaajat kait käyttävät jotain vastaavaa alkeellista systeemiä kun kuvaavat nettikameroilla kohteita. Kait tommonen tulee tavallisiinkin kameroihin. Ei tarvii kantaa kilotolkulla lasia mukana.
Canonin 10Mp
kamerasta
101015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jengi on täällä laittanut omaisuuden objektiiveihin ja sitten joku kanoni pistää koko teollisuuden haaran viralta?!? itse kyllä epäilen, että canoni tekee kakkuloilla sen verta tiliä etteiköhän se jatkossakin sellaisia kameroihinsa tee. En myöskään usko että pelkällä interpoloinnilla voidaan kuvaa saada aikaiseksi kai siinä nyt joku elementti tarvitaan sitä valoa kokoamaan.
Canon ei varmaan tommosta kameraa tee, ainakaan ensimmäisenä. Taitaa objektiiveille käydä samalla tavalla kuin jollekin c-kasetti (commodore64) nauhatallennukselle. Nythän kaikki tallennetaan cd/dvd ja tulevaisuudessa kait tuo pii niin halpaa, että tallennetaan tikuille.
Toisaalta jotkut kuuntelee savikeikkojakin:)
Aika jännä juttu toi tietysti on, kennohan voi olla vaikka 5cmx5cm kokoinen. Sitten jokaisella on taskussa kannettava vesi/savuverhonäytin johon voi noita kuvia tykittää.
Moi !
"...se ottaa 100 kuvaa "päällekkäin"..."
Tuskin tulee "siviilikäyttöön".
Tähtikuvaajilla on se etu että kohteet ovat käytännössä liikkumattomia. Normaalikuvauksessa ei käyttöä.
--
Ei kait 100 kuvan ottamisessa kauaa mene? Eikös tää maapallokin pyöri aika kovaa, joten joku seurantaohjelma varmaan noissa webkameroissakin on.
Samalla kun kohde liikkuu voidaan tehdä siitä kolmiulotteinen kuvatiedosto. Joka sitten tykitetään vesi/savunäyttimen avulla nähtäväksi. Kaksiulotteinen kuva on kohta historiaa ja taidetta:) Uutiskuvat/urheilu ja muut on on 3-ulotteisia. Jos olis olemassa vaikka kolmiulotteinen kamerasivusto, niin kyllä mä ainakin kävisin kattomassa siel uusia kameroita. Ei tarviisi käydä hiplaamassa kaupassa niin usein:)
Jyväskylän yliopistossa tutkitaan uusia käyttöliittymiä (näppiksiä jne) ja näyttimiä. Osa tutkimustuloksista varmasti tulee myös kamerapuolelle käyttöön.
Moi !
Kolmiulotteisia kuvia voidaan toki ottaa paikallaan olevista, staattisista kohteista.
Tapahtumakuvia ei oikein voida tallentaa isolla määrällä samalaisia kuvia, kohteet liikkuvat.
Astronomisessa kuvauksessa nimenomaan voidaan käyttää tuota tekniikkaa koska liike on ennala arvattavaa ja aina saman laista.
Kolmiulotteista televisioa luvattiin muuten ekan kerran 60-luvulla. Eipä ole vielä näkynyt...
--
En oikein ymmärtänyt kuvailemaasi kameran toimintaperiaatetta ja asia oli ainakin minulle uusi ja outo.
Neulanreikä lienee ainoa mahdollisuus tehdä kamera, jossa ei ole minkäänlaista linssiä. Tällainen kamera on erittäin helppo rakentaa ja sama linssitön rako sopii maisema että henkilökuvaukseen. Kamran ainoa huonopuoli on heikko valovoima ja jokapaikassa epätarkka kuva.
Totta on että tähtikuvauksessa ei tarvitse välttämättä linssiä, mutta kameran mukana kannettava peilikaukoputki voi olla melkoinen ongelma. Käsittääkseni tähtitieteilijät käyttävät kameoissaan linssiä, sillä sen avulla saadaan erilaisia suurennoksia.
Kohina on yleensä symmetrisesti jakautunutta ("normaalijakaus"), joten laskemalla satojen kuvien keskiarvon saada paljon parempi kuva kuin mikään alkuperäisitä kuvista. Tätä menetelmää käytetään tähtitieteen harrastajien keskuudessa. Syväntaivaan kohteita ammattilaiset saattavat valoittaa useamman vuorokauden, joten menetelmä ei ole tällaiseen tutkimukseen käyttökelpoinen.
Äkkiä ajatellen yksi tapa korvata objektiivi on laittaa kennon eteen jonkunlainen aktiivinen maski/suljin. Tätä ohjataan siten, ettei jokainen kuvattavasta tuleva valo informaatio, valota jokaista kennon pikseliä. Toisin sanoen sähköinen neulanreikä. Reiän/reikien paikkaa, aikaa ja kokoa muuttamalla kennon suhteen saadaan aikaan tarvittavat ominaisuudet. Hyväähän rakenteessa olisi ainakin, että se olisi todennäköisesti suljettu. Eipä olisi pölyä kennolla.
melkoista ufo-soopaa
Taidat olla todellinen järjenjättiläinen....tai tavallinen juntti.
ole jo keksitty? kannattaisi vähän lukea historiaa! sulle ruudinkeksiä.