...Mies tuijotti mua ihan ku metsästäjä saalistaan. Mitä se musta oikeen haluaa? Kuka se on? Mitä se tekee Tiaisilla? Missä Taru ja Jenni on? Mun päässä pyöri kysymyksiä samalla ku mä mietin, miten pääsisin pois miehen käsistä.
Ku lukien mun ajatukset mies hellitti otettaan ja samassa mä jo lensin kaaressa lattialle. Mä pääsin miehen käsistä, mut mitä se mulle nyt tekis? Mun teki mieli kysyä mieheltä, kuka se on ja mitä se täällä tekee, mut se ei ollu mahdollista. Se oli tukkinu mun suun jollain huivilla ja mä en pystyny puhumaan.
-Pysy siinä! Liikahda senttiki johonki suuntaan, ni sun käy huonosti!
Samassa mies jo hävis eteisestä ja mä jäin siihen yksin, edelleenki lattialla maaten. Nyt mulla ois oiva tilaisuus juosta karkuun, jos mä toimisin tarpeeks nopeesti. Mut entäs jos mä en ehtiskä ku oven avaamaan ja mies olis tullu jo takas? Mitä se mahtais mulle sit tehdä? Liikahda senttiki johonki suuntaan, ni sun käy huonosti! Miehen sanat leiju ilmassa. Mut jos mä selviäisin pihalle asti, siellä on varmaan...
Nyt se jo tuli takas, raahaten Tarua ja Jenniä mukanaan. Niiden kädet oli sidottu selän taakse ja suut tukittu samalla lailla ku munki. Miehen kädessä oli paksua köyttä, jolla se ensin sito Tarun ja Jennin yhteen ja sen jälkeen se astui mua kohti.
Mä regoin välittömästi. 'Ja muahan toi äijä ei sido, ei vaikka mikä olis!' Mulle oli jostain ilmestyny ihan ihmeellisesti voimia, mitä mä en ois ees kuvitellu omaavani. Samassa mä jo potkasin miestä. Ensimmäinen potku osu sitä polveen, toinen reiteen. 'Hemmetti, en mä ylety niin ylös ku pitäis!' Ja samassa mä huomasin, et se oli virhe. Suurin virhe mitä mä oon koko elämäni aikana tehny. Miehen ilme tulistu ja samassa se jo työnsi kätensä takin taskuun...
***Sain vihdoinki tehtyä jonkun näköstä jatkoo tohon.. Kommentit otetaan edelleen hyvillä mielin vastaan!! Jatkooki voi ehkä vielä tulla, jos siltä tuntuu..?***
Ku lukien mun ajatukset mies hellitti otettaan ja samassa mä jo lensin kaaressa lattialle. Mä pääsin miehen käsistä, mut mitä se mulle nyt tekis? Mun teki mieli kysyä mieheltä, kuka se on ja mitä se täällä tekee, mut se ei ollu mahdollista. Se oli tukkinu mun suun jollain huivilla ja mä en pystyny puhumaan.
-Pysy siinä! Liikahda senttiki johonki suuntaan, ni sun käy huonosti!
Samassa mies jo hävis eteisestä ja mä jäin siihen yksin, edelleenki lattialla maaten. Nyt mulla ois oiva tilaisuus juosta karkuun, jos mä toimisin tarpeeks nopeesti. Mut entäs jos mä en ehtiskä ku oven avaamaan ja mies olis tullu jo takas? Mitä se mahtais mulle sit tehdä? Liikahda senttiki johonki suuntaan, ni sun käy huonosti! Miehen sanat leiju ilmassa. Mut jos mä selviäisin pihalle asti, siellä on varmaan...
Nyt se jo tuli takas, raahaten Tarua ja Jenniä mukanaan. Niiden kädet oli sidottu selän taakse ja suut tukittu samalla lailla ku munki. Miehen kädessä oli paksua köyttä, jolla se ensin sito Tarun ja Jennin yhteen ja sen jälkeen se astui mua kohti.
Mä regoin välittömästi. 'Ja muahan toi äijä ei sido, ei vaikka mikä olis!' Mulle oli jostain ilmestyny ihan ihmeellisesti voimia, mitä mä en ois ees kuvitellu omaavani. Samassa mä jo potkasin miestä. Ensimmäinen potku osu sitä polveen, toinen reiteen. 'Hemmetti, en mä ylety niin ylös ku pitäis!' Ja samassa mä huomasin, et se oli virhe. Suurin virhe mitä mä oon koko elämäni aikana tehny. Miehen ilme tulistu ja samassa se jo työnsi kätensä takin taskuun...
***Sain vihdoinki tehtyä jonkun näköstä jatkoo tohon.. Kommentit otetaan edelleen hyvillä mielin vastaan!! Jatkooki voi ehkä vielä tulla, jos siltä tuntuu..?***
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.