Koirani (sakemanni uros) kaksi vuotias ei opi sitten millään seuraamaan, vaikka olen makupaloilla ja motivaatioleluilla koittanut, niin hetken se jaksaa niihin kiinnittää huomionsa, mut sit se vaan yrittää vetää itsensä mihin mieli tekee.
Kauanko teillä on kestänyt tuon koulutus?
Miten kannattaisi kouluttaa?
Kuinka kauan päivässä?
Huah...koittelee kyllä kärsivällisyyttä, varsinkin tien ylitykset nyt liukkaalla ovat kamalia ja niitä täällä riittää!!!
Kauanko teillä on kestänyt tuon koulutus?
Miten kannattaisi kouluttaa?
Kuinka kauan päivässä?
Huah...koittelee kyllä kärsivällisyyttä, varsinkin tien ylitykset nyt liukkaalla ovat kamalia ja niitä täällä riittää!!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Muista kehua koiraasi silloin kun se tekee niin kuin pitää äläkä vain toru sitä koko ajan, koska silloin koirasi ei yhtään tiedä mitä sen pitäisi tehdä ja se kokeilee tehdä kaikkea mahdollista mielyttääkseen sinua.
on samantyylisiä ongelmia parivuotiaan sakemanni alaskanmalamuuttiuroksen kanssa. jaksaa hetken mutta sitten kiinnostus lopahtaa. olen kehunut, palkinnut jne. mutta kaipa tämä vaan kärsivällisyyttä ja paljon toistoja vaatii.
tehoaa pelkkä kuri!
Sussari viittaa tassulla ns. "pehmeälle koulutukselle" ja tekee juuri niinkuin itse haluaa, jos sitä ei selvästi ja jämäkästi pistä tekemään juuri niinkuin ihminen haluaa - ja vain sen! Sen tekemisen halu on oltava lähtöisin ihmisen päästä, ei sen omasta.
Joku kokee sen julmuutena koiralle, mutta pidemmän päälle se on ainoa oikea tapa hallita isoa koiraa. Niin asiat hoidetaan koiralaumassakin. On vain yksi pomo - ja sitä kunnioitetaan. Mitään välistävetoja ei kertakaikkiaan sallita!
Nyt oli kai kyse saksanpaimenkoirasta, eikä suinkaan irlanninsusikoirasta, Mikkoseni.
Saksanpaimenkoiraan pätee ihan samanlaiset koulutusmetodit kuin muunkin rotuisiin, tasapuolisesti kuria ja rakkautta. Pehmeä koulutus ja jämäkkyys koulutuksessa eivät ole mitenkään toisiaan pois sulkevia asioita. Ei pehmeä koulutus ole sama asia kuin kurin puute. Pehmeä koulutus tarkoittaa sitä, että koiralle opetetaan asiat motivoimalla, eikä pakottamalla. Omistaja on aina laumanjohtaja, vaikka koulutus tapahtuisi miten pehmeillä metodeilla.
Alkuperäiselle kysyjälle: et kai yritä vaatia koiralta seuraamista lenkillä? Normaali lenkkeily ja vetämättä kulkeminen on aivan eri asia kuin seuraaminen. Jatkuva seuraaminen vain stressaa koiraa. Opeta se kulkemaan vetämättä taluttimessa lenkillä. Seuraamisliikettä harrastetaan vain lyhyitä pätkiä koulutus- tai koetilanteessa.
tehoaa pelkkä kuri!
Sussari viittaa tassulla ns. "pehmeälle koulutukselle" ja tekee juuri niinkuin itse haluaa, jos sitä ei selvästi ja jämäkästi pistä tekemään juuri niinkuin ihminen haluaa - ja vain sen! Sen tekemisen halu on oltava lähtöisin ihmisen päästä, ei sen omasta.
Joku kokee sen julmuutena koiralle, mutta pidemmän päälle se on ainoa oikea tapa hallita isoa koiraa. Niin asiat hoidetaan koiralaumassakin. On vain yksi pomo - ja sitä kunnioitetaan. Mitään välistävetoja ei kertakaikkiaan sallita!
Väkivallalla alistamalla saat vain pelokkaan ja alistetun koiran, mikä kyllä näkyy koiran käyttäytymisessä! Se voi olla ainoa tapa kouluttaa koiraa sellaiselle ihmiselle, joka ei koiraa muuten osaa kouluttaa. Helppohan se on koiraa piestä ja pakottaa, mutta taito on saada koira toimimaan omasta tahdostaan niin kuin ihminen sen haluaa toimivan.
Itselläni on sakemanni, joka on kehuilla koulutettu ja kyllä on tottelevainen ja innokas miellyttämään.
Ei tässä väkivallasta olekaan puhuttu vaan kurista. Kuri ei tarkoita väkivaltaa. On ikävää, jos et osaa erottaa näitä kahta toisistaan. On nimittäin niin, että koira tarvitsee kuria. Muuten siitä tulee, kirjaimellisesti, kuriton eikä sellaisen koiran kanssa voi elää, varsinkaan jos koira on isokokoinen.
Kuri tarkoittaa sitä, että omistaja päättää, mitä tehdään ja milloin. Se tarkoittaa sitä, että jos omistaja käskee, koira tottelee. Koira ei tottele siksi, että saa namin tai siksi, että saa silityksen. Se tottelee siksi, että sillä ei ole vaihtoehtoja. Se tottelee siksi, että tietää tottelemisen olevan ainoa vaihtoehto. Koiralle pystyy pitämään rautaista kuria ilman, että siihen koskee ollenkaan.
Miten kuria käytännössä voidaan toteuttaa? Oletetaan, että koira tietää, mitä tarkoittaa komento 'istu'. Annetaan koira juosta irrallaan. Kun se on sopivassa paikassa, sille annetaan selkeä, kuuluva komento: "Istu!" Jos koira ei istu, sitä kielletään selvästi ja se pakotetaan suullisesti istumaan HETI. Tärkeää on se, että palautteessa ei aikailla. Koiran ei anneta lipsua koskaan. Alussa, jos totteleminen on epävarmaa, koiraa ei käsketä kuin silloin, että tottelemattomuuteen voidaan varmasti puuttua.
Jos koira ei ymmärrä suullista kieltoa, sitä voidaan tehostaa karjahtamalla, juoksemalla päin, ravistamalla niskasta jne. millä tahansa keinolla, jos koira tajuaa, että omistaja on vihainen. Täytyy muistaa, että normaalisti koira haluaa miellyttää omistajaansa. Se oppii nopeasti, mistä asioista omistaja on tyytyväinen ja mistä vihainen. Ei tervepäinen koira tarvitse nameja tai 10 minuutin leikkiä kehuksi. Riittää, että omistaja sillä hetkellä selvästi näyttää olevansa tyytyväinen.
Seuraamisongelmaan minä kokeilisin pakkoa, jos namit eivät auta. On koiria, jotka yksinkertaisesti ovat niin kiinnostuneita ympäristöstä, että niiden huomiota ei saa namilla. Tällöin esimerkiksi hihnalla nyppäämällä voi koiran huomion kiinnittää itseensä. Myös suullinen kielto auttaa. Jos tarvitaan kovempia otteita, voidaan käyttää ruoskantapaista narua tai vitsaa. Kun koira yrittää sännätä edelle, ruoskalla isketaan koiran kuonon eteen maahan. Tämä usein säikäyttää koiran niin, että se ei enää mene edelle. Varo, ettet lyö koiraa kuonoon. Siitä ei seuraa kuin harmia.
Namilla ja kärsivällisyydellä saadaan koiria, jotka ovat aina iloisia ja tottelevat aina häntä heiluen. Se vaatii kuitenkin taitoa. Jos näyttää siltä, että taitoa ei ole, voi käyttää ns. oikotietä, eli pakkoa. Pakko ei tarkoita koiran hakkaamista, vaan sitä, että koira pakotetaan väkivallattomasti toimimaan halutulla tavalla. Koira ei luimistele jatkuvasti, jos pakko tehdään oikein. Olennaista on se, että koiraa tarvittaessa kielletään, mutta sitä pitää kehua valtavasti silloin, kun se tekee oikein. Koira oppii nopeasti, mistä tulee nuhteita ja mistä kehuja. Minä olen opettanut koiraani pakolla, kun nami ja hyvähyvä -menetelmä ei toiminutkaan. Nyt koirani tottelee varmasti. Saan sen mm. jänisajosta pois kesken ajon. Siitä huolimatta se useimmiten tulee häntä heiluen luokseni ja nuolee naamani aamulla herätykseksi. Se leikkii kanssani, eikä luimistele, vaikka painisimme rajustikin. Se tietää, että kunhan se tekee kuten haluan, kaikki on hyvin.
SIVULLA KULKEMINEN, SEURAA
Koiran paikka on vasemmalla puolella ihmistä. Koiran on osattava kulkea nätisti remmissä. Ei vetäen ja riehuen. Mikäli koira vetää ÄLÄ IKINÄ riuhdo sitä
remmissä, voit saada pahaa jälkeä aikaan koiralle. Pysähdy aina kun koira vetää
ja anna sen itse löysyttää remmi.
Seuraamisen ei ikinä saa olla pitkäkestoista. Seuraaminen aloitetaain yhdestä
askeleesta ja kora vapautetaan heti. Seuraamisessa koira katsoo koko ajan ohjaajaa silmiin.
saksanpaimenkoira helposti koulutettava koira.
se on että koko ajan koira kattoo ohjaajaa silmiin ? Jossain temppuradalla se vielä kuulostais järkevältä, mutt ainaskin kadulla kulkiessa on koiran osattava kulkea vierellä ilman poikittain olemista ja ylös tiirailua.
Siis voisit hieman tarkentaa haluatko opettaa koirasi kulkemaan hihnassa vetämättä vai opettaa sille oikean seuraamisliikkeen?
Jos haluat opettaa sen olemaan vaan vetämättä hihnassa, kehoitan sinua menemään lähimmälle koulutuskentälle, tunnustamaan kouluttajalle suoraan ongelmasi ja pyytämään apua. Oma neuvoni on, että kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja sanoa ongelman nimi suoraan. Huomasin itse että jos kentällä ei sano suurinpiirtein näin :"mulla on koira ja ongelma, sinä oot kouluttaja, rupea auttamaan", mitään ei tapahtunut. Piti sattua paljon ennenku apua rupes löytymään.
Apua pyytämään sen takia että jos koirasi on jo kaksi vuotias, voi asiasta tulla isompikin ongelma jos sitä ei ratkaista kerralla kunnolla.
Yhdyn aikaisempiin kommentteihin kurista, se ei ole väkivaltaa, ja sitä koirasi tarvitsee juuri nyt. Se tuntuu sellaiselta tapaukselta johon pehmeät konstit kuten lelut, namupalat ym. lässytykset (anteeksi, oma mielipiteeni) eivät tehoa alkuunkaan. Mene koulutukseen ja pyydä joltain pätevältä apua, tai ainakin hyviä neuvoja, mitä itse voit toteuttaa lenkillä molempien turvallisuuden parantamiseksi.
En väitä ettetkö pystyisi itse kouluttamaan koiraasi, mutta ulkopuolisen on helpompi nähdä se oikea ongelma mistä vetäminen johtuu (riistavietti, johtajuus, hermorakenne...jne.) ja puuttua siihen sekä antaa sinulle muitakin neuvoja, jolloin vetäminenkin loppuu.
Mene rohkeasti kentälle, varmasti joku neuvoo. Varsinaisen harjoittelun suoritat sitten kotona, kun olet ensin saanut neuvoja kentältä.
Onnea koirasi kanssa.
Koulutuksesta ihan sen verran että älä yritä tappaa koirasi mielenkiintoa uusiin asioihin tekemällä pitkiä koulutusjaksoja päivässä. Mulla on ainakin sellanen rotu joka kyllästyy nopeasti.
Meillä on riittänyt noin 5-15 minuutia päivässä ja molemmat koirat kilpailee pk-lajeissa.
Koirahan oppii nopeasti, mutta omistaja on paljon vaikeampi kouluttaa kouluttamaan koiraa tai muuttamaan jo opittuja reaktioita tai toimintatapoja.
Koirani osaa kävellä hihnassa vetämättä, paitsi silloin, kun se sen pitäisi seurata se rupee tempomaan itseään edelle tai yrittää mennä joitain kiinnostavia haisuja nuuhkimaan.
Eli sen pitäisi oppia seuraamaan.
Tuo koulutuskenttä idea oli muuten hyvä paitsi täällä päin ei ole lähelläkään moista.
Siis voisit hieman tarkentaa haluatko opettaa koirasi kulkemaan hihnassa vetämättä vai opettaa sille oikean seuraamisliikkeen?
Jos haluat opettaa sen olemaan vaan vetämättä hihnassa, kehoitan sinua menemään lähimmälle koulutuskentälle, tunnustamaan kouluttajalle suoraan ongelmasi ja pyytämään apua. Oma neuvoni on, että kannattaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja sanoa ongelman nimi suoraan. Huomasin itse että jos kentällä ei sano suurinpiirtein näin :"mulla on koira ja ongelma, sinä oot kouluttaja, rupea auttamaan", mitään ei tapahtunut. Piti sattua paljon ennenku apua rupes löytymään.
Apua pyytämään sen takia että jos koirasi on jo kaksi vuotias, voi asiasta tulla isompikin ongelma jos sitä ei ratkaista kerralla kunnolla.
Yhdyn aikaisempiin kommentteihin kurista, se ei ole väkivaltaa, ja sitä koirasi tarvitsee juuri nyt. Se tuntuu sellaiselta tapaukselta johon pehmeät konstit kuten lelut, namupalat ym. lässytykset (anteeksi, oma mielipiteeni) eivät tehoa alkuunkaan. Mene koulutukseen ja pyydä joltain pätevältä apua, tai ainakin hyviä neuvoja, mitä itse voit toteuttaa lenkillä molempien turvallisuuden parantamiseksi.
En väitä ettetkö pystyisi itse kouluttamaan koiraasi, mutta ulkopuolisen on helpompi nähdä se oikea ongelma mistä vetäminen johtuu (riistavietti, johtajuus, hermorakenne...jne.) ja puuttua siihen sekä antaa sinulle muitakin neuvoja, jolloin vetäminenkin loppuu.
Mene rohkeasti kentälle, varmasti joku neuvoo. Varsinaisen harjoittelun suoritat sitten kotona, kun olet ensin saanut neuvoja kentältä.
Onnea koirasi kanssa.
Koulutuksesta ihan sen verran että älä yritä tappaa koirasi mielenkiintoa uusiin asioihin tekemällä pitkiä koulutusjaksoja päivässä. Mulla on ainakin sellanen rotu joka kyllästyy nopeasti.
Meillä on riittänyt noin 5-15 minuutia päivässä ja molemmat koirat kilpailee pk-lajeissa.
Koirahan oppii nopeasti, mutta omistaja on paljon vaikeampi kouluttaa kouluttamaan koiraa tai muuttamaan jo opittuja reaktioita tai toimintatapoja.
KOIRAT OK RULEZ
VOITTAJA 2002
ON PARAZ