Tuntuuko teistä muista koskaan sille, että ette jaksaisi elää? Itselleni se on nyt tullut vastaan.
Mikään ei innosta/kiinnosta, kaikki on ihan sama. Kukaan ei välitä, kaikille olisi ihan sama tekisinkö vaikka itsemurhan, ei vaan jaksas elää.
Kaveritkin ovat jonnekkin menneet, kaikilla muilla on hauskaa, paitsi minulla, kun vaan istuskelen kotona ja iltaisin onnistun itkemään itseni uneen.
Mielestäni olen huono, lihava ja ruma, ja siksi ajatukseni hiippailevat, että kaverit, kaikki, myös nettiystävät jättävät jonnekkin.
Isosiskon asuu kaukana etelä-suomessa, ja hänen kanssaan minulla on hyvät välit, ja tuntuu, että hän olisi ainut hyvä asia elämässäni koiran ja rakkaan hevoseni lisäksi.
Ihan kuin vanhemmat ja IHAN kaikki olisi ilmaa. Kukaan ei välitä, kukaan ei pidä.
On niin paha olo, että aloin viiltelemään itseäni.
Miten tästä tilanteesta löytää pois pääsyn?
- jePa -
Mikään ei innosta/kiinnosta, kaikki on ihan sama. Kukaan ei välitä, kaikille olisi ihan sama tekisinkö vaikka itsemurhan, ei vaan jaksas elää.
Kaveritkin ovat jonnekkin menneet, kaikilla muilla on hauskaa, paitsi minulla, kun vaan istuskelen kotona ja iltaisin onnistun itkemään itseni uneen.
Mielestäni olen huono, lihava ja ruma, ja siksi ajatukseni hiippailevat, että kaverit, kaikki, myös nettiystävät jättävät jonnekkin.
Isosiskon asuu kaukana etelä-suomessa, ja hänen kanssaan minulla on hyvät välit, ja tuntuu, että hän olisi ainut hyvä asia elämässäni koiran ja rakkaan hevoseni lisäksi.
Ihan kuin vanhemmat ja IHAN kaikki olisi ilmaa. Kukaan ei välitä, kukaan ei pidä.
On niin paha olo, että aloin viiltelemään itseäni.
Miten tästä tilanteesta löytää pois pääsyn?
- jePa -
Vastaukset 6
Vanhimmat
mullao n samallain.. oon kyll ajatellu itserii jo 4vuotta ja olen kadottanut elämän ilonikin.. tuntuu et on ihan yksinki asian kaa eikä kukaan voi ymmärtää. joka päivä on just samallainen, kärsimystä.. masentaa.. eikä viiltelykään enää auta. mutt ajattele et kyllä kaikki kuolee joskus silloin ei oo elämällä mitään merkitystä. (olen tuota mieltä)
muakin on vituttanu ja masentanu jo useemman vuoden mutta aattelin viä parivuotta kattella jos elämä kääntyis parempaan suuntaan mutta jos ei niin sitten täytyy kattella köysi jostain ja ...
Olen itse joutunut myös vastaavanlaiseen tilanteeseen nuorempana joutunut kokemaan yhtä sun toista vaikeita aikoja myös on hyviäkin aikoja. Itse en ole viiltänyt kertaakaan tiedän kyllä niitä jotka ovat viiltäneet itseään. Olen nuorehko mies.
Voin sanoa sinun kannattaa miettiä asiaa toiselta kannalta vaikka elämässäsi ei olisi paljon positiivisia asioita mieti niitä asioita mitkä asiat sinulla on hyvin. Sinulla on ruokaa, vettä lisäksi asut sinulla on katto pään päällä. Lisäksi sinulla on perhe ja siskosi myös koira ja hevonen. Monella ei ole kaikkea mitä sinulla on.
Myös ota elämälle mielummin positiivinen asenne negatiivisuuden sijasta. Ole ulkona välillä käymässä viemässä koiraa lenkille jos sattuu lähellä olemaan metsää mene vaikka sielä lenkkeilyttämään koiraa. Luonto voi rauhoittaa oloa kaikille se ei tietenkään sovi.
Oikeasti sinusta välitetään perheesi lisäksi siskosi varmasti välittävät sinusta lisäksi ei kannata mennä tekemään mitään typerää sillä elämässä on vaikeita aikoja sekä hyviä aikoja. Mieti myös jotain asioita missä olet hyvä ja ajankuluksi voisit tehdä niitä asioita missä olet hyvä. Harrastuksen aloittaminenkaan ei ole huono idea. Sieltä saa uusia tuttavia taikka kavereita/ystäviä.
Älä anna periksi jos annat periksi et voi saada elämäsi aikana mitään. Pitää taistella ja mennä elämässä eteenpäin vaikka olisi kuinka vaikeaa onnensa eteen pitää nähdä vaivaa se ei tule koti ovelle. Ja ota tälläinen asenne vaikka moni sanoisi sinusta pahaa taikka puhuisi selän takana mitä tahansa.
Pidä itse itseäsi kunnollisena ja mene omanaitsenäsi eteenpäin sellaisena mitä olet. Älä häpeä omaa itseäsi sinä olet mitä olet ja ole tyytyväinen omaan itseesi.
Sillä annat muille positiivisen vaikutelman itsestäsi, että et ota vakavasti mitä muut ajattelevat itsestäsi olet itse tyytyväinen itseesi äläkä joka kommenttia jos on huonoa kommentia ota vakavasti toisesta korvasta sisään toisesta ulos. Myönteinen asenne antaa elämälle parempaa suuntaa.
Sinä olet tärkeä ihminen perheellesi lisäksi he ovat tärkeitä sinulle. He rakastavat sinua ja he eivät halua missään mielessä mitään pahaa sinulle etkä varmasti sinäkään heille. Puhuminen auttaa myös jos on joku jolle puhua.
Siskollesi jos voit puhua puhu asioistasi älä häpeä kertoa jos sinulla on murheita. Niistä kannattaa puhua se auttaa elämässä kaikesta ei yksin selviä vaikka kuinka vahva olisikin tukea jokainen tarvitsee välillä.
jos aseen jostai sain ni kyllä aivan varmasti ampusin itteni..mut viiltely kyl auttaa mua joskus unohtaa henkisen kivun ku tulee sit fyysinen kipu..mut ei sitäkää sais tehä
Musta tuntui ennen tolta usein, vieläkin tuntuu, muttei enää niin voimakkaasti..ei enää niin kivuliaasti tai itsetuhoisasti..Viiltelemään en kuitenkaan koskaan alkanut. Välillä on vaikeaa olla herkkä ihminen, mäkin itkin öisin ja imin jokaisen ilkeän sanan verisenä loukkauksena itselleni..Annoin muiden ohjata elämää ja hukkasin omani. Mutta mä aina jotenkin tiesin mistä löytyy vastaus ja se ei oo tästä mailmasta..Jeesuksesta, joka nytkin kärsii tota samaa pahaa oloa sun kanssa, vaikket sitä osaisikaan ymmärtää...Joka on antanu kaikki sun pahat teot anteeks, kuolemalla sun puolesta ja joka nytkin rukoilee sun puolesta taivaassa. Vaikket sä jaksaisi ikinä uskoa Jeesukseen, niin Jeesus uskoo suhun ja tahtoo nostaa sut..Mutta annatko sä hälle mahdollisuutta? Sun ei tarveis muuta kun huutaa Jeesusta auttamaan koko sydämestä..Se toimii, oon ite kokenu..Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta vuosien mittaan sä voisit huomaa, miten joku on pelastanut sut..Sulta vaaditaan vaan uskoa..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=4500000000001288&posting=22000000018089752