Kääpiövillakoirani teki neljä pentua, joista yksi on rampa.
Toisen etukäpälän tassuosa puuttuu.
Eläinlääkärin mukaan pentu on muuten terve.
Hän on pentueen pienikokoisin mutta kiltein ja älykkäin.
Emme voi pitää emon lisäksi kuin yhden pennun ja se saisi olla tietysti terve agility-harrastuksen takia.
Ramman pennun myyminen on kyseenalaista.
Pentu on tosi ihana ja syötävän suloinen musta uros.
Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista tilannetta?
Miten olette toimineet?
Mitä neuvoisitte tekemään pennun sijoittamisen suhteen?
Olisiko joku täällä valmis ottamaan ressukan vaikkapa toisen koiransa kaveriksi?
Toisen etukäpälän tassuosa puuttuu.
Eläinlääkärin mukaan pentu on muuten terve.
Hän on pentueen pienikokoisin mutta kiltein ja älykkäin.
Emme voi pitää emon lisäksi kuin yhden pennun ja se saisi olla tietysti terve agility-harrastuksen takia.
Ramman pennun myyminen on kyseenalaista.
Pentu on tosi ihana ja syötävän suloinen musta uros.
Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista tilannetta?
Miten olette toimineet?
Mitä neuvoisitte tekemään pennun sijoittamisen suhteen?
Olisiko joku täällä valmis ottamaan ressukan vaikkapa toisen koiransa kaveriksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mielestäni, jos koira voi muuten hyvin ja se pystyy liikkumaan ym, niin kaikkein järkevintä olisi etsiä sille erityisen hyvä ja PYSYVÄ koti. Itse olisin valmis ottamaan sen vaikka heti, mutta tiedän, ettei äiti kuitenkaan suostu, sillä meillä on 7kk vanha musta kääpiövillis narttu...
Jos kuitenkin alkaa näyttää siltä, ettei sille löydy sopivaa kotia, niin suosittelisin pitämään sen itsellä, vaikkeihan sen kanssa tietenkään voisi harrastaa agia...
Tsemppiä vaan sinnepäin!!!
Toivottvasti voisit kertoa sitten myöhemmin tämän pennun vaiheista, olisi kiva tietää, mitte se sitten loppujen lopuksi päätyi...
Missäpäin Suomea te muuten asutte ja minkä ikäisiä pennut on nyt?? Uskoisin, että äiti ei suostu, mutta ainakin aion yrittää...
Pennut ovat nyt 9-viikkoisia, eli luovutusikäisiä.
Asumme Joensuun alueella. Uroksenhan voi leikata, niin nartun juoksuaika olisi tältä osin turvattu. Kolme koiraa pienessä rivitalokaksiossani on liikaa, mielelläni antaisin koiran HYVÄÄN KOTIIN. Hinta ei tule olemaan este.
Minkä ikäinen olet itse?
Niin, olen 12 vuotias, mutta TODELLA tunnollinen ja rakastan eläimiä (koiria) yli kaiken. Äitini ei ole KERTAAKAAN "joutunut" käymään lenkillä ym. koirani kanssa. Asumme tilavassa rivitalossa (3 h, k sauna) kahdestaan äitini kanssa ja kesäisin asumme maalla.
JOS saan äitini suostumaan, niin voisimme ottaa pennun vasta joululoman alussa...
Miten saan äitini lupaamaan? Meillä ei ole miuta lemmikkejä ja äitini ei ole eläin vihaaja. Hän on todella kiintynyt Ritaan, vaikka ensin oli niin kovasti vastaan.
Omissa suunnitelmissani oli myös toisen koiran hankinta ja siksi olen kerännyt rahaakin. Minulla on nyt 700€, mutta uskon, ettet pyydä pennusta niin paljon.
Olisi ehkä helpompaa, jos seuraavalla kerralla meilaisit suoraan minulla, osoite on:
[email protected]
Uskon, että suurin ongelma saattaa olla pennun sisäsiisteyttömyys (olipa vaikea sanoa!).
Olet hieno tyttö!
Miksi niin sanotut "kunnon" koiraihmiset ovat valmiita ottamaan vain ja ainoastaan virheettömiä koiria.
Aina tähdennetään, että älä osta koiraa lehti-ilmoituksen perusteella, vaan tunnetulta kasvattajalta. Osta aina paperikoira. Valitse aina pentueen paras yksilö. Tarkista pennun sukutaustat jne...
Mitä tapahtuu koiramaailman muille yksilöille, heikommille ja paperittomille.
Eikö näillekin koirille kuulu samanlainen oikeus päästä hyvään ja rakastavaan kotiin, missä koiraa ei välttämättä "katsota karvoihin".
Tässä nuori neiti osoittaa esimerkillistä ennakkoluulottomuuttaan ja rohkeuttaan ilmaistessaan halukkuutensa ottaa hoiviinsa koirayksilön, joka ei ole aivan yhtä täydellinen kuin "puhdasoppisten koiraihmisten" mielestä "oikean koiran" tulisi olla.
Tämä nuori neiti on puhtaimmistakin jaloin koiraihminen.
Meidän kaikkien tulisi mennä itseemme ja ottaa hänestä esimerkkiä.
Kaikkea hyvää elämällesi nuori neiti, uskon että sinusta tulee jotain todella tärkeää vielä.
Kiitos kiitos!
Tuolaiset pienet epäkohdat, kuten toisen etujalan tassuosan puuttuminen, eivät minua hidasta ja olisikin hyvä jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, äitini mukaan lukien... Hän vaan sanoo, että: "Ei me ainakaan mitään sairasta koiraa oteta!"
Niinpä alkaa näyttää siltä, että jää jonkun muun tehtäväksi tarjota tälle pikkuisella hyvä koti...
Olen todella pettynyt=(
Pennulle löytyi jo kunnon koti.
pentu on muuten terve niin eiköhän sille jostain koti löytyisi? Oppiihan koira kävelemään vaikka vain kolmella jalalla jos yksi amputoidaan, ja elää silti hyvää ja täysipainoista elämää.