Pianonsoitto

mitään Mozartteja, joka jo 4-vuotiaana antoi ensimmäisen konserttinsa suuremmalle yleisölle.

Musiikkiopinnoissa kehittyy ihmiseen kuitenkin titty kurinalaisuus, jota myöhemmässä elämässä tarvitaan ja josta on paljon hyötyä. Musiikkia voisi kuvailla myös hyvin matemaattiseksi ja useimmiten musiikinopiskelijoilla ei olekaan niissä aineissa mitään vaikeuksia. Toki musiikki antaa elämälle muutakin.

Soitat enimmäkseen klassista? Haluaisitko vaihtaa kenties kevyempään ... jazziin? Vaihtelu virkistäisi ja antaisi varmasti lisäpontta musiikkiharrastukselle.

Oikeassa olit kuitenkin siinä, että liika harrastaminen on aina liikaa. Periaatteessa ei tarvittaisi, kuin yksi hyvä harrastus (mistä nuori itse nauttii). Nuoren pääasiallinen työhän on koulunkäynti. Liika harrastaminen haittaa viimekädessä myös sitä. Kaikkea ei pysty hoitamaan täysipainoisesti ja hyvin, jos repii itseään liikaa joka suuntaan. Välillä on hyvä vain olla ja pysähtyä.

Pianonsoittajia kuule riittää ilman sinuakin, joten
siinä mielessä voit lopettaa, jos on pakkopullaa.
Voisit harkita vaikka soittimen vaihtoa, jos joku muu soitin kiinnostaa.
Toisaalta, olet luultavasti hyvä pianisti ja vanhempasi haluavat sinulla olevan tällainen hieno
taito tulevaisuudessa. Et tule olemaan aina 13-vuotias ja jossain vaiheessa taidostasi saattaa olla hyötyä, esim. monissa ammateissa tarvitaan musiikin osaamisen taitoja. Eli pääsisit paljon helpommalla sitten aikuisena harrastamalla nyt enemmän. Jos tuntuu liian rankalta, harjoittele vähemmän, juttele pianonsoitonopesi kanssa omista tavoitteistasi ja jaksamisestasi...

Tähänhän on olemassa maailman helpoin ratkasu, liikuttelet itse käsiäsi ja sormiasi, joten vain lakkaat soittamasta. Vanhempasi eivät voi sinua pakottaa yhtään mihinkään harrastuksiin jos et itse sinne halaja.

jotain muuta harrastusta. Kuulostaa muutenkin että sinulla on niitä liikaa. Jos vanhempasi ei anna lopettaa musiikinopiskelua, kokeile josko saisit vaihtaa soitinta.
Vaihda vaikka johonkin nuoria lähellä olevaan vaikka pop/rock musiikkiin soittamaan jotain ehkä sua itseäs miellyttävää musiikkia. Niitä on jotain pop/rock ryhmiä opistopissa ja jotain oikein sen lajin koulujakin. Niihin on kai aika vaikea päästä kun hakijoita on paljon. Mutta yrittänyttä ei laiteta.

Suositeltavaa olisi kylläkin että jätät tuosta sun harrastusjutusta pois ainakin yhden ellei kaksikin. Liika on kuitenkin liikaa. Sen pitäis sun vanhempienkin ymmärtää. Ja 13 veetä ei voi enää pakottaa.

vanhempien oma halu tyyliin "ois ollu aikanaan kiva opetella soittoa, mut koska en enää ite 'pysty' niin laitetaan lapsi asialle"..

Myöskin usein vanhemmat kokevat että "tuo on lapsi, ei se osaa vielä päättää omista asioistaan". Vanhemmat tietää parhaiten ja plaa plaa. Usein ei ajatella että ihminen/lapsi ei todellakaan tarvitse niin paljon virikkeitä - koko ajan ei tarvitse olla menossa! Kotona vietetyllä ajallakin on merkitys, välillä pitää rentoutua. Ehkä heillä on huono omatunto jostain ja paikkaavat sitä tuolla "pakkosyötöllä"? Varsinkin kun kilpaurheilu on hyvin voimia vievää, yllättävää että vielä tungetaan päälle toinen harrastus..

Itse sain kokea sekä pianonsoiton että ammatinvalinnan kohdalla äitini haaveet - kumpaakin dominoitiin kunnes nousin häntä vastaan hyvin rumassa välienselvittelyssä. Tai no, pianonsoiton lopetus oli vielä kevyttä verrattuna siihen jumalattomaan riitaan mikä käytiin ammatinvalinnasta ollessani melkein 19.. Sen takia välit äitiini ovat vieläkin niin huonot että kotiin en ota yhteyttä vaikka kämppä lähtisi alta (minkä se tekikin jokunen vuosi sitten kerran, asuin kaksi kuukautta kaverien nurkissa..).

Itse soitin myös 8-vuotiaasta asti pianoa. Ensimmäisen kerran pyysin saada lopettaa tunnit 10-vanhana, kun siskonikin lopetti. En tiedä vieläkään syytä sille miksi hänen annettiin lopettaa, mutta minun ei. Tosin tällaisia "suosikkilapsi"-tilanteita on tullut eteen myöhemminkin erittäin paljon joten.. Toisen kerran pyysin saada lopettaa, painokkaasti, kun olin 12. Silloin syyksi annettiin että "kun sitä nyt on noin kauan jatkettu ja maksettu niin ei varmasti lopeteta nyt"!

Siis häh..

Eli aikuiset ihmisetkin voivat olla todella typeriä. Vasta 16 täytettyäni ja lukion varjolla (ei muka ollut aikaa) ja pianon soiton opettajan keskusteltua vanhempieni kanssa lopetin tunnit. Eli 6 vuotta pakollista soittoa vaikkei huvittanut pätkääkään, soittoläksyt päin helvettiä, ikinä en mitään osannut ja opettajakin suhtautui minuun jo "no pakko kai se on tunti tähän oppilaaseen tuhlata"-meningillä.

Itse kehottaisin puhumaan ensin painokkaasti ja vakavasti vanhempien kanssa. Jos se ei auta, puhu soiton opettajallesi, kerro hänelle mitä ajattelet. Aikuisen ihmisen tuki usein järkiinnyttää idiooteimmatkin.. Ja jos se ei auta, heittäydy helvetilliseksi teiniksi. :D Jos ei järkipuhe auta niin aletaan sitten käyttäytyä kuin lapset ;) Eli et yksinkertaisesti enää mene tunneille. Menet vaikka puistoon istumaan tms siksi ajaksi.. (Tosin meillä tämä hoidettiin niin että minut pakotettiin autoon ja autolla vietiin kahden vuoden ajan tunneille..) Mutta useimmat vanhemmat eivät ole yhtä nuppiaivoja kuin omani. :)

Tsemppiä nyt kuitenkin...

Mut pistettiin pianokouluun 4-vuotiaana. 11-vuotiaana päätin, että nyt riittää. En sanonut vanhemmilleni mitään, vaan aloin lintsata pianotunneilta; menin kavereille/kirjastoon, lähdin ja palasin oikeaan aikaan, eli vanhemmat luulivat että menin tunneille. Taisi olla kolmannen poissaolon jälkeen, kun kotiin soitettiin. Riitahan siitä tuli, mutta vanhemmat uskoivat, että olin tosissani. Tunnit loppuivat siihen.

Mä olin nuorempana samaa mieltä kitaran soitosta... nykyään, aattelee, että olis sillon vaan jatkanu.. vanhempana se on hankalempaa aloittaa.. olet jo aika kauan soittanut, siksi ei kannata lopettaa kesken!!

Vanhemmat halusivat minun soittavan ja minä en halunut.
Kun täytin 13v ja piti ruksia lappu keväällä jatkaako vai ei minä ruksin ei, ei tarvittu edes nimmareita.
Syksyllä kun äiti kysyi koskas soittotunnit alkaa, niin sanoin vain ettei alkaa kun en ilmoittautunut. Metelihän siitä nousi, mutta se oli jo myöhäistä.
Nyt vanhana akkana kaduttaa, olisi ihana osata soittaa, mutta tekisin edeleen saman päätöksen.
Oma poika soittaa, mutta ei pianoa. Saa soittaa niin kauan kuin haluaa ei pakoteta, mutta kesken lukuvuoden en aio antaa lopettaa.

Mäkin harrastan pianonsoittoo ja pidän siitä. Miksi sinun on pakko soittaa pianoa jos et itse halua?? Sano vanhemmillesi asia niin kuin itse näet sen. Kuusi harrastusta viikossa on todella paljon ja minulla niitä on vain kaksi harrastusta tai ehkä vain yksi jos pääsen sisään yksistä pääsykokeista. Sano vanhemmillesi että he eivät voi pakottaa sinua soittamaan pianoa jos et halua. Minun äitini kysyi viimevuonna kun alotin et haluatko vai et? Koita saada vanhemmillesi järkeä päähän!!

minunkin vanhempani pakottivat pianotunneille vaikka en tykännyt koko hommasta. laitoin näyttökoneen raadin edessä ihan pipariksi ja minua ei enään edes huolittu jatkoon ;)

tää nyt on aika vanha juttu jo mutta, minun iskä pakottaa minua harrastamaan joukkuevoimistelua, vaikka en haluaisi harrastaa tätä lajia, kun siihen taritsee niin paljon motivaatioa ja minulla ei enään sitä ole valitettavasti, oon kyllä harrastanut tätä lajia jo ihan 5 vuotiaasta asti ja kovalla tasolla ollaan, oon siis 13 ja täytän ihan kohta 14, oisko mitään neuvoa millä saisi iskän pään käännettyä ?
nyt on jo kohta kisakausi ja kisat alkaa, en tiedä antaako valkutkaan lopettaa kesken kauden ;ss

mä soitan klarinettia ja oon seiskalla mähi haluisin lopettaa mut ei vanhemmat anna:PP

Surullista, ettei vanhemmat anna lopettaa, jos ei halua vaan löydy.. Ilman muuta kantsii lopettaa, jos ei nappaa.. Miten jollain voi edes olla yli 3 (musiikki / liikunta) harrastusta samaan aikaan, onko järkee vai ei.. Myöhemmin voi aina jatkaa, kuten allekirjoittanut n. 15 vuoden tauon jälkeen, nyt osaan 2x Bach:n fuugaa, 5x Chopin:n valssia ja 2x Nocturnea, Mozart:n A-duuri sonaatin ja opettelen Beethoven:n pateettista sekä Liszt:n rhapsodiaa no 3, sekä tietysti blues- ja jazz-biisejä.. Onhan se nyt päivänselvää, että kunnon musiikin tulkitsijaa ei voi syntyä ilman omaa tahtoa..

(omaksi huvikseni siis ratsastan ja soitan pianoa, eikä muita tavoitteita kuin
kehittyminen omaan rauhalliseen tahtiin, sekin on huomattu, että liika harjoittelu kerralla voi aiheuttaa nivelkipuja / -tulehdusta, tunnen siis muutaman ammattimuusikon, kaikki eivät suinkaan aloittaneet 4-vuotiaana, jotkut jopa ammatti-soittimensa / laulun vasta teini-iän jälkeen..)

Käytkö opistossa vai yksityisillä tunneilla?
Itse olen pakosta käynyt soittotunneilla koko ala-asteiän ajan ja yläasteelle mennessä lopetin. Ei kiinnostanut, oli väärä soitin. En tiedä olenko katunut. Tavallaan harmittaa, mutta toisaalta kun mietin, niin olisi pitänyt kyllä vaihtaa opettajaa.

Mun ehdotus:
- pidä taukoa. Vuosi. Kaksi. Viisi. Miten tuntuu hyvältä. Älä kuitenkaan hylkää koko soitinta. Soita omaksi iloksi silloin tällöin. Että pysyy tatsi yllä.
TAI
- vaihda tyyliä. Klassisesta jazziin tai sitten vain ihan jotain muuta.

Musiikki tuo niin paljon iloa myös sinun elämään. Mulla oli lukiossa aika rankkaa, monenmoisesta syystä. Pakenin musiikkiin. Lähes kirjaimellisesti vuodatin kaikki sydänsurut mun soittimelle.Monta tuntia päivässä. Osaan soittaa kahta soitinta, toisesta kävin tunneilla, toisen opettelin itse.

Ja mitä maksaisinkaan että saisin itselleni edes digitaalipianon.
No maksaisin toki sen 1500e mutta ei ole tilaa sille.

Monta kertaa tuntuu siltä että ihan pakahtuu kun ei pääse purkamaan ajatuksiaan ja tunteitaan soittamalla.

Sulla on varmaan nyt niin paljon muuta tekemistä, että jostain pitää karsia. Pidä taukoa siitä soittamisesta.
Tiedän erään tyypin, joka oli huippuviulisti tietyillä mittareilla. Tosi lahjakas, kävi ulkomaita myöten esiintymässä ties missä kokoonpanoissa.

Sitten se kuulemma lopetti. Myi viulun, sanoi ettei enää ikinä koske soittimiin.
Mun mielestä tosi surullista.

ala tekee tanssimusaa koneella. Sen saa helposti kuulostamaan hienolta jos osaa yhtään soittaa pianoo.

OPETAN PIANON SOITTOA JA RYTMIMUSIIKKIA kiinnostuneille!!!
Olen opettanut useita vuosia ja valmistuin keväällä 2012 pop/jazz-pedagogiksi.
Oppilaiksi ovat tulleet vasta-alkajia, edistyneitä ja vanhan harrastuksen uudelleen aloittaneita aina lapsista nuorisoon ja aikuisiin opiskelijoihin työssäkäyviin. Iällä ja taustalla ei siis ole merkitystä soittoharrastuksen aloittamisellle.

Opetan ensisijaisesti kotonani Helsingin Töölössä. Tarvittaessa liikun lähiympäristössä. Soittotunteihin voidaan sisällyttää myös synan soitto(mikä on yleistä varsinkin bändisoitossa). Yhteissoitto kuuluu myös tunteihin(voin säestää kitaralla tai bassolla).
Hinnat: 45min/30€ ja 30min/25€

Ota yhteyttä numeroon 0407580127 !

Tää ketju on vuoskausia vanha, mutta kaikille teille nykyisille, jotka inhoatte pianotunteja ja haluatte lopettaa: sanokaa opettajalle, että ette halua soittaa. Sanokaa myös, jos vanhemmat pakottavat. Voitte sitten yhdessä opettajan kanssa tehdä sotasuunnitelman, miten lopettaa pianotunnit. Yksikään pianonsoiton opettaja ei halua tunkea väkisin oppia oppilaalle. Opettajan tärkein tehtävä on hyvän elämän tuottaminen, ei pakko-opetus.
T: pianonsoiton opettaja