mitä tuima tarkottaa?
idässä ja lännessä
idässä ja lännessä
tuima
mitä se tarkottaa?
181141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitä se tarkoittaa, MNP?
Tuima on on tuuli ja pimeä on taivo, suuri on ulapalla aaltojen raivo. Meillä Savossa tuima on suolaton.Mutta mitä on MNP?
suolatonta ainakin edesmenneen mummoni mukaan, joka oli Karjalasta
Synonyymi, joka ensimmäisenä tulee mieleen sanalle 'tuima' on äkäinen. Tuima katse, vastakohta lempeä katse.
Makumaailmassa tuima olisi kai vahvasti maustettu, suolainen....
Mitenhän ne käsitteet kääntyilee tässä suomenkielessä.Se on sitä baabelin sekoitusta.
Viron kielessä on paljon tuttuja sanoja mutta
niillä on aivan eri markitys kuin meillä täällä.
Järjellä ajatellen tuima ruoka on liian suolaista.
Itse kuitenkin maistellessani keitoksiani ja todettuani sen olevan tuimaa niin lisään siihen
suolaa.
on suolaton mutta samalla seudulla sanottiin myös äkästä katsetta tuimaksi!
tarkoittaa liian suolaista, liian maustettua, väkevää.
Myös katse voi olla tuima eli äkäinen.
Tuima on suolaton ruoka ,mutta on myös sanonta villistä vekarasta joka kolhii itseään.
Tuima näitä saapi(kun on polvet auki)tai yleensäkin naarmuilla.
tuima=
liian suolaista
liian maustettua
äkäistä
voimakasta tuulta.
Minun 99vuotias anoppini sanoo että täähän on tuimaa kun ei ole tarpeeksi suolaa.Ensin ymmärsin asian väärin ja sitten kun pyysi suolapurkkia niin meni perille.Kohta siitä on 47vuotta kun tän asian opin joten se sanonta on meilläpäin aivan yleinen.Olen kuullut sen myös toisilta vanhemmilta ihmisiltä.Minä kyllä ymmärtäisin sen päin vastoin. Olisko tää niitä makuasioita joista ei kiistellä?
täällä Etelä-Suomessa, että tuima on pilalle suolattua.
Etelä-Suomessa ei ole omaa murretta, sillä se on vanhastaan ruotsinkielistä aluetta. Sittemmin sinne on muuttanut paljon väestöä eri puolilta Suomea tuoden oman murteensa piirteitä.
Mieheni oli kotoisin aivan itärajalta, minä taas niin lännestä kuin voi. Meillä oli yhdessäolon alkuaikoina tämä sama ongelma, mieheni mielestä tuima oli mautonta, suolatonta ja minusta päinvastoin. Muutaman kommelluksen jälkeen opimme mitä toinen tarkoitti. Oli meillä muitakin vastaavia erimielisyyksiä, esim. itikalla tarkoitan hyttystä, mieheni mielestä itikka oli lehmä.
todeksi. Näin kävi itikoiden. Alunperin tuo pejoratiivinen sana "Minä haen itikat navettaan..." oli leikkiä. Vähitellen vakiintui.
(Ja tulihan lehmien mukana aina itikoitakin sisään.:)
Samoin kävi esim. Uuden Suomen Ollin pakinoiden "paikkaseutu" sanalle. Alunperin tuo paikkakunnan ja seudun sekasikiö oli hauska, mutta sitten alkoi jäädä noprmaaliin kielenkäyttöön.
Kielihän muuttuu koko ajan. Professori Hakulinen on sitä mieltä, että tulisikin hyväksyä jo esim. sana "niinkuin" normaaliin kieleen kuuluvana suunnittelusanana. On se yhtä hyvä kuin joidenkin kielten "ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ-ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ....., jota kuulee paljonkin.)
eli viralliselta nimeltään Väinö Nuorteva keksi Suomen kieleen paljonkin sanoja, lausahduksia ja lauserakenteita, mutta kovin moni niistä ei ole jäänyt käyttöön. Pikku poikana kävin usein naapurissa lukaisemassa Ollin pakinan Helsingin Sanomista. Toistelin sitten sieltä valittuja lauseita kavereille.
Hölmölän erikoisuuskirjeenvaihturi tiedonanturoi uutisia, Otso Kirjosiipi kirjoitteli runoja. HYVÄÄ, sanoi Mustapartainen mies, PÄIVÄÄ!
Otso Kirjosiiven synkkämie4lisintä tuotantoa:
Ankeus mataa
tähtien rataa.
Murhetta sataa,
valtti on pataa.
Joku muistaa noita varmaan lisää. Kuinkas se menikään erään viskaalin titteli: Yleisesierikoisvaravauriopäällikkö... ? Ei se ihan noin ollut.
Titteli kuului muistaakseni seuraavasti:
Yliesierikoisvaravaurioapulaisvuorovarausratkaisupäällikkö.
Ja paljon puitu. Itse kasvoin kodissa, jossa oli vaikutteita sekä Karjalasta, että Hämeestä.
Siellä päätettiin olla käyttämättä sanaa "tuima" sen erilaisten merkitysten takia. Käytettiin ilmaisuja: suolainen , suolaton. sen kaikki ymmärsivät.
Ja Pohjanmaalla päin ne lehmät olivat ja ovat itikoita. Siellähän oli teurastamo/lijantuottajakin nimeltään Itikka.
vitsistä lehmäksi.