Kirjotin tän tänää jo isien juttuihin mut kirjotan tännekki.
Oon 15-vuotias poika ja olen mielestäni homo. Päätin yks päivä tulla kaapista ulos isälle mutta tv:stä tuli vissii joku urheilu ohjelma ja se huus telkulle "Saakelin homo, oisit lyöny kovempaa." siis huusi sen jollekki urheilijalle ei mulle ja käännyin heti paikalla pois mut kyl se huomas heti että jokin on vialla. Onneks sain sen häädettyä pois sanomalla vaa että väsyttää ja meen nukkuu.
Isä on aina ollu homoja vastaa.Äiti lähti ollessani 4 vuotias ja se oli kuullemma kova paikka isälle ku juttelin sen veljen kaa. Meidän suvussa on ollu vissii yks homo josta se ei oo hirveesti kertonu.
Siitä siis syntyy kauhee sota jos kerron sille että oon hintti.
En oo kyllä sillei hirvee hyvis väleis iskän kaa. Se opettaa liikuntaa ja terveystietoo ylä-asteella(ei samassa koulussa ku mä, onneks) Lopetin sen kaa yhteissaunomiset ku olin 12 v. ku se huomas karvotukseni alapäässä ja se rupes puhuu seksistä ja munista.
Mua ei ikinä oo oikeesti kiinnostanu "miesten jutut" ja mulla ei oo kauheesti miespuolisia kavereita. Oikeestaa enempi tyttöjä. Mutta tytöt on vaa kavereita. Ne arvostaa mua siks että en puhu seksistä koko ajan enkä yritä iskee niitä.
Mutta ny muutaman vuoden aikana mua on alkanu kiinnostaa pojat enempi. Uimahallireissulla se alko. Kiihotuin kun näin luokkani vanhimman pojan alapään. En tajunnu sitä tilannetta ja hävetti kauheesti. Sitten myöhemmin tajusin olevani homo. Kenenkään pojan kaa en oo seurustellu vaikka miel on tehny.
Mun mielest isän pitäs ymmärtää tää mutta en voi kertoo. Silloku se on huonol päällä ni se nimittää kaikkia muita miehiä homoiks esim. tv henkilöitä, muita opettajia sen työpaikalta, sukulaisia.
Pitäsköhän mun ruveta puuhaamaan isän kaa jotai? Kyl se joskus pyytää mua mukaa sen kaa urheilee mut en oikei viiti ku sitte tulee vastaa sauna juttu. Joskus ois kyl iha kivaa tehä jotai isä ja poika juttuja ja puhuu muuten vaa mutta ollaa nii erilaisia ja en tiiä jaksaako tässä sellasia enää alotella. Joskus mietityttää että olikohan mä sen äidin uuden miehen jonka mukaan äiti lähti ni sen poika.
Isä on 37 vuotias( ei ainakaa mun mielest vanha viel) ja sillä on paljonki kavereita. Uutta vaimoo se ei oo ettiny. Joskus ku kysyin ni sano vaa että "eiköhän me kahestaan pärjätä".
Eli mitä pitäs tehä? Menenkö puhumaan sille suoraan ja otan vastaan tuomion vai salaanko sitä niin pitkään ennenkuin asun muuaalla? Joskus kyllä tän asian on selvittävä sille. Haluan järkeviä vastauksia.
Oon 15-vuotias poika ja olen mielestäni homo. Päätin yks päivä tulla kaapista ulos isälle mutta tv:stä tuli vissii joku urheilu ohjelma ja se huus telkulle "Saakelin homo, oisit lyöny kovempaa." siis huusi sen jollekki urheilijalle ei mulle ja käännyin heti paikalla pois mut kyl se huomas heti että jokin on vialla. Onneks sain sen häädettyä pois sanomalla vaa että väsyttää ja meen nukkuu.
Isä on aina ollu homoja vastaa.Äiti lähti ollessani 4 vuotias ja se oli kuullemma kova paikka isälle ku juttelin sen veljen kaa. Meidän suvussa on ollu vissii yks homo josta se ei oo hirveesti kertonu.
Siitä siis syntyy kauhee sota jos kerron sille että oon hintti.
En oo kyllä sillei hirvee hyvis väleis iskän kaa. Se opettaa liikuntaa ja terveystietoo ylä-asteella(ei samassa koulussa ku mä, onneks) Lopetin sen kaa yhteissaunomiset ku olin 12 v. ku se huomas karvotukseni alapäässä ja se rupes puhuu seksistä ja munista.
Mua ei ikinä oo oikeesti kiinnostanu "miesten jutut" ja mulla ei oo kauheesti miespuolisia kavereita. Oikeestaa enempi tyttöjä. Mutta tytöt on vaa kavereita. Ne arvostaa mua siks että en puhu seksistä koko ajan enkä yritä iskee niitä.
Mutta ny muutaman vuoden aikana mua on alkanu kiinnostaa pojat enempi. Uimahallireissulla se alko. Kiihotuin kun näin luokkani vanhimman pojan alapään. En tajunnu sitä tilannetta ja hävetti kauheesti. Sitten myöhemmin tajusin olevani homo. Kenenkään pojan kaa en oo seurustellu vaikka miel on tehny.
Mun mielest isän pitäs ymmärtää tää mutta en voi kertoo. Silloku se on huonol päällä ni se nimittää kaikkia muita miehiä homoiks esim. tv henkilöitä, muita opettajia sen työpaikalta, sukulaisia.
Pitäsköhän mun ruveta puuhaamaan isän kaa jotai? Kyl se joskus pyytää mua mukaa sen kaa urheilee mut en oikei viiti ku sitte tulee vastaa sauna juttu. Joskus ois kyl iha kivaa tehä jotai isä ja poika juttuja ja puhuu muuten vaa mutta ollaa nii erilaisia ja en tiiä jaksaako tässä sellasia enää alotella. Joskus mietityttää että olikohan mä sen äidin uuden miehen jonka mukaan äiti lähti ni sen poika.
Isä on 37 vuotias( ei ainakaa mun mielest vanha viel) ja sillä on paljonki kavereita. Uutta vaimoo se ei oo ettiny. Joskus ku kysyin ni sano vaa että "eiköhän me kahestaan pärjätä".
Eli mitä pitäs tehä? Menenkö puhumaan sille suoraan ja otan vastaan tuomion vai salaanko sitä niin pitkään ennenkuin asun muuaalla? Joskus kyllä tän asian on selvittävä sille. Haluan järkeviä vastauksia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
koita nyt vaan kiinnostua tytöistä enemmän kun sulla niitä kavereinakin on jo valmiiksi, eli ehdota niille jotain treffejä
isälles voi olla aika kova paikka jos se saa tietää että oletkin homo, kun se eroaminenkin oli niin kova paikka sille
..ajattelee tyttöjä. Iskä lupas hankkii 15 vuotis synttärilahjaks(huomen synttärit) koiran vaikka en ees sitä pyytäny mut se vaa sano että haluu lenkkikaverin ja että ehkä mäki kiinnostuisin. Että jos meen täräyttää ni varmaa jää koiraki samatta. Tosin en kyl sitä pyytäny. Iskä kyl ostelee mulle kaikkee aika usei. Mä tiedän että se välittää ja joskus se on liianki mukava ja mä kannan kauheeta salaisuutta siinä vieres ja esitän jotai. Se kyl murtuis,jos tietäis ku sillä on niin isot odotukset. Se ei ikinä painosta mihikää harrastukseen ku mulla ei mitää vakituista harrastusta oo ja aina selittää että sen intohimo on urheilu ja mun on jokin muu.Ehkä sitten rupeen homoilee ku asun muualla ja mielellään kaukana isästä vaikka en haluis. Tää on saakelin ristiriitanen tilanne.
Olen sun isäsi ikäinen ja edelleenkään isäni ei asiasta tiedä. Äiti ja monet muut sukulaiset jo tietää. Kun olen itse selvinnyt salaisuuteni kanssa, mikä ei enää oikeastaan ole lainkaan salaisuus, niin selviät sinäkin.
Onhan se vanhemmille kova paikka, jos lapsi on homo. Jos oma lapseni olisi homo (ei tosin ole lapsia), niin varmasti päreet palaisi. Heterona on helpompaa, mutta jos homona selviää kunnolla tässä yhteiskunnassa, niin kasvaa melko vahvaksi luonteeksi.
Ei kannata ottaa vielä mitään riskiä. Seksuaalisuuskin varmistuu viimeistään vasta noin 19 vuotiaana, joillakin myöhempään. Oikeastaan kaapista ulostulo saattaa olla vasta silloin ajankohtaista, kun on poikakaveri ja asuu erillään vanhemmista. Silloin vanhempien asenteet ei pääse niin häiritsemään, ja ei ole taloudellisesti riippuvainen.
Sinuna koettaisin vielä kiinnostua tytöistä jonkun vuoden, ennenkuin tekisin mitään radikaaleja johtopäätöksiä seksuaalisuudestani.
yrittää kiinnostua, jos ei kiinnosta. Jotkut tietävät seksuaalisen suuntautumisensa jo alle kouluikäisenä. Se on niin yksilöllistä.
koita sä kiinnostua älykkäistä kommenteista ja jätä toinen rauhaan miettimiään ITSE mitä haluaa tehdä...dorka!
jos kerran itekk oot homo ja sun mahdollinen poika olis kans. Mun mielestä se olis ihan jees! En tarkota nyt että sekstaisitte yhdes mut luulis olevan helppo hyväksyä.....
Kyllähän sen nopeasti hyväksyisi, mutta aluksi pettymys olisi suuri, koska ei olisi juurikaan toivoa lapsenlapsista. Jos mulla olisi lapsia, niin haluaisin toki myös lapsenlapsia. Tätä kun tarkemmin ajattelee, niin kannatan kyllä adoptio-oikeutta seksuaalivähemmistöille.
Olen nähnyt sen verran surullisia tarinoita homoista, jotka ovat ajautuneet juopottelemaan ja ovat erakoitumassa, että samanlaista kohtaloa ei toivoisi kenellekään. Toki jos olisi hyvä ja hyväksyvä perhe, niin todennäköisyys huonoille teille ajautumiseen ei olisi niin suuri. Omaa lastani kannustaisin urheiluharrastusten pariin, koska se mielestäni ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä omanikäisistään nuorista. Sitä nimenomaan toivoisi, että jälkikasvu kykenisi sulautumaan valtaväestöön ja kasvaisi tasapainoiseksi.
Ilman muuta tukisin oman lapseni ratkaisua, mutta aluksi tietty ottaisi päähän. Kyllä homokin haluaa lapselle hyvän tulevaisuuden, ja jos lapsi olisi myös homo, niin joutuisi kyllä tekemään varmaan itse enemmän töitä, ettei lapsi syrjäytyisi heterokavereistaan. Urheilullisella ja muuten sosiaalisesti taitavalla ihmisellä näitä taitoja toimia yhdessä omanikäistensä kavereiden kanssa olisi luonnostaan enemmän kuin muilla.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että homoilla on hankalia nimenomaan perinteiset joukkue-urheilulajit. En tiedä mistä tuo johtuu. Itse olen harrastanut nuoresta saakka joukkuelajeja, ja uskon että juuri tästä syystä kanssakäyminen heteromiesten kanssa on yleensä sujuvaa.
Aattelinki just yks päivä että jos mun isä onki homo. Mut ei se voi. Se kyl ois ihanaa, sekstaisin varmasti vaikka oisinki alaikänen mutta iskä on sellanen namipeppu...aaaaaaaaaaaah.
Oisit jättänyt kirjottamatta ton, mua alko kiihottaa jo ajatuskin isän kanssa jaetuista homo hetkistä. Onhan sillä hyvä kroppa ku liikunnan opettaja on.mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmh
No, ei varmaan kannata tehdä mitään mikä vois järkyttää sun isäs mieltä. Jos se pitää hyvänä asua kaivossa niin sinne vaan perässä hyppäämään. Eihän KUKAAN voi elää niinkun muut odottais elävän. Mäkin haluisin, et kaikki vastaantulevat ihmiset antas mulle euron, mutta ei ne vaan anna!
Itse aloitin joskus sun ikäisenä olemaan ulkoasultani ja käytökseltäni pikku hiljaa kerta kerralta homomaisempi, ensin hiusten väri vaihtuu ja sitten vaatetus. Lisäksi usein puhuin homoista, heitä rutkasti puolustaen. (Sehän on helppoa, koska mitään todellista perustetta homoja vastaan ei ole olemassakaan).
Sitten kun muutin pois kotoa jatkoin vielä hetken ja sitten tuli poikaystävä kuvioihin. Kun asian paljastin, se ei ollut mikään yllätys kenellekään. Muista, että älä ikinä valehtele käyneesi naisissa tai kehu naisten ulkonäköä. Se on varmin keino herättää sellaisia epäilyksiä, jotka eivät nostata kohtausta. helpottaa myös myöhemmin rutkasti kaapista ulostuloa, sinua ei voida syyttää valehtelijaksi.
Ja kun minulta silloin joskus kysyttiin jo melko alkuvaiheessa tyttöystävän puutteen vuoksi, että olenkos minä homo, niin vastasin, että "Enpä ole tähän asti miesten kanssa seksiä harrastanut, mutta mistä sitä nykypäivänä tietää, kun kaikki tuntuvat putkahtavan homoiksi tämän tästä, että mitä vielä seuraa". Homofoobikot ottavat sen vitsinä, mutta suoraa kieltämistä ei ole.
Kannattaa kyllä pitää isästä kiinni, kun olette vain kahdestaan. Hyvistä väleistä se molemminpuolinen luottamus lähtee. Jotain sinun kyllä kannattaisi harrastaa isäsi kanssa. Käy vaikka salilla tai lenkillä. Saunaan voi mennä ihan rohkeasti isän kanssa, kai se nyt arvaa, että sinulla on karvoja. Kyllä suomalaiset miehet saunovat keskenään, homous tai heterous ei liity siihen mitenkään.
Tuossa iässä seksuaalisuudesta ei vielä voi olla varma. Sinun ikäisenäsi minä vielä pidin tytöistä. Mitään radikaalia ulostuloa ei kannata vielä pariin vuoteen tehdä.
"Sinun ikäisenäsi minä vielä pidin tytöistä..."
Korjaus: sinun ikäisenäsi kaveripiirin mielipiteellä (homoista) oli sen verran merkitystä, että oli pakko TEESKENNELLÄ kiinnostusta tyttöihin. Huom. seksuaalisuus ei muutu miksikään, jos et sitten ole alun perin ollut bisse ja bisseille löytyy suomi24.fi:stä oma palstansa.
Ei varmaankaan vielä kannata. Faijallas on varmaan paljon stressiä ja luultavasti tuntis itsensä jotenki pettyneex jos kerrot, on se kuitenki aika kova paikka isälle.
Kelaile noita juttuja viel muutama vuosi ja sit ku oot ihan täysin varma ja päässyt jo omaan elämään ni kerro sitten vasta.
Jos siltä tosiaan tuntuu niin hengaile homojen kanssa ja tutustu ihmisiin, kyl sä sit huomaat kun olet valmis ja varma asiastasi.
Muuten en osaa neuvvoo, tsemppiä sulle!
tietysti, mutta jos ei ole edes kaapissa ollutkaan niin miksi pitäis tulla sieltä uloskaan?
Aika kivaa kirjoitella taas aineita, eikö olekin? Ja vielä tosikot ottavat ne ihan tosisissaan ja jakelevat auliisti neuvojaan. Toiset kannustavat ja toiset neuvovat vielä odottamaan. Ja että oot vielä 15-vuotiaskin, no tottakai olet joskus ollut 15-vuotias, mutta onhan siitä jo useampi vuosikymmen, vai miten itse arvioit? Aika niin nopeasti kuitenkin kulkee.
Mitähän yritit sanoo? Aineiden kirjoittaminen eroa nettiin kijoittamisella aika paljon. Siis mä täytän tänää viistoista enkä todellakaa oo mikää vanhus. halusin järkeviä vastaukisa en tuollasia niljakkaita limaisia ja asiaan kuulumattomia vastauksia joten häivy. Tää asia on mulle tosi vaikee ja jos kuvittelet että oon keksiny koko jutun ni oot väärässä. Miks mun ikäiseni poika tulis tänne turhaan kirjottelee? Viettäisin aikani kauniissa kesäilmassa kavereiden kaa mut asiat painaa ni ei huvita.
Mä suosittelisin oottaan vielä about 5v ennenku kerrot, voi huonontaa sun ja sun isän välejä kunnolla. Mä kerroin omasta homoudesta ja mun ja isän välit huononi entistä enempi. Siis malta oottaa vielä muutama vuosi ennenku kerrot, mut sehän on lopulta sun oma asia millon kerrot. Mä kuitenki toivon sulle hyvää ja voimia siihen kertomiseen.
... sun isälles sun homoudesta. Vois olla et saisit tukee isältäs nuorena homomiehenä kasvamisessa. Itse pihistin tietoa omilta vanhemmilta liian kauan ja ku menin kihloihin poikakaverini kanssa vein hänet kotiini ja esittelin kihlattuna. Äitiä harmitti monta vuotta ku en ollut kertonut aikaisemmin ja kun vielä oma isäni kuoli ihan muutaman kuukauden päästä tavattuaan poikakaverini, niin hänkin harmitteli ettei tuntenut isääni pitempään.
Musta salailulla ei pääse eteenpäin, eikä homot voi koskaan tulla tasavertaisiksi tässä maailmassa, jos ei omille vanhemmilleen uskalla tai voi kertoa. sun isä on ope ja tuntuis et hänen pitäisi olla avoin työskennellessään monen erilaisten poikien ja tyttöjen parissa.
Lähde sun isän kans urheileen, pehmitä jäätä, mee saunaan ja keskustele hänen kanssaan häntä kiinnostavista asioista. Mun mielestä isä ja äiti ovat aina vanhempia, jotka eivät voi hylätä lapsiaan, voihan ne aina olla eri mieltä asioista, mut ei se oo hylkäämistä. Homona eläminen ei oo ruusuill atanssimista ja tuut kohtaamaan ennakkoluuloj apaljon ja myös syrjintää ja pilkkaa. Koeta luoda hyvät välit isääsi, niin voit sitten jakaa omia tuntemuksiasi hänen kanssaan myöhemmin omasta elämästäsi homopoikana.
hyvää kesän jatkoa ja rohkeutta kertoa omasta homoudestasi
...ihan vaan taloudellisen tilantees vuoksi.
Kerro sitten ku tulet taloudellisesti omillas toimeen.
Meni kyllä vähän taloudellispainotteiseksi
Hei.
Hienoa että haet apua ja vastauksia mieltäsi painaviin kysymyksiin kirjoittamalla tänne ja tulet siinä mielessä ulos kaapista.
Mitähän tarkoitat kaapista ulos tulemisella? Ilmeisesti sitä, että kerrot isällesi ja muille olevasi homo ja alkavasi elää homona?
Omien homoseksuaalisten ajatusteni ja tuntemusteni kanssa painiskeltuani ja niihin myös selvyyttä saatuani, haluaisin kehottaa sinua vielä miettimään haluatko tosiaan tulla kaapista ulos julistautuen homoseksuaaliseksi? Olet vielä nuori ja seksuaali-identiteettisi on vasta muotoutumassa. Haluatko olla homo? Ehkä voit selvittää homoseksulaaliset tuntemuksesi.
Olet varmaan miettinyt mistä homoseksuaaliset tunteesi johtuvat?
Kirjoitat mm.
- En oo kyllä sillei hirvee hyvis väleis iskän kaa.
- Mua ei ikinä oo oikeesti kiinnostanu "miesten jutut"
- ja mulla ei oo kauheesti miespuolisia kavereita.
Omalta kohdaltani tunnistan itseni sinun ikäisenäsi näistä kaikista kohdista. Uskonkin että mm. näillä kirjoittamillasi asioilla on oma vaikutuksensa myös sinun kokemiisi homoseksuaalisiin ajatuksiin, mm. uimahallireissulla kiihottumisesi koulukaverisi
alapään näkemisestä.
Sinua hävetti tilanne etkä ymmärtänyt sitä. Vedit (aika hätiköidyn!) johtopäätöksen että olet homo.
Kerrot myös että mielesi tekisi "seurustella" poikien kanssa.
Ehkäpä pohjimmiltasi haluaisit pojista vain kavereita ja ystäviä, et niinkään seurustelukaveria (seksuaalisessa mielessä), vaikka mielessäsi joskus olevat homoseksuaaliset ajatukset saattavatkin saada sinut kuvittelemaan niin. Olet ilmeisesti aika yksinäinen, erossa muista pojista. Ehkä koet ettet kuulu toisten poikien joukkoon. Kerrot että sinulla onkin lähinnä tyttöjä kavereina.
Et ole riittävässä määrin kokenut lämmintä ja luottavaista yheteyttä omaan isääsi, et ole ehkä kokenut riittävästi isän rakkautta. Et ehkä ole normaalisti samastunut isääsi ja hänen edustamaansa mieheyteen ("haluan olla niin kuin isä / haluan olla mies").
Toisaalta koet isäsi vähän etäisenä (et esim. sauno hänen kanssaan) etkä koe miesten juttuja (esim. urheilua) oikein omaksesi, toisaalta ilmeisesti haluaisit tehdä asioita isäsi kanssa, mikä on normaali ja hyvä kaipaus ja tarve. Kaipaat isäsi hyväkyntää ja rakkautta ja tarvitset sitä.
Et ole ilmeisesti saanut vahvistusta pojan / miehen identiteetillesi myöskään toisten poikien kautta. Myös se tunne että kuulun toisten poikien joukkooon, olen samanlainen kuin muut pojat, on tarpeellinen. Ilmeisesti nyt olet enemmän samastunut tyttöihin ja koet luontevammaksi olla heidän seurassaan. Niinpä katsot poikiakin vähän tyttöjen silmin. etäältä ja ulkopuolisena. Näet pojat kiinnostavina ja kiihottavina ja erilaisina kuin itse olet.
Esim. kiihotumisesi uimahallin saunassa voi johtua siitä, ettet ole tottunut saunomaan muiden miesten kanssa etkä näkemään toisia miehiä alasti (et sauno isäsi kanssa). Jos koet itsesi vähemmän miehiseksi (olet esim. laiha, lihava, vähemmän lihaksiskas..), saatat erityisesti kiihottua komeamman ja kehittyneemmän luokkatoverisi näkemisestä.
Sinun olisi tärkeä saada vahvistusta omalle identiteetillesi poikana/miehenä. Tarvitset kavereita ja ystäviä ja sitä, että saat kokea yhteenkuuluvuutta toisten oman sukupuolen edustajien kanssa (ei seksuaalisesti). Kun tutustut ja ystävystyt toisiin poikiin ja huomaat että loppujen lopuksi he ovat samanlaisia kuin sinä, kokemasi salaperäinen, homoseksuaalinen kiinnostus ja kiihottuminen pikku hiljaa häviää.
Rohkaisisin sinua harrastamaan jotain "poikien/miesten juttuja" missä voit olla tekemisissä toisten poikien kanssa, kokea luontevaa "jätkäyhteyttä", yhteenkuuluvuutta, ja saada vahvistusta omalle pojan/miehen identiteetillesi.
Olisi hyvin tärkeää myös että sinulla olisi hyvä suhde isääsi (tai johonkuhun isähahmoon), että hän vahvistaisi sinun miehen identiteettiäsi.
Pahoittelen jos vastauksesta tuli "saarnamainen". Kirjoitin lähinnä omien kokemusteni pohjalta. Tunnistin vaan kertomassasi paljon samoja piirteitä kuin mitä omassa elämässäni on ollut.
Laitan tähän pari englanninkielistä linkkiä, joista voisi olla sinulle apua:
www.freetobeme.com
www.peoplecanchange.com
www.narth.com
Toivottavasti ajatuksesi homoseksuaalisuuden suhteen selkenevät! Minusta kaapista kannattaa tulla siinä mielssä, että juttelet asioista jonkun kanssa. Onko se joku (vielä) isäsi, en tiedä. Vai joku muu luotettava ja ymmärtävä henkilö.
Kaikkea hyvää sinulle!
T: itsekin homoseksuaalisia ajatuksiaan ihmetellyt ja selvitellyt