Yrittäkää puhua järkeä! Eihän tälläisen 40 ukon kannata enää aloittaa prätkällä ajamista, eihän...
Yrittäkää puhua järkeä!
M43
171212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei muuta kuin prätkä alle...=)!
Isänikin aloitti 47-vuotiaana!
toki kannattaa se on parasta mitä mies voi tehdä housut jalassa.
Ei muuta ku pyörä kaupoille nyt heti ni on mopo valmiina ku lumi lähtee ja asfaltti sulaa...
tuskin maltan odotta...
Mieshän alkaa olla parhaassa iässä noin moottoripyöräilyä ajatellen; pahimmat kaahalilut on jo autoilla ajettu ja järki pysyy mukana (vai??).
Prätkä alle vaan ja menoksi.
Älä nyt kuitenkaan ekaksi mitään kyykkytykkiä hommaa, ota se mikä tuntuu itsestä parhaalta ja muista että perille pääsee pienempitehoisillakin.
Itse aloin / tai jatkoin 23v:n tauon jälkeen moottoripyöräilyä 4v sitten ja täytyy sanoa, että tämä on parasta mitä tämänikäinen mies voi harrastaa ja vielä mamman kanssa! Suosittelen.
Oon kans 48 ja pidin samanlaisen tauon pyöräilyssä.Ajaminen tuntui vielä paremmalta kun nuorena kapinallisena.Olis pitäny sitoo ori vaan paremmin kiinni,ettei vorot ois vieneet.
Ei siinä järkeä olekkaan. Pitäisikö kaikessa sitten olla?
Tuolla muuallahan se on määritelty:
Mene vaatteet päällä kylmään suihkun alle istumaan ja revi 20€ rahoja.
Siinä se on järjellinen simulaattori.
Mutta se on vaan . . .
Olen muuten sinua vanhempi
Joo ei 40 oo vielä mahdoton ikä aloittaa
pyörällä hulluilua.
Osta prätkä mielellään abs jarruilla
niin sopivasti itseäsi kouluttaen
pääset nopeasti ihan varteen otettavaksi harrastajaksi. Jäitä hattuun ja älä ylitä itseäsi esim. ZOO järjestää ajokoulutusta joka ei oo pahasta.
Eikun mukaan vaan..
Kyllä se on niin, että ei mitään järkeä aloittaa enää tuossa iässä! Tiedän kokemuksesta.
Itse aloitin viime kesänä 39-vuotiaana ja nyt vit*ttaa niin sietämättömästi, kun ei tullut alettua aikaisemmin :)
Itse olen aloittanut 28 vuotta sitten mutta muistan elävästi kun haastattelin aikoinaan turkulaista Uuno Murajaa joka ALOITTI 63 vuotiaana ja pakotettiin lopettamaan yli 80kymppisena kun tuutti ei enää tahtonut pysyä pystyssä. Poliisin perkeleet kun veivät kortin, mutta eiköhän tämä anna osviittaa siitä mistä on kysymys! Baanalle mies ja heti! ( Siis keväällä).
niin kauan kun elää...sitten se on myöhäistä. itse olen ikäisesi nainen ja aloitin moottoripyöräilyn viime kesänä. koskaan elämässäni en ole ajanut edes mopoa. ja nyt olen täysin hurahtanut aiheeseen. miehillä tosin on se ongelma, että he osaavat kaiken ja siksi usein ajavat yli kykyjensä ja siinä käy sitten niin kuin käy. itse olen rehellisesti aloittelija ja ajan sen mukaisesti. nyt joku tietysti sanoo, että sellaiset kuskit ovat vaaraksi muille, mutta totuushan on, että ajamaan oppii vain ajamalla. joten ei kun pärräilemään. onnea matkaan!
"miehillä tosin se on se ongelma, että he osaavat kaiken ja siksi usein ajavat yli kykyjensä ja siinä käy sitten niin kuin käy."
No, epäilen että tuo koskee enimmäkseen juuri kortin saaneita kuskeja (ja enimmäkseen autoilijoita). Veikkaan, että yli nelikymppinen mieskin tiedostaa jo hyvin moottoripyöräilyyn liittyvät riskit, eikä lähde ylittämään rajojaan..
Ja kyllä noita "osaajia" löytyy molemmista sukupuolista.. Ei pelkästään miehistä. =)
kukaan kirjoittajista ei ole ajatusta tyrmännyt, päinvastoin. Mitenköhän homma nyt tulisi aloittaa. Autolla kun on tullut ajettua iät ja ajat mutta ei prätkällä. Mistä neuvoja esim oikean pyörän hankintaa jne?
A -kortin sait aikoinaan henkilöauto -kortin mukana? No, ihan ensiksi kannattaa mennä autokouluun käymään MP -teoriatunnit (neljä tuntia) ja ottaa käsittelyharjoitukset ja muutama ajotunti (ei maksa paljon, kun on kortti jo valmiina taskussa). Vaikka ei ajokorttia tarvisikaan ajaa, niin kylmiltään ei kannata lähteä ajelemaan. Myös autokoulun MP-kirja olisi hyvä lukea... Saa paljon hyödyllistä tietoa.
Kannattaa opetella nämä perusjutut ennen kuin lähtee pyörää etsimään..
600 -kuutioisista peruspyöristä olisi hyvä aloittaa, tyyliin Yamaha XJ -600 Diversion, Suzuki 600 -Bandit... Helppoja ajaa, ei mitään tykkejä, mutta tehoakin löytyy tarvittaessa...=)
Vuokraa aluksi vaikkapa viikonlopuksi pyörä ja varusteet. Jos ei tunnu hyvältä, vaihda pyörätyyppiä ja vuokraa taas. Tuntuu kalliilta tavalta, mutta siten saat tietää mitä haluat uudelta harrastukseltasi. Se on olennaisen tärkeää pyörätyypin- ja mallin valinnassa kun hankinta tulee eteen.
Pyöriähän on eri käyttötarkoitusta varten (hirveästi yleistäen). Tämä jakaa mielipiteitä jyrkästi. Kaikki haluavat olla oikeassa makuasiassa :
- Customit, näyttäviä pyöriä kotinurkilla cruisailuun
- Matkapyörät, tavallisen Hondan näköisiä pitkille matkoille mukavia
- Off road pyörät retkille metsätaipaleille
- Kyykkypyörät näyttäviin kiihdyttelyihin, lyhyille matkoille
Minä ostin pyörän kolme ajokautta sitten, keväällä 2000. En ollut omistanut edes mopoa aiemmin. Etelänmatkoilla oli skootteri ollut usein vuokralla. Sekä kotimaassa edellisenä kesänä lähinnä customipyöriä (HD Road King ja BMW R1200C). Custom tyyli puhutteli alussa minua eniten.
Sitten ajoin BMW RT pyörää ja ihastuin siihen. Ulkonäkö ei ollut ihastukseni syy vaan ajo-ominaisuudet. Nämä ovat tietysti mitä suurimmassa määrin makuasioita. Sitten laitoin pyörän tilaukseen ja pystyssä on pysytty ainakin vielä. Kilometrejä on noin 30tkm mittarissa.
itse aloitin mopoilun siis viime kesänä ottamalla n. 1,5 kk ajotunteja. minäkin olen ajanut autoa iät ja ajat ja ajokortin puolesta olisin voinut hypätä pyörän päälle siltä istumalta. no se ei olisi tullut mieleenikään. on kuitenkin kaksi eri asiaa ajaa moottoripyörällä ja autolla. tarkoitus oli aluksi vuokrata pyörä (mm pegasus motorent vuokraa ducateja), mutta sitten löysinkin netistä käytettyjä moottoripyöriä osastolta itselleni sopivan pyörän. vuokraamisessa on se ongelma, että on ajettava satoi tai paistoi ja aina saattaa tulla yllättäviä esteitä, eikä voikaan hyödyntää kallista vuokrahintaa. minulla on nyt ducati st2, siis aika iso pyörä ekaksi ajokiksi, mutta lähes kaikki ovat sanoneet, että kun ostaa ensin pienen sitä haluaa jo vuoden päästä isomman. tiedä häntä. minä nyt vain satuin ihastumaan tähän kyseiseen mopoon ja voihan sitä isollakin pyörällä rauhallisesti ajella. olen ollut tosi tyytyväinen. st2 on aika korkea varsinkin näin pienelle naisihmiselle, mutta istuinta vuolemalla siitä saatiin muutama sentti pois ja nyt on ihan yes. suosittelen liittymistä moottoripyöräkerhoon ja osallistumaan ilta- ym. kokoontumisajoihin. niissä saa hyviä vinkkejä ja opastusta kokeneimmilta kuskeilta. kerhot järjestävät myös muita hyödyllisiä kursseja ja rata-ajoharjoittelutapahtumia.
Olen sinnitellyt kaksi kesää tuttavien prätkillä ja puhunut itselleni järkeä, ettei kannata hankkia pyörää. Lopultakin olen ymmärtänyt asian oikein ja maaliskuun alkuun mennessä ostan tonnisen tai isomman kyykyn, koska en halua menettää viimeisiä moottoripyöräileviä tuttaviani lainauspyynnöillä, ja pienemmät pyörät ovat olleet ajoasennoiltaan "ahtaita". Eikä kahvaa ole aina pakko vääntää loppuun asti. Tehoista voi joskus olla apuakin, että pääsee alta pois. Bomberseihin en kuitenkaan ole ajatellut liittyä.
Eli lopetin moottoripyöräilyn 18-vuotiaana ja aloitan ennen kuin täytän 41.