sitä minä aina santsaan
santsaatko sinä
santsaatko sinä
hernekeitto
on tosi hyvä ruoka
11956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
,,,,
ja vielä kerran yäk. Oksensin kun kaa kertaa söin sitä. Toista kertaa en ole edes halunnut,hajukin on ällöttävä.
...sellaista hernekeittoa, jossa oli tukkapalasattumia.
Reino
joo, ja kaalilaatikko ja lanttulaatikko ja paistetut silakat, jos ei ole muuta kalaa. Näillä eläisin monta viikkoa.
vaikka onkin helle ja hernesoppa kuuluu talvipakkasiin ,niin laitan herneet likoon .
sitä söis mutta minun vatsa ei enää kestä,nuorena meni kyllä.
Ei kestä mitään mausteita ja olisin kiitollinen kun oliskin vielä vatsa joka kestää mitä vaan.
Kaurapuurokin närästää.
Viimeksi keitin hernekeittoa v. 1966, sekin yritys miellyttää urhoa, joka piti äitinsä keittämästä hernekeitosta. Kaduin koko hommaa, sillä ilmanvaihto herttoniemeläisessä kaksiossa oli mitä oli ja keittäminen sitoi kauniina päivänä minut sisälle.
Löysin seuraavan urhon, joka myös piti hernekeitosta, mutta ei esittänyt keittovaatimuksia. Hän toi hernekeittopurkit kotiin, kun halusi sitä syödä. Vaihteeksi ja hätävaraksi se käy mainiosti, kun osaa valita parhaan valmistajan keiton.
Suomessa 6 viikkoa oleskellut unkarilainen, vaatimattomista oloista tullut, 18-vuotias tyttö sanoi pitäneensä kaikista muista ruuistamme (tavalliset kotiruuat) paitsi hernekeiton kohdalla meni hämillisen näköiseksi.
Itse pidän kotitekoisesta eri versioineen ja hätäpäissäni syön purkkisoppaakin lisähöystein.
Ulkomaalaiset eivät pidä hernekeitosta, sen olen nähnyt monta kertaa. (Eivätkä puolukkahillosta.)
Hernekeitto on varmaan koostumukseltaan sellaista, että sitä on vaikea niellä, ellei ole tottunut. En usko, että maku on siinä ratkaiseva asia. Minä kertakaikkiaan rakastan hernekeittoa.
Nykyisin siihen voi monessa paikassa lisätä halutessaan hakattua, raakaa sipulia. Se sopii hyvin mukaan. Sinappia en ole tottunut käyttämään hernekeitossa. Valkosipulia en ole kokeillut, mutta se voisi hyvinkin sopia. Soijakastike sopii hyvin, mutta tekee keitosta ruman näköistä.
Minulle kaikki puurot ovat sellaisia, joita en saa alas. Ne eivät kertakaikkiaan mene kurkusta vatsaan, vaan tulevat takaisin. Siinäkään ei ole kysymys mausta, vaan koostumuksesta. Riisipuuro on pahin. (Tattaripuuroa en halua edes mainita.)
Minä en laita hernekeittoon lihaa enkä sen makua. Laitan suolaa ja aavistuksen sokeria, sekä valkopippuria sitäkin äärettömän vähän. Että voi olla hyvää. Syön sitten ruisleipäviipaleen kanssa ja voita päällä. aah" ei voi olla parempaa ruokaa keksitty.
En kuulu vielä tähän ikäluokkaan, mutta olen varma etten ikinä unohda hernekeittoa, jonka laitoin lapsilleni. (26- 28- vuotiaat vasta). Joka ikinen talvi halusivat useita kertoja hernekeitto omalla resepilläni. Eli herneet likoon, seuraavana päivänä lisänä jauhelihaa maustettuna mustapippurila (suolaa sai jokainen laittaa lautaselle maun mukaan.
Edelleen on tapana kun nuorempi tytöistä käy niin saa namihermekeittoa ja ison pakastusrasia perheelleen, jotkut heistä laittavat sinappia sekaan.
Tuleeko muita minulle sopivia herkkuja mieleenne? Sanon suoraan ei kiitos tai kiitos, olen 53 maalla 32 vuotta asunut ja sitten valitettavasti kaupungistunut nainen.
Minusta on mukavaa kun joskus jälkipolvi tykkää omista ruuistani.
Onhan niitä muitakin kuin hernekeitto.