Neuvoja kaivattaisiin, tuttavan tuttavalle on hankittu dobberi uros, ikää koiralla tällä hetkellä n.8kk, mitään tapoja ei koiralle ole opetettu, koira puree edelleen käsiä, ei osaa ainuttakaan käskyä, pidetään ulkona, koska ei osaa käyttäytyä sisällä, eli sille ei ole opetettu mitään perustaitojakaan. Minulla on muutamasta aikuisesta samankaltaisista oloista tulleista koirista kokemusta ja nyt ovat sen verran nämä tämän koiran omistajat ottaneet itseään niskasta kiinni, että ovat pyytäneet että tulen muutamaksi päiväksi opettamaan heille, miten koiran kanssa toimitaan ja miten se kasvatetaan. No, kokemusta minulla ei ole juuri dobermannista, mutta palveluskoirista muuten (malinois ja sakut), vinkkejä kaivattaisiin, jotta voisin olla mahdollisimman suureksi avuksi heille. Tähän asti olen ainakin päättänyt että teen heille selväksi että koiralle on annettava töitä, ei vain peruskäskyt, ja sitten löhöämään nurkkiin, aktiivinen rotu kun on, sekä että rotu ei sovellu pihakoiraksi, jota silloin tällöin käydään lenkittämässä.. Neuvoja kiitos, mitä itse tekisitte? Todetaan myös että jos koiran olot eivät parane tai perhe ei sitä saa kuriin, niin on myös ollut puhetta että koiran otan joko itselleni tai hankin sille paremman kodin, perhe kuitenkin koirastaan pitää kovasti, mutta eivät ehkä aivan täysin ymmärtäneet mitä tulivat hankkineeksi.
dobberi pulassa
minä vain
1794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meillä kans kaks dobberi pentua. Uros ja naaras.
Uros on lopettanu puremisen ja tottelee käskyjä tosi hyvin ollakseen vasta 4kk.
Dobermann on todellakin vilkas rotu, ja mitään ei saa antaa periksi, ei yhdessäkään asiassa, se mikä on kerran kielletty on aina kielletty. Uroksen purennan kitkemiseen käytettiin tavallista suihkupulloa ja käskyä ei, eikä ole purrut enää (tuon konstin jo varmaan tiesitkin)
Ihan samat konstit siihen toimii kuin muihinkin isoihin rotuihin kuten esim. sakemanneihin. Paitsi jos koira joudutaan ottamaan täysikasvuisena pois perheestä sen sijoittaminen voi olla vaikeata, koska dobermannit leimautuvat isäntäperheeseensä muita rotuja paremmin.
Ollaan käytetty myös sitä konstia että katsotaan koiraa suoraan silmiin, niin kauan että se kääntää katseensa pois, eli ns. alistuu, ja näin ollen tietää paikkansa perheen alimpana.
Jos koira ei tottele katomme sitä suoraan silmiin ja toistetaan käsky kunnes totellaan. Periksi ei dobermanneille missään nimessä saa antaa. Sen on tiedettävä paikkansa perheessä, koska täysikasvuisena se on iso ja voimakas koira. En osaa auttaa enempää, mikäli tuosta nyt mitään apua ylipäätään oli. Päättäväisyyttä vain. Ei muuta.