Tiedät!
Vai tiedätkö sittenkään?
Oi kuinka kaipasin sinua.
Kuitenkin lävistit minut.
Toit kesän, toit auringonpaisteen,
toit lämpimän läheisyyden, loit UUTTA
auringon alla, annoit kipinää joka tulen sytyttää.
Vai tiedätkö sittenkään?
Oi kuinka kaipasin sinua.
Kuitenkin lävistit minut.
Toit kesän, toit auringonpaisteen,
toit lämpimän läheisyyden, loit UUTTA
auringon alla, annoit kipinää joka tulen sytyttää.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Anna minun tuulen lailla puhaltaen lehtiä poistaen huolesi
Käännän kasvosi valoon.
Avaan elämässäsi uuden sivun
Sinä ja minä :D
Loputtomaksi ajaksi
Meissä on tulevaisuus
Rakkaus sulattaa vuoret
vien kipusi pois antaen elämällesi uuden suunnan
Lähdetkö mukaan?
Käsi kädessä matkalle suurta tuntematonta
Ilta vaanii yhdessäoloamme
Hyvää yötä. Anna onnen olla myötä.
Tapaamme kohta..
Näen kasvosi alitajunnassani
Lähde yhdessä matkalle tuntemattomaan
Minä kävelen rinnallasi suojaten sinua alitajuntasi hirviöiltä.
Nähdään kohta.
NÄKIS VAAN!
JA huh, huh...
Minä kaipasin sinua ,sait sieluni nauramaan sait sydämeni sykkimään.
Olit kun honkapuu minä kyljessäsi kuin hento oksapuun.
Nyt huudan pimeään yöhön tuskaani,kuuletko kuinka tuuli ulvoo ulkona joka tuo mukana kaipauksen ikävään.
Ota pois raastava tuskani helli minua ,minä hellin sinua.
Silloin taas yö tähdessä,auringonsäde lämmittää
syliin yhteiseen hukuttaa,jättäen kivun yhteisen!
Älä huuda yöhön pimeään,
vaan saavu aikaan oikeaan.
Vain yksi askel sinulta ja
hento vartesi vahvistuu, saat
voiman väkevän, joka lähettää lähtemään.
Silloin rauhan saat, yön tuskan se valaisee
ja nousemme yhdessä majaan, RAKKAUDEN.
niin paljon. koko kehoni tärisee kaipuusta sinuun.
..........ja perille vie.
Astun nyt sun luo,katseen "hymyilevän sulle luon"
Vaik usein huojutat mua,kaipaan väkevyyttäsi mistä juon.
Astun majaan tuon,joka rakkautta suo.
Istun viereesi sun,pedille havuista tuoksuvista,humaavista,tehty on"Rakkaudesta".
Huutoni yöhön häviää,jos luokseni jäät.
burning...because of you...
luokseni..
en uskalla edes uneksia,että olisit hän.
Älä lopeta unelmointiasi. Rohkaise itsesi ja uskalla lähestyä häntä, jota kaipaat...
Hän kyllä tietää ja ottaa yhtetyttä jos niin haluaa,itse en voi paljoakaan muuta tehdä kuin odottaa.
Unelmia ja odotusta uudesta kuitenkin täytyy olla,
onko ne vahleita itselle?
EI OLE!
Totuuteni on kätketty ihmisten takia, miksi?
Ihmettelen itsekkin joskus, miksi pakenen
omia tunteita, rakkautta jota haluaisin
kosketella, joka on niin vahvaa ja aina
ottaa minut kiinni ajatuksien tasolta ja
jälleen jään kiinni, kuin ansaan, joka on viritetty vain minulle.
Kuitenkin minä rakastan häntä, jota pelkään,
pelkään niin valtavasti,
että vain kaukaa uskallan
kättäni heilauttaa,
jos sitäkään.
Kuitenkin minä rakastan ja toivon läsnäoloa,
vaikka vain hetkellistä, joka kuitenkin jättäisi
minut "tilaan" uuteen kohtaamiseen. Täynnä odotusta,
joko nyt on aika?
Kypsien hedelmien pomintaan?
Miksi sinä odotat, pelkäät? Onko "rakkautesi" ollut yksipuolista, salarakkautta? Elätkö kuvitteellisessa maailmassa vai ihanko oikeasti olet menettänyt ihailusi ja rakkautesi kohteen? Lähetä hänelle viesti, kerro kaipuusi...
sinun tarkkanäköisyydellesi:)
Niin... tai etsi uusi rakkautesi kohde...
Kerro, kerro sinä neuvonantaja,
kuka voi korvata?
Onko se lääke, joka voi antaa hetken unohdusta?
Vai onko se "Elsa"-" Erkki" kohtalon lapsi, joka
yössä antaa hetken lohdutuksen?
löytänyt kerran jotain, mihin mikään muu ei yllä,on luultavasti turhaa etsiä.Lopetan nyt tähän,en halua ärsyttää...heippa.
On rakkaita, joita ei voi kukaan korvata. Sellaisen menettäminen särkee sydäntä. Joku ottaa murheeseensa lääkkeen, toinen yhdenyönhellyyden, kolmas päättää päivänsä...
Jos minun elämästäni minulle rakas ihminen poistuu "hyvästejä jättämättä", olen sitä mieltä, ettei hän ollut kyllin arvokas minulle. Minä olen suurempi ihminen siinä tapauksessa.
Säilytän sydämeni sopukassa kuitenkin poistuneellekin avoimen nurkkauksen, jos hän joskus vaikka osaisi arvostaa ystävyyttämme, rakkauttamme.
Kivunpoistajakin hiljenee!
Luulin että olisit mrT,ainoa ihminen jota pystyn rakastamaan.Minun pitäisi jo saada rauha siltä rakkaudelta,parhaiten se kai onnistuu olemalla kokonaan pois ja keskittämällä ajatukset johonkin tuikitavalliseen.Olen kuitenkin kiitollinen jollekkin suuremmalle siitä,että sain kokea sen.
Vain kiusaaja voi takertua ulkopuoliseen,
tietämättä totuutta.
Jos on jotain löytänyt, ei kai kommentoi viesteihin,
jotka eivät kosketa itseään.
Tyhjyyttä on löytämäsi.
Ärsyttäjäsi on vain itsessäsi, haet kuitenkin sitä
etsimällä ja joku paljastaa sinun sisimpäsi, niin..
korkeampi itseäsi.
Valheen ansa viritetty, että uskoisit!
Tiedätkö niin suuren salaisuuden olevan,
kuin lähde joka on voimakas, ei anna lopettaa
ennenkuin tieto on puhdas ja herättää vaikka
keskellä yötä valvomaan ja kysymään itseltäsi;
Voiko samasta lähteestä pulputa sekä makeaa
että karvasta vettä?
Siinä pähkinä sinulle, joka haluat vetäytyä
lopettamalla,
puolustamalla sokeaa näköäsi sillä,
että et halua ÄRSYTTÄÄ?
Muistoissa kauniit hetket,niitä kukaan ei voi viedä .
Jos minulle joku tuon tekee,en ollut arvokas hälle leikiten vain piti hetken kera kanssani..se"sattuu"
Jokaisella oma mittapuu,jos etsit toista samanlaista..mittapuu on rehellisyys,ystävyys.
Puun alle käpertyy,madot syököön oksapuun.
Jokainen haluaa kuulua jonnekin,niin minäkin.
Madoilla on ravintoa,toukilla kotilo,hekin kuuluvat johonkin!
niin kuin minäkin "halusin" kuulua johonkin.
ole enää kaunista tekstiä, menee synkkyyden puolelle. toki foorumihan on vapaa meille kaikille!
Rehellisyys ja ystävyys häviää,
mutta rakkaus ei häviä,
vaikka hetkellisesti poistuisi,
antaa luvan odottaa hetkeä oikeaa.
voi te rakkaat
Tosin, vasta luopumisen jälkeen.