huudan, minä huudan
sinun nimeäsi
ääneni sortuu kaipaukseen
itken, minä itken
sinun perääsi
maailma hukkuu kyyneliin
hulluna raivoan
seinien varjoille
näille tunteille
sieluni kuohuille
seinille sortuville
askelille huojuville
voimani valuvat
vuodan kuiviin
vihaan, palavasti vihaan
yritän repiä ulos itsestäni
omaa heikkouttani
tunnen, minä tunnen
kaikissa soinnuissa
kaikissa sävyissä mustaa
äänettä, eleettä
tyhjään tuijotan
sinun nimeäsi
ääneni sortuu kaipaukseen
itken, minä itken
sinun perääsi
maailma hukkuu kyyneliin
hulluna raivoan
seinien varjoille
näille tunteille
sieluni kuohuille
seinille sortuville
askelille huojuville
voimani valuvat
vuodan kuiviin
vihaan, palavasti vihaan
yritän repiä ulos itsestäni
omaa heikkouttani
tunnen, minä tunnen
kaikissa soinnuissa
kaikissa sävyissä mustaa
äänettä, eleettä
tyhjään tuijotan
Vastaukset 7
Vanhimmat
sortukoon äänesi
itke
eikä maailma huku kyyneliisi
tulvii
raivoa
varjot ei jätä rauhaan
ne seuraa sinua ja
seinät ympäriltäsi sortuu
voimasi oli
minussa
nyt voit vuotaa kuiviin
ja vihata
tyhjyyden keskellä
kaatuneiden seinien alla
lepää murtunut sydän
minä huusin
huusin nimeäsi turhaan
minä itkin
maailmani, sydämeni
tulvi suruaan
raivosin,
vihasin itseäni
en sinua
sisälläni tuli raivosi
poltti vihaani pois
varjoista viitan tein
siihen kietouduin
seiniltä suojauduin
antauduin pimeään
voimani annoin valua
kunnes olin turta
kalpeana haamuna
ei jaksa vihata
ei jaksa tuntea
murtunut sydän
sen syke voimaton
kuiskauksina
kutsuu sinua
turhaan
Älä murehdi, elämä voittaa sittenkin. Olen varma!
t. puuttuva palanen
kiitos, sen tiedän
kun tuskani siedän
elämä alkaa taas : )
tässä runossa.Taattua laatua kyllä,stubid cubid on ollut asialla ennenkin.Mutta vahvaa ,pelottavaakin välillä,lopussa toivo ja uusi alku,toivotaan.
kuin ensi lukemalta arvaisi.Mies,oletan myöhemmin esiin tulevista syistä,on asettanut itsensä itseään vahvempien voimien sysäämänä perimmäisen kysymyksen,itse olemassaolon äärelle.Minä,minä len repinyt seinät alas,satuttanut itseni niin että vuodan.ja lopulta verenhukan ja kiihtymyksen(lievästi snottuna) heikentämänä tuijottaa tyhtjyyteen itsensäkin repineenä.Voi vain toivoa,että apu saapuu ajoissa,raivoaja ei enää jaksa itseään pelastaa.Minän olemassaolon jatkuminen tällä tavanomaisella tasolla riippuu muusta kuin heikosta minästä,voi meitä raivopäitä!
kirjoituksen,raskaan runon.Täällä.Rakkauspalstalla.Tunteiden mukana,muka rakkaus takana.Epäilen tässä voivan olla muitakin syitä.Oran sen mahdollisuuden huomioon yhtenä tulkintapolkuna.