Mistä oikein tulee perimmältään se häpeily ja salailu, joka liittyy transilmiöön? Mikä siinä on häpeällistä? Olen oppinut jostain, että häpeä ilmentää kyvyttömyyttä täyttää odotuksia. Voisiko se olla sitä?
Johinkin toisiinkin tauteihin liittyy tai on liittynyt vähän vastaavaa salailua. Ainakin aids, epilepsia ja ehkä myös syöpä on olleet näitä. Käytin tahallani nimitystä tauti, koska meillä on oikein tautiluokituskin.
Johinkin toisiinkin tauteihin liittyy tai on liittynyt vähän vastaavaa salailua. Ainakin aids, epilepsia ja ehkä myös syöpä on olleet näitä. Käytin tahallani nimitystä tauti, koska meillä on oikein tautiluokituskin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siitä, ettei koskaan voi täydellisesti olla ruumiiltaan nainen (tai transmiesten osalta mies), vaan jää ruumiiltaan vajaaksi.
Samoin siitä, että ainakin aluksi on maneerismiltaan, sosiaalisilta tavoiltaan, kokemuksiltaan ja kyvyltä täyttää ympäristön odotuksia väistämättä aina vajaa.
Sekä siitä kaikesta tuskasta, mitä jokainen TS joutuu kokemaan elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet. Minäkin olen sen kuutiometrin kyyneliä itkenyt.
ole tämän asian osalta merkitystä. Ne kaksi yritystä tapahtuivat ennenkuin edes tiedostin olevani TS. Sen jälkeen, kun tiedostin, että tästä voi olla kyse, asiat alkoivat lutviintua.
Mutta tapanani on kysyä jokaiselta tätä prosessia harkitsevalta, että montako kertaa hän on yrittänyt. Se merkitsee sitä, että otetaan häneltä turhat luulot pois ja että tuo asiaa harkitseva on sen jälkeen vakavalla mielellä. Tämä juttu kun ei ole mikään kiva mutta hiukan eksentrinen elämäntapa, vaan lääketieteellistä interventiota vaativa tila.
Itsemurha on aina tragedia. Se merkitsee peruuttamatonta menetystä. Myöskään se, että on harkinnut ja yrittänyt itsemurhaa, ei merkitse että ihminen olisi "aito" TS. Se merkitsee sitä, että hänellä on aivan oikeasti vakava ongelma, ja hän tarvitsee hoitoa - olipa se hoito sitten ihan mitä tahansa.
joka kysyi itsemurhayrityksistäni, todettakoon ettei niillä ole tämän asian osalta merkitystä. Ne kaksi yritystä tapahtuivat ennenkuin edes tiedostin olevani TS ja että asialle voisi tehdä jotain muutakin kuin riistää oma henkeni. Sen jälkeen, kun tiedostin, että tästä voi olla kyse, asiat alkoivat lutviintua.
Mutta tapanani on kysyä jokaiselta tätä prosessia harkitsevalta, että montako kertaa hän on yrittänyt. Se merkitsee sitä, että otetaan häneltä turhat luulot pois ja että tuo asiaa harkitseva on sen jälkeen vakavalla mielellä. Tämä juttu kun ei ole mikään kiva mutta hiukan eksentrinen elämäntapa, vaan lääketieteellistä interventiota vaativa tila.
Itsemurha on aina tragedia. Se merkitsee peruuttamatonta menetystä. Myöskään se, että on harkinnut ja yrittänyt itsemurhaa, ei merkitse että ihminen olisi "aito" TS. Se merkitsee sitä, että hänellä on aivan oikeasti vakava ongelma, ja hän tarvitsee hoitoa - olipa se hoito sitten ihan mitä tahansa.
Jää väistämättä vajaaksi yhteiskunnan asettamista sukupuolinormeista ja se vajaus täytetään suvaitsevaisuushöpinällä, mutta se on kuin lähtisi monopolirahan kanssa ruokakauppaan.
Jos nyt transmiehistä välillä niin se, ettei penis seiso on varmasti häpeää aiheuttava asia. Se, että sanotaan, että jättäähän se pään, kädet ym. välineet seksuaalisen tyydytykseen niin se on suvaitsevaisuushöpinää joka peittää sen faktan että ei seiso.
Eikä synny eikä vuoda.
Kaikissa sosiaalisesti merkitsevissä tilanteissa olet loppuikäsi jotenkin vajaa. Jos olet kerinnyt hankkia pentusi, niin olet sikäli hyväksyttävämpi, kunhan pennut pitävät suunsa kiinni.
vaan huudan sen kenelle tahansa vastaantulijalle jos tarve vaatii. Tai kovistelen niitä että menee viesti varmasti perille. Mää olen mies ja miehenä pysyn, jos jollakulla on vastaan valittamista niin otan haasteen vastaan milloin vain.
Trans-sukupuolisilla on tautiluokitus ja harva trans-sukupuolinen kykenee tai haluaa edes elää kaapissa. Kyse varmastikkin epänormaalisuuden tunteesta ja transilmiöön liittyvistä ennakkoluuloista, harvinaisuudesta ja siitä, että joutuu pakostikkin naurunalaiseksi epänormaalina. Uskoisin silti, että monella parisuhteessa elävällä heterolla on myös ollut homoseksuaaleja taikka transajatuksia taikka kokemuksia. Varsinkin miehillä saattaa tulla ongelmia jopa masturboinnin suhteen siinä jossa naiset pitävät mm. masturbointia taikka kokeiluja toisen tytön kanssa normaaleina.
Häpeä siis syntyy siitä, ettei trans koe itsekkään olevansa normaali.
Olen itse varta vasten tätä kesää varten panostanut vaatteisiin ja keikkeen alaan liittyvään, että voisin käydä kokeilemassa ulkosallakin naisena. Kävin kotikulmilla ja nuoremmat likat näkivät ja suhtautuivat seuraavana päivänä nähdessäni tosi positiivisesti. Sana toki leviää, mutta menihän osa leikistä alkoholin piikkiin, mutta en edelleenkään uskalla tämän enempää ulkoilla naisena mm. riittämättömyyden ja epänormaalisuudentunteen vuoksi.
"Kyse varmastikkin epänormaalisuuden tunteesta ja transilmiöön liittyvistä ennakkoluuloista, harvinaisuudesta ja siitä, että joutuu pakostikkin naurunalaiseksi epänormaalina."
En tiedä kuinka moni on tosiaan joutunut naurunalaiseksi. Ehkä huonosti läpimenevät transvestiitit tai aivan alkuvaiheessa olevat transsukupuoliset voivat joutua naurunalaiseksi. Mutta itselleni ei tällaista ole koskaan tullut esiin. Jopa niinä ensimmäisinä kokeilukertoinakin sain ehkä muutaman kummeksuvan katseen, mutta en naurua, suurin osa ihmisistä ei edes huomannut minua. Nykyisin tällaista nauretuksi tulemista ei esiinny, vaikka ihmiset tietäisivätkin taustani. Pikemminkin siirrytään osaa-ottavalle linjalle ja suhtaudutaan myönteisesti, ehkä pienellä uteliaisuudellakin. Ilmeisesti tämä katsotaan niin rajuksi ratkaisuksi että muut ihmiset suhtautuvat hyvin totisesti.
"Häpeä siis syntyy siitä, ettei trans koe itsekkään olevansa normaali."
Koin nuoruudessa häpeää lähinnä siksi että luulin olevani ainoa tällainen ihminen maailmassa. Eihän mitenkään voi olla toisia näin kummallisia. Kun vielä ei saanut mitään tietoa, häpeän tunne oli valmis. Nyt osaan kantaa "tautini" kunnialla, ilman häpeän tunnetta.
"Sana toki leviää, mutta menihän osa leikistä alkoholin piikkiin, mutta en edelleenkään uskalla tämän enempää ulkoilla naisena mm. riittämättömyyden ja epänormaalisuudentunteen vuoksi."
Paras tulos syntyy näistä todellisista ulostuloista kun siihen suhtautuu asiallisesti. Alkoholi on syytä unohtaa silloin, muutenhan se menee kännisen piikkiin. Kun vielä pukeutuu ja meikkaa asiallisesti, pyrkien tavallisen naisen ulkonäköön, muut eivät kiinnitä kummempaa huomiota. Silloin se riittämättömyyden ja epänormaliuden tunne häviää ja pystyy elämään sen todellisen sukupuolen mukaisesti.