tytön leikkaus

meidän viimeisin tyttökissanleikkaus kokemus: kun kissa tuli kotiin, se nukkui vielä. herätessään se oli tokkurainen, jopa pelottavan oloinen horjuessaan eteenpäin, välillä kaatui ja nukkui taas. yritti myös estelyistä huolimatta hyppiä sängylle huonoin tuloksin. hamusi myös syliini, johon otinkin tytön sitten lepäämään, pissasi alleen pari kertaa. seuraavana päivänä oli jo oma itsensä. meillä ei tarvittu kaulureita tai muita, kun ei pahemmin kiinnittänyt huomiota leikkaushaavaan. parina ekana päivänä vähän yritti tikkejään repiä, mutta kiinnitin sen huomion toisaalle leikittämällä (oli sopivasti lomapäiviä niin ehdin olla kokoajan kissan kanssa). luulen, että leikkaushaava kutitti parina ensimmäisenä päivänä (?) olisiko sitten siitä noin kuukauden päästä ollut tikkien poisto. vietiin eläinlääkärille joka napsi saksilla tikit pois, eikä kissa ollut moksiskaan.jotkut eläinlääkärit laittavat itsestään sulavia tikkejä joten kissaa ei tarvitse viedä tikkienpoistoon. kaikki sujui meillä siis todella hyvin. vinkiksi antaisin että ole paikalla kun kissa rupeaa heräilemään ja vahdi sen tekemisiä. huomioi myös allepissaamisen vaara, ja tarjoa ruokaa vasta kun on kokonaan hereillä. hyvin se menee!

Mila oli leikkauksen jälkeen tokkurassa tietenkin ja kerran ilmeisesti eläinlääkärissä oli oksentanut. Kerran myös illan aikana oksensi, mutta viisas tyttö oksensi vessaansa (juoksi(sen mitä pystyi) olohuoneesta omaan vesaansa)

Meillä meni leikkauksen jälkeen joitakin tunteja ennenku heräs ja sitte alko hoipertelu ja kun "kipulääke" vaikutti vielä ni leikki ku mitää ei olis tehty ja siinä sitte yritettiin vähän estellä. Tehtiin meijän tytölle semmonen pieni puku ettei päässy nuoleen haavaa. Tikkejä ei tarvinnu poistaa vaan ne ilmeisesti suli sitten ku oli aika.

Neiti oli juuri leikattu, kun menin häntä hakemaan. Oli hieman leikkausaikataulut "venähtäneet", sillä olin tuonut kaverin lääkärille jo 8,5 tuntia aikaisemmin. No, leikkaus oli mennyt ihan hyvin, joten uskalsivat antaa kissan jo kotiin heräämään narkoosista. Oli kyllä tosi pelottavaakin, kun kissa makasi kuin kuollut narkoosissa vielä kuutisen tuntia kotiin tulon jälkeen. Pidin tytön lämpimänä kylppärin lattialla vesipullojen ja peiton avulla, liikuttelin silmäluomia kiinni ja auki, etteivät ne kuivuisi (kissahan on silmät auki narkoosissa) ja naputtelin sormenpäällä silmänurkkaa väliajoin kokeillakseni alkaako kissa heräillä eli räpsyykö silmä koputuksesta.

Puolenyön aikaan kissa alkoi herätä (kun itse olin nukahtamassa). Aamuyö menikin siinä kissaa vahtiessa, ettei satuta itseään, kun hän yritti toimia kuin normaalisti, ja nukahteli kuitenkin kesken puuhiensa ja pissaili alleen. Neljältä aamulla uskalsin lähteä nukkumaan omaan sänkyyni kissan pissalta haisten;) Seuraava työpäivä oli aika rankka, kun unta ehti saada vaan pari tuntia.

Kissa piti kauluria 2 viikkoa. Oli mahdotonta antaa olla ilman, koska kissa alkoi heti raapia ja purra haavaa. Muutaman kerran annoin kissan kyllä nuolla itsensä puhtaaksi vartioimalla itse vieressä. Leikkaava lääkäri kyseli vielä kissan vointia viikko leikkauksesta, mikä oli mukavaa. Suositteli haavaan desinfioivaa voidetta (nimeä en enää muista). Haava parani hyvin ja kahden viikon jälkeen kissa oli entisellään ja ikionnellinen päästessään kaulurista eroon.

Kisun luonne ei mihinkään muuttunut, mutta rasittava kiima tietenkin katosi ja pissailut ympäri asuntoa loppuivat.