kun kiertovesipumppu on asennettu lähtevään-linjaan!!
Mutta kupariputkisto saattaa olla jo kymmenessä vuodessa syöpynyt seulaksi, jos kiertovesipumppu on asennettu palaavaan-linjaan!
Ja tuon mystisen syöpymisen mahdollistaa happi (ilma) putkistossa, kun kiertovesipumppu on asennettu palaavaan-linjaan!
Laitan seuraavan nettiosoitteen, jossa törmäät "Seisova-ilmalukko" -ilmiöön, joka ei ole mahdollinen teoriassa, mutta kun se on mahdollinen KÄYTÄNNÖSSÄ!!!!! Nuo em.t ilmiöt on kieltämättä tosi vaikeaa tajuta, mutta tee kuten tuon osoitteen alussa neuvon ja jos sulla nousee kynnyskysymykseksi kalvopaisuntasäiliö, niin voit asentaa senkin, olen nimittäin jättänyt kaiken ylimääräisen tekniikan pois sen takia, että tuo seisova-ilmalukko ja sen synty ois helpompi tajuta:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/
Mutta kupariputkisto saattaa olla jo kymmenessä vuodessa syöpynyt seulaksi, jos kiertovesipumppu on asennettu palaavaan-linjaan!
Ja tuon mystisen syöpymisen mahdollistaa happi (ilma) putkistossa, kun kiertovesipumppu on asennettu palaavaan-linjaan!
Laitan seuraavan nettiosoitteen, jossa törmäät "Seisova-ilmalukko" -ilmiöön, joka ei ole mahdollinen teoriassa, mutta kun se on mahdollinen KÄYTÄNNÖSSÄ!!!!! Nuo em.t ilmiöt on kieltämättä tosi vaikeaa tajuta, mutta tee kuten tuon osoitteen alussa neuvon ja jos sulla nousee kynnyskysymykseksi kalvopaisuntasäiliö, niin voit asentaa senkin, olen nimittäin jättänyt kaiken ylimääräisen tekniikan pois sen takia, että tuo seisova-ilmalukko ja sen synty ois helpompi tajuta:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/
Vastaukset 16
Vanhimmat
vaikuttaa enemmän liian suuri virtauma kuin lämmitysjärjestelmän ilma.
Ja lähtevässä linjassa pumpun läpi kulkee kuuma vesi joka saattaa elektroniikan suuremmalle koetukselle koska pumpun käyntilämpötila kasvaa.
Ilmaongelmistakin pääsee asentamalla ilmakellot putkiston korkeimpiin kohtiin.
perustelevat tätä juuri mainitsemasi kaltaisilla ilmaongelmilla.
Mutta tuo puhkisyöpymisongelma koskee vain mustia putkistoja tai putkistoja joihin on sotkettu sinkkiosaa ja messinkiä sekaisin jotka kyllä reagoivat ilman ilmaongelmiakin.
Kupariputket syöpyvät minusta vain liian kovilla virtauksilla juoksuttamalla.
-Onko talosi lämmitysjärjestelmä mitoitettu oikein ?
-Jos painehäviöiden osuus liian suuri niin pieni pumppu ei varmasti jaksa kierrättää vettä piirissä.
- Onko järjestelmä säädetty oikein sillä vesihän tunnetusti menee siitä mistä helpoiten pääsee.
Eli jos vastus runkojohdossa on pienempi kuin patterissa niin ei varmasti täyty patteri kunnolla.
-Onko lämmityspiirissä mikrokuplanpoistimet jotka hajottavat ilmakuplat?
-Entä järjestelmän täyttö kuumasta vai kylmästä vedestä? Kylmässähän on enemmän happea kuin kuumassa. Täytöstä tullut happihan kyllä häviää ajanoloon järjestelmästä.
Uskoisin asiaa tutkitun ihan VTT:n tasolla saakka mikäli nähty todelliseksi ongelmaksi.
Mutta minäpä otan asiasta selvää ja palaan palstalle tietoineni
on kovasti hämmästyttänny! Nimittäin ne ei ole tajunnut koko kuuden vuoden aikana tutkia/testata tuota eroa kiertovesipumpun ollessa lähtevässä-linjassa ja palaavassa-linjassa, useista kehotuksista huolimatta! Tuo ero on nimittäin luokkaa, kuin ero yöllä ja päivällä.
Tulipa tuosta erosta mieleen: Kun kiertovesipumppu on paluu-linjassa, niin pattereiden kohina pahimmillaan on todellakin kuin niagaran putous! Mutta kun asennat sen saman kiertovesipumpun lähtevään-linjaan niin kohina loppuu!
Ja se mikä tulee asukkaan ongelmaksi on pattereiden ilmaus silloin, kun kiertovesipumppu on asennettu paluu-linjaan. Varmaan suurin osa meistä tietää, että kun ilma vesikierrossa ääntää, niin otamme pattereiden ilmaus-avaimen ja avaamme ilmausruuvin ja laskemme ilman pois. Näinhän se menee kun kiertovesipumppu on lähtevässä-linjassa, mutta kun se kiertovesipumppu jostain kumman syystä on ängetty palaavaan-linjaan, niin ilmauskaan ei onnistu!
Patteriverkosto on rakennettu yleensä mustasta rautaputkesta tai sitten muoviputkesta, mutta kuparia käytetään yleensä vain käyttövesiputkina.
Tuossa pappa on oikeassa että jos kiertovesipumppu asennetaan paluupuolelle niin ongelmia varmasti tulee, kukahan viisas lie tuonkin asennustavan aikoinaan keksinyt.
Rautaputket kyllä kestävät lähes 100 vuotta jos putkistoon ei pääse happea, elikkä kunnolla rakennetu lämpöjärjestelmä kestää koko talon käyttöiän.
Käyttövesipuolella on kuparin kanssa ollut paljon laatuongelmia ja putkistoihin on tullut vuotoja jo muutaman vuoden käytön jälkeen, mutta rakennuksissa missä on käytetty laadukasta kupariputkea ei ongelmia tule vuosikymmeniin.
Kuuluisi varmaan lvi-osastolle.
Mutta meillä 20v rivitalo ja pumput ovat lähtevällä puolella, kun taas liikekiinteistössäni 5v sitten uusittiin lämmönvaihdin ja kiertovesipumput pantiin tulopuolelle.
Ihmettelin tuota silloin muta ongelmia en ole havainnut.
Se että pumppu on paluupuolella kuulostaa hyvältä siksi, että lämpötila on alempi ja säästänee pumpun osia = lisää käyttöikää.
pumpun laittamiseen paluupuolelle, se kun tapahtuu helpommin korkeammassa lämpötilassa
Meillä kiertovesipumppu jauhanut menopuolella jo 21 vuotta ja ei ole tarvinnut tehdä minkäänlaista remonttia, mutta eihän se menovesikään ole koskaan yhtäkuumaa kuin kattilavesi koska sekottajahan säätimineen on ennen kiertovesipumppua.
Kun asennetaan käyttövedenkierto, niin kiertovesipumppu on asennettava kierron lähtevään linjaan!
paluu-linjassa joten ei se mitään maailmaa kaatavia ongelmia voi aiheuttaa.
Kävin just kattelemassa parinkin valmistajan keskuksia.
Kyseessä voi toki olla myös kompaktin asennettavuuden nimissä tehty kompromissi.
Ja käsittääkseni lämpöjohtojakin vedetään jonkin verran kupariputkella muovi ja rautaputken ohella mitä oon julkisten rakennusten putkitöitä katellu.
Mutta tuo lvk-putken puhkisyöpyminen selittyy kyllä liian kovalla juoksutuksella . Siihen ei pumpun paikalla pitäisi olla merkitystä.
Minulla on hämärä mielikuva että veden laadulla saattaisi olla vaikutusta käyttövesiputkistojen kestävyyteen juuri kuparin ollessa kyseessä mutta saatan olla väärässä.
Löytyy monta syytä kupariputkien nopeaan syöpymiseen mm, liian suuri virtausnopeus, epäpuhtauden vedessä ja ylivoimaisesti suurin syy - kupariputkien epäpuhtaudet joista seuraa materiaalin haurastuminen ja neulamaiset reijät putkissa.
Jos olla pohjaveden varassa jossa kloridit on normaalia korkeammat ja kupariputkessa vähänkin epäpuhtauksia, alkaa erittäin nopea pistemäinen syöpyminen. Olen nähnyt tapauksia joissa putkisto on hajonnut käsiin alle kymmenen vuoden isässä.
Happikorroosio koskee lähinnä rautaputkia ei niinkään kupariputkia.
Muovitettu alumiiniputki alkaa olla aika kova sana tänäpäivänä. Pelkässä muoviputkessa kun varsinkin imu puolella ( tapahtuu myös painepuolella joskin vähemmän ) tapahtuu hapen imeytymistä veteen, jota muovitetulla alumiiniputkella ei tapahdu.
Itse laittaisin kuitenkin vielä puhtaat kupariputket, muovialumiini putkista kun on kuitenkin sen verran vähän käyttökokemusta.
olen kuullut joittenkin etelä-euroopan maiden ollessa kyseessä.
Siellä vaan vesi on koostumukseltaan sellaista.
Ja juotostöiden yhteydessä poistamatta jääneet juoksutejäämät syövyttävät putkea ajanoloon ,ulkoapäin tosin.
on hyvin yleistä veden happamuus.
Tällaista vettä voidaan käyttää vesiosuuskuntien verkostoissa.
Hapan vesi (puhutaan agressiivisesta vedestä) aiheuttaa pistemäistä syöpymistä kupariputkissa.
1970-luvulla käytettiin Suomessa esimerkiksi puolalaista kupariputkea, jonka materiaali ei ollut riittävän puhdasta. Tästä asennettuja vesijohtoja on jouduttu uusimaan jo 15 vuoden käytön jälkeen. Putkessa on havaittavissa aivan paljain silmin näkyviä pistesyöpymiä.
Niistä saisi varmaan hyviä sadettimia puutarhaan.
vähemmän happea kuin kylmässä.
Tästä syystä lämmitysjärjestelmien täyttö hoidetaan pääasiassa lämpimästä vedestä.
Lvk-pumput ovat Suomessa pronssipesäisiä joten sillä happipitoisuudella ei ole merkitystä.
Keskustelun paino on ollut enemmän lämmityspuolen asioissa.
muuttuu vedessä pumpun paikkaa muuttamalla?
Hapekastahan se käyttövesi on aina.
kestää nähtävästi vain reilu 20 v, syöpyy täyteen pieniä reikiä oli pumppu missä tahansa.
Toisin kuin rauta, joka saattaa ruostua kokonaan, kupari hapettuu ainoastaan pinnalta, ja sen pinnalle syntynyt oksidi- tai karbonaattikerros suojaa sitä hapettumasta syvemmältä.