Moi!
Mitä vastaatte kyselijöille, kun utelevat että koska teette/ hankitte lapsia? Mun usealla tutulla on lapsia ja monet tuttavat sekä sukulaiset ovat alkaneet kysellä varsinkin meidän naimisiinmenon jälkeen.
Ollaan yritetty lasta jo vähän aikaa, eikä ala kuulua. Paras hedelmällisyysaika on ohi, enkä viitsisi vastata että yritetään. Se kun ei mielestäni heille kuulu, ja sit vaan kuulisin että olis pitäny aikaisemmin. Mutta kun ei yritetty aikaisemmin, useasta eri syystä.
Tunnetteko itsenne huonoksi ihmiseksi/ naiseksi, kun ei ole lasta? Mun mieheltä ei koskaan lasten teosta kysellä, vain multa. Tuntuu että en ole kokonainen nainen, kun ei ole lasta. Joskus jopa epäilen, että haluanko lapsen vain koska ympäristön mielestä naimisissa olevalla kolmekymppisellä pitäsi olla lapsia. Aina kysellään, onko lapsia ja joissain piireissä jopa oletetaan että on jo lapsia.
Mun tekis mieli sanoo rumasti kyselijöille, mutta eiväthän he pahaa tarkoita. He eivät tiedä miltä se minusta tuntuu. Mutta mitä heille vastaisin? Yleensä annan ymmärtää, etten halua lapsia. Se ei kuitenkaan ole totta.
En ole hirveesti lukenu tätä palstaa, joten en tiedä mitä asiasta on kirjoiteltu. Olisin kiitollinen, jos kuitenkin vastaisitte.
Mitä vastaatte kyselijöille, kun utelevat että koska teette/ hankitte lapsia? Mun usealla tutulla on lapsia ja monet tuttavat sekä sukulaiset ovat alkaneet kysellä varsinkin meidän naimisiinmenon jälkeen.
Ollaan yritetty lasta jo vähän aikaa, eikä ala kuulua. Paras hedelmällisyysaika on ohi, enkä viitsisi vastata että yritetään. Se kun ei mielestäni heille kuulu, ja sit vaan kuulisin että olis pitäny aikaisemmin. Mutta kun ei yritetty aikaisemmin, useasta eri syystä.
Tunnetteko itsenne huonoksi ihmiseksi/ naiseksi, kun ei ole lasta? Mun mieheltä ei koskaan lasten teosta kysellä, vain multa. Tuntuu että en ole kokonainen nainen, kun ei ole lasta. Joskus jopa epäilen, että haluanko lapsen vain koska ympäristön mielestä naimisissa olevalla kolmekymppisellä pitäsi olla lapsia. Aina kysellään, onko lapsia ja joissain piireissä jopa oletetaan että on jo lapsia.
Mun tekis mieli sanoo rumasti kyselijöille, mutta eiväthän he pahaa tarkoita. He eivät tiedä miltä se minusta tuntuu. Mutta mitä heille vastaisin? Yleensä annan ymmärtää, etten halua lapsia. Se ei kuitenkaan ole totta.
En ole hirveesti lukenu tätä palstaa, joten en tiedä mitä asiasta on kirjoiteltu. Olisin kiitollinen, jos kuitenkin vastaisitte.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos alkaa tivaamaan milloin, kenen kanssa ja missä asennossa aiotte lapsia hankkia niin kysy "Miksi kysyt?". Jos vastaa että mielenkiinnosta kyselen niin vastaa "Mitä siinä niin mielenkiintoista on?".
Kyllä minusta voi asiallisestikin vastata, eikä tollatavalla, aika lapsellista!
Jos joku kysyy sulta mitä ruokaa teet, vastaatko, miksi kysyt, ja mikä siinä niin mielenkiintoista on? Aika outo tapa sulla.
Aika löysä vertaus tuo ruoanteko... Kokkaamiseen liittyvät tunteet lienevät hieman vähemmän henkilökohtaisia ja kouraisevat vähemmän syvältä vaikka kehno kokki olisikin;)
Tyhmä se on joka suoraan kehtaa kysyä "Koska te teette..?". Pariskunnista sentään joka kuudes sairastaa lapsettomuutta. Hieman empatiakykyä kaivattaisiin siis. Jos joku mulle tulisi tuollaisia laukomaan, sanoisin takaisin varmasti juuri niin terävästi että toinen seuraavana päivänäkin vielä miettisi mitä tuli kysyttyä. Eikä taatusti tekisi samaa uudestaan kellekään.
Mulle rehellisyys on ollut tärkeintä. Kaikille läheisille on kerrottu juuri siksi, ettei heidän tarvitse aiheuttaa turhaa pahaa mieltä. Säästytään monilta loukkauksilta. Monesti kuulee lapsettomien purkavan mieltään, kun esim. kuudennella kuulla raskaana oleva kaveri on käynyt kylässä ja valittanut kuinka raskaana on raskasta olla... Sitten lopuksi selviää ettei tällä tuttavalla ole ollut hajuakaan ystävän ongelmista!
Tarkoitin vain, että lapsettomuus on asia jolle ei aina voi mitään! Tuskin kukaan lapsen saanut ihminen pahaa, kysymällä tarkoittaa, voihan olla että hänellä on itsellääkin ollut vaikeuksia saada lasta.
Jos kysyminen loukkaa, niin se loukkaa myös muita, esim. pyörätuolissa olevia, kehitysvammaisia, huonosti liikkuvia, lihaviaja pienikokoisia ihmisiä ym. Eikä taatusti he loukkaannu jos heiltä kysytään. Ennemmin kysyy kun alkaa arvailemaan asioita mitä ei tiedä.
Luulenpa että kysyminen loppuu siihen kun antaa asiallisen vastauksen, eikä siitä sen koommin puhuta.
Moikka!
Itse rupesin vastaamaan kyselyihin että "aina ei saa mitä haluaa" niin yleensä kyselyt loppui siihen, mutta jos et halua paljastaa että yritätte niin sano suoraan että eiköhän me joskus lähitulevaisuudessa tms..tai valehtelet suoraan, se on sinun yksityisasiasi eikä kuulu muille.
Meillä lapsettomuushoidot tuotti vihdoin tulosta ja kriittiset 12 vk on takana, kohta ehkä uskaltaa jo kertoa että vaavia odotetaan, mutta lapsettomuushoidoista puhuttiin vaan lähimmille.
onnea yritykseen, älä ainakaan stressaa muiden ihmisten uteluita, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos!
"lapset on ihania mutta tekotapa ei miellytä"
Meillä meni 5 vuotta saada nyt neljä ja kaksivuotiaat sulottaret. Keskenmenoja oli ollut 2 ja niistä kaikki eivät tienneet. Harjoitin kuitenkin avointa linjaa ja kerroin jos kysyttiin.
Siskoni kärsii lapsettomuudesta nykyään ja antaa ymmärtää, että häntä ei kakkavaipat kiinnosta, vaan ura ensin.
Vastaa rehellisesti niinkuin asia on,se voi helpottaa myös sitä lapsen saanti kun yksi "stressi" tekijä on vähenpi.
Kokemusta löytyy.
Itse olen kertonut rehellisesti ihmisille lapsettomuudestamme. Kyselyjä ei ole sen koommin tullut ja hyvä niin. Ei kannata alkaa keksimään
selityksiä.. Eivät ihmiset ilkeyttään kysele. Aika
harva viitsii edes kysellä. Lapsen hankkiminen on
kuitenkin pariskuntien henk. koht. asia.
suoraan sanonut kyselijälle että "jos vaikka hoidoilla tärppäisi" tai riippuu ihan kyselijästäkin kuka on.Itselleni tulee aina itkuinen olo jos joku alkaa kyselemään,miellummin sanon suoraan koska tällöin kyselijä hiljenee usein...ja voi vaihtaa puheenaihetta.
Yleensä vaan hymähtelen ja sanon jotain että jaa-a.
Jos harmittaa enemmän sanon, ettei kai koskaan tai että meidän lapset saattaa tulla Kiinasta.
Olen vastannut, että lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan. Kukaan ei ole jatkanut tivaamistaan.
Totta muuten tuo että, helpottaa kummasti elämaa kun rehellisesti kertoo, lähimmilleen ainakin asian laidan. Meillä on loppunut sukulaisten utelut kokonaan, eika raskaana olevat valita turhia ainakaan mun läsnäollessa.
Minä olen sanonut aina jotenkin, että kaikki eivät vaan saa lapsia yhtä helposti kuin toiset ja me kuulumme siihen ryhmään.
Kaikilla ystävilläni on jo lapsi/lapsia tai ovat raskaana ja tunnen itseni todella ulkopuoliseksi heidän seurassaan...
Olemme yrittäneet lasta pari vuotta ja tuloksena 2km ja kohtukuolema...Eli kärsimme erilaisesta lapsettomuudesta koska kaikki raskaudet menevät kesken jossain vaiheessa.
Kiitos mielipiteistä!:)Joku kirjoitti että vastaa "aina ei saa mitä haluaa". Taidan kopsata sen itelleni. ;) Ja tsemppiä sulle raskauden kanssa, 12vkoa ohi. Toivottavasti jatkuu.
Rehellisesti kertominen olisi tietysti hyvästä. Mutta en halua joutua keskusteluun, "miksi vasta nyt yritetään" ja että "olisi pitänyt aikaisemmin alottaa lasten teko". Syyt miksi ei yritetty aikaisemmin johtuu henkilökohtaisista jutuista ja ongelmista, kummallakin omansa. Niin henkilökohtaisia ja jotkut arkojakin, ettei niistä haluta toisten kanssa puhua.
moi...oon itekin aika samanlaisessa tilanteessa kun sä...en tosin oo naimisissa mut kummasti lähiaikona on alkanu sukulaiset,kaverit,työkaverit ym. kysellä et millos sitä aletaan lapsia tehdä....ollaan yritetty mun miehen kanssa kohta kax vuotta eikä oo alkanu kuuluu...nyt olis sitte tutkimukset aluillaan.mäkin oon oikeestaan antanu kaikkien ymmärtää et vielä ei oo oikeen sopiva aika,varmaankin johtuen siitä et tää on mulle tosi arka aihe...on vaan ollu jotenki helpompi antaa kaikkien ymmärtää et me ei vielä olla valmiita lapsen tuloon..vaikka munkin kyllä tekis välillä mieli näpäyttää kyseliöitä kunnolla...mut eihän se heidän vika oo..tsemppiä teille ja muista ettet oo yksin näitten asioitten kanssa!!
Olen sitä mieltä, että lapsen hankkiminen on pariskunnan yksityisasia eikä kuulu pätkän vertaa muille. Ikävä kyllä, lähipiiri ei aina ole samaa mieltä asiasta. Etenkin jo lapsia saaneet katsovat usein oikeudekseen kysellä tätä asiaa. Ja yleensä odotetaan vastauksesti jotain pikkusievää "Jaa-a" tai "Katsotaan nyt". Eräänlaista vallankäyttöähän tuo on.
Minä en vain olekaan suostunut tällaisiin pikkusieviin vastauksiin, vaan olen suoraan sanonut, että emme saa lapsia luonnollisesti. Olemme hoidoissa ja pelottaa, itkettää, masentaa, ahdistaa... Kerron hyvinkin avoimesti. Vastapuolen kysymykset yleensä tyssäävät siihen ja ainoaksi kommentiksi saan epämääräisen "Tosi ikävää". Aina ei voi odottaa, että vastaus olisi itselleen mieluinen, vaan kun kyselee henkilökohtaisia asioita, niin tulee varautua myös siihen, että vastaus ei miellytäkään itseään.
Minä olen vastannut aina sen miten asia on, ollaan yritetty kohta 4v lasta mut sitäpä ei ole tullut, ja et hoidoissakin on käyty. Ei ole turhia kysymyksiä kamalasti tullut kun selkeesti vastaan kaikille, kukaan ei sen jälkeen "kehtaa" kysellä ku tietävät et on herkkä aihe.
Minä olen ottanut sen linjan, että puhun asioista niin kuin ne ovat. Samalla vältytään joutavilta hieman vitsilläkin väännetyiltä kommenteilta jälkikasvusta ja sen puuttumisesta. Hyvin ovat ottaneet sukulaiset ja tuttavat asian vastaan, osa kysellyt lisää ja osa jättänyt asian siihen.
Ainoa, joka on särähtänyt korvaan, on se, kun tutkimukset olivat vasta aluillaan, sai kuulla kommentteja tyyliin: "Kyllä te vielä saatte niitä lapsia, ei teissä varmastikaan ole vikaa, ettehän te ole yrittäneet kuin vasta vuoden.. " Ja sitä rataa.
Harmi vain, kun sattuu nyt olemaan molemmissa vikaa ja ongelma on todellinen eikä mikään päänsisäinen juttu.
menin naimisin viime vuonna, ja nyt niitä kysymyksiä on alkanut sadella, ystäviltä, vanhemmilta ja työkavereilta. Yritä sitten väistellä, kun vauvakuumetta ei ole kummallakaan, urat kuumina ja 30v ohitettu. Kysymykset ei tilanteen selittämisestä huolimatta lopu, ja varsinkin 'lapselliset' kaverit tunkevat lapsiasiaa agendalle väkisin. Outoa ja ärsyttävää.
Niin mieheni vastaa yleensä että ei oo ilmoitellu vielä ittestään (siis vauva ei oo ilmoitellu tulostaan). Minulta kyseltiin töissä ja sanoin et kaikki ei välttämättä saa vaikka haluais, et lopettakaa.. No, se jatkui ja jatkui kunnes minulta meni hermot, otin luottamusmieheen yhteyttä. Se on työpaikkakiusaamista ja henkilökohtaiset asiat ei kenellekkään kuulu. Sen jälkeen näillä emännillä avautui vasta silmät ja kävivät luottamusmiehen puheille jälkikäteen sanomassa että ei me tarkoitettu pahalla et kaikillehan sitä vitsillä heitetään ja olivat myös sanoneet sitä että ei ne ollet ajatelleetkaan sitä et entäpäs jos kaikki ei tule saamaankaan lapsia. Töissä ei enää kysele kukaan ja sukulaiset ei oo kyselleet eivätkä painostaneet. Joku joskus kysyy mut vastaa fiksusti niin pääsee siitä kysymisestä eroon...