puumäärä metsissä oli pienempi, jos se nyt on niin paljon suurempi?
Johtuiko se tervanpoltosta, kaskeamisesta, metsälaiduntamisesta, vaiko vaan puulämmityksestä?
Jos ja kun nyt siirrytään suuressa mitassa puun polttoon, niin kauanko metsät riittävät? .Historiankirjassa kerrotaan riidoista takamaista. Huoli oli polttopuiden riittävyydestä.
Valokuva kylästämme 80v takaa muistuttaa lähes puutonta kehitysmaata.
Nyt kaikki paikat ovat lähes umpeenkasvaneet. Se johtunee kymmenien vuosien öljy ja sähkölämmityksestä.
Kohtaammeko taas ajan, jollainen oli puoli vuosisataa sitten?
Johtuiko se tervanpoltosta, kaskeamisesta, metsälaiduntamisesta, vaiko vaan puulämmityksestä?
Jos ja kun nyt siirrytään suuressa mitassa puun polttoon, niin kauanko metsät riittävät? .Historiankirjassa kerrotaan riidoista takamaista. Huoli oli polttopuiden riittävyydestä.
Valokuva kylästämme 80v takaa muistuttaa lähes puutonta kehitysmaata.
Nyt kaikki paikat ovat lähes umpeenkasvaneet. Se johtunee kymmenien vuosien öljy ja sähkölämmityksestä.
Kohtaammeko taas ajan, jollainen oli puoli vuosisataa sitten?
Vastaukset 8
Vanhimmat
heitit! johtuu tästä säännöllisestä metsänkierto kasvatuksesta ja ojituksista suo alueilla ym. tehostamisesta, joo ne oli ennen mettät kauheiksi ja vajaatuottosiks hakattuja kun hatrrastettiin tätä näilläkin sivuilla joidenkin pollevasti kehumaa ylhäältäpäin harventamista ja hakkaamista! onneksi se on todella pieni vähemmistö jotka ui vasta virtaa nykyään ja saavat onneksi mahollisimman vähä vahinkoo aikaseksi.
jatkan vielä vähän, ei tietenkää metsät lopu koska nykyään lämmittämiseen ja energian tarpeeseemn hakataan juuri sitä puuta joiden poistuman jälkeen saadaan parhaat puut parempaan kasvuvauhtiin eli se on puhasta metsänhoitoa jota riittää maailman tappiin asti.
mieltä olen, paitsi puun riittävyydestä.
Ruotsissa kai jo kerätään kaikki saatavilla oleva energiapuu polttoon.
Suomessa on hoitorästejä ja muuten säästynyttä puuta, mutta kun se energian tarve on niin hirmuinen, ja mailma sodan partaalla.
Ei taida olla väliä mitä se metsä kasvaa, kunhan kasvaa paljon, eli on nuorta ja elinvoimaista. Kohta kelpaa kaikki puu. Älkää hakatko maahan mätänemään, odotelkaa vähän.
Kyllä varmasti antaisin kaikkien risujen olla pystyssä vaikka maailmantappiin saakka, mutta metsänhoidon nimissä raivaan risut maahan, koska muuten minulla on tulevaisuudessa ainoastaan ongenvapoja.....siinäkö bisnes mahdollisuus???
Vielä 1950-luvun alussa puu oli tärkein energian lähde.Mm talot ja asunnot lämmitettiin puulla ja junatkin kulkivat sen voimalla.Autoja oli vielä vähän.Kehitys oli kuitenkin menossa siihen suuntaan, että puuta alettiin yhä enemmän korvata muulla energialla. Halpa öljy ja sähkö syrjäytti puun.Metsät tihentyivät, kun polttopuun käyttö väheni voimakkaasti.
Nyt ollaan päinvastaisessa tilanteessa.Puu on halpaa tai arvotonta ja on hyvinkin kannattavaa käyttää sitä lämmitykseen.Mielestäni puuta riittää tähän tarkoitukseen melko pitkälle.
Olen kuullut huhuja puun polton rajoittamisesta, tai kieltämisestä.Mutta eihän sellainen liene mahdollista?
Suomessa näyttää olevan kaikki mahdollista!
jatkui 1920-luvulle asti. Kaskikierto oli 20 - 30 vuotta joten metsät eivät ehtineet kasvaa puustoisiksi ennenkuin ne uudestaan kaskettiin.Rakentamiseen tarvittavat hirretkin piti kotiseudullani hakea kymmenien kilometrien päästä. Nyt kaskialueilla näkee vielä paikoitellen entisiin kaskipeltoihin syntyneitä komeita hongikoita.
Metsälaiduntaminen on havupuun taimille hyvin edullista, kun karja syö haittaavan heinäkasvuston, siksi myös marjasato on parempi laidunnetuissa metsissä.
Tervanpoltto pohjoisemmassa Suomessa oli merkittävä metsän hävittäjä.
Kaikki edellämaitut syyt ovat mukana, kasvattamassa puumäärää.
Kaikkein tärkein kuitenkin lienee, valtava kasvullisen pinta-alan lisäys ojitusten avulla.
Se paljon parjattu Suomalainen metsätalous on myös lisännyt kasvullista pinta-alaa. Saahan sitä kasvunsa päättänyttä kitukuusikkoa odottaa vaikka sata vuotta, mutta puumäärä ei juuri lisäänny, vaikka suurin osa puista hengissä pysyisikin.
Ennen käytettiin myös alueellisesti epätasaisesti metsiä. Vaikka hevospelillä siirrettiinkin uskomattomista etäisyyksistä puuta, niin kyllä nykyinen tieverkko on sentään tasannut käyttöä rajusti.