Mitä voisin tehdä, kun kaveripoika on tulkinnut mut väärin ja kuvittelee mun ihastuneen siihen? Se on muhun selvästi ihastunut ja sanoo mua aina silleen hellästi höpsöksi ja hupsuksi yms. ja kertoo kuinka se tahtois halata mua ja sillä on mua ikävä (oon nyt kesän maalla eikä olla tavattu pariin kuukauteen, pidetään yhteyttä mailien ja puhelimen kautta). Olin siihen pari vuotta sitten ihastunut ja sillon se teki selväksi, ettei se vois koskaan olla mun kanssa. Multa on sen takia mennyt kai vähän liian kauan sen tajuumiseen, että se on ihastunut eikä se vaan koita piristää mua nyt kun oon aika yksinäinen kun kaikki kaverit on muualla. No nyt se on alkanut kysellä, voisko se tulla mua tänne tapaamaan sinä ja sinä päivänä kun sillä ois aikaa... Mä en voi päästää sitä tänne, kun pelkään että se tulis heti halaamaan tai jotain ja alkais leperrellä ihan onnessaan, ja sen jälkeen mun ois vielä paljon vaikeempi sanoa sille että mua ei kiinnosta. Mä luulen että poika kuvittelee mun olevan niin "kylmä" sen takia, kun tulin sillon aiemmin torjutuksi ja oon sen jäljiltä vähän varovainen.
Miten mä voisin sanoa sille, ettei mua kiinnosta mutta tahtoisin olla kavereita? Me ei olla mitenkään läheisiä kavereita ja oon päästänyt tilanteen liian pitkälle, kun en tyhmänä osannut ajatella että se vois olla ihastunut... Oon jo antanut sille vääriä signaaleja, kun en tajunnut tilannetta. En tahtois pahoittaa sen mieltä ja toisaalta mun on vaikea myöntää, että oon tosiaan ollut niin sinisilmäisen typerä.
Miten mä voisin sanoa sille, ettei mua kiinnosta mutta tahtoisin olla kavereita? Me ei olla mitenkään läheisiä kavereita ja oon päästänyt tilanteen liian pitkälle, kun en tyhmänä osannut ajatella että se vois olla ihastunut... Oon jo antanut sille vääriä signaaleja, kun en tajunnut tilannetta. En tahtois pahoittaa sen mieltä ja toisaalta mun on vaikea myöntää, että oon tosiaan ollut niin sinisilmäisen typerä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miulla on ollut samantapainen tilanne pari vuotta sitten. Ensin oltiin ystäviä, miulla oli jo silloin poikaystävä jonka tämä ystävä tiesi varsin HYVIN, mutta sitten tapahtui jotain, tajusin että tämä poika oli ihastunut minuun, yritin kertoa hänelle että olen VARATTU, mutta hän ei kai ymmärtänyt tai halunnut hyväksyä tätä asiaa.
Aina kun nähtiin hän halusi pussata ja vaikka mitä. Sanoin monesti että EI! Lopulta juttu riistäytyi käsistä, tämä poika alkoi lähettelemään minulle viestejä joissa kysyi että saisiko *illua ja sun muuta minulta.. Mieheni sattui lukemaan sitten yhden viestin ja kävi kovistelemassa tätä poikaa. Juttu jäi siihen. En kuullut hänestä vuoteen mitään kunnes.. sain taas viestin: "vieläkö oot miehes kanssa, voitasko nähä, halusitko antaa ******..??" Silloin minulle riitti, sanoin että ystäviä voidaan olla mutta jos lähetät vielä yhdenkin pervon viestin niin takaan että siitä et vähällä selviä..
Nykyään viestitellään silloin tällöin ja kysellään kuulumisia, ei muuta, en edes halua nähdä tätä henkilöä, vaikka hän on kysynytkin välillä että nähdäänkö. Ajattelin että on paras pitää etäisyyttä niin ei ainankaan voi satuttaa minua.
suoraan että on tullut väärinkäsitys ja sä ET OLE KIINNOSTUNUT. Sillä se loppuu. On ikävä tapa, mutta ikävempää on antaa ton jatkua.
kerro sille jätkä äkkii et ettet oo kiinnostunu siit tai et oo enää et oot johonkin toiseen kerro sillee mahdollisimman pian eettei se rakastu suhun enämpää ja sitä enemmän se sitä sattuu mitä myöhempää kerrot
Sanominen on varmasti vaikeeta, mutta tunnut tekstin perusteella tietävän itsekin, että sitä vaikeemmaksi se menee mitä kauemmin sitä lykkää... Voithan sä sanoa vaikka niin, että olet miettinyt asioita ja tullut siihen tulokseen ettet ole tässä elämäntilanteessa valmis seurustelemaan. Sillä tavalla sun ei ainakaan täytyisi torjua sitä ihmisenä ihan heti.
älä laita viesteihin hymiöitä. älä lähetä viestejä. ja vastaa mutta älä sillee et kauheel innol vastaisit esim: "Mitäs sulle? =)" vastaat vaa "Ei mitään. Meen kai tänää uimaa" pikku hiljaa siltä tulevat viestit vähenee
Tosi ikävää tuollainen. Parasta olisi kertoa hänelle ettet ole hänestä kiinnostunut sillä tavalla ihan suoraan, koska mitä pidemmälle asiaa vehtailee niin sitä pahemmin se toista sattuu ja sitä vaikeampaa teidän on enää jatkossa olla kavereita. Omasta kokemuksesta voin sanoa ettei se kivalta pojasta/miehestä tunnu, varsinkin jos on jo ehtinyt hiukan rakastua, mutta jos tyyppi on todella susta kiinnostunut niin se homma kärjistyy varmasti jossakin vaiheessa ja siinä sitä sitten onkin kattelemista..
Ja nyt kun tuli puheeks niin voisin kertoa yhden jutun jos se vaikka auttais tai jos pystyisit neuvomaan takasin :). Eli tällänen juttu oli yhden tytön kans: oltiin tunnettu jonkun aikaa ja liikuttu suht samoissa porukoissa, jonka aikana kiinnostuin kyseiseen henkilöön. no jossakin vaiheessa menin kertomaan tälle tytölle että olen siitä kiinnostunut ja se meni ihan oudoksi. Musta tuntu että se vältteli mua ja oli tosi vähäpuheinen muutenkin. No en tiennyt mitä tehdä joten keskustelin tän kyseisen tytön kanssa ja sovittiin että oltais vaan kavereita. tämän jälkeen on kuitenkin tullut mokailtua kyseisen tytön suhteen aika paljon, mutta siitä huolimatta ilmeisesti ollaan ihan hyvissä väleissä koska kuitenkin nähdään viikoloppuisin hyvin useasti. mutta kurjaa tässä on se että olen tästä tytöstä edelleenkin kiinnostunut ja nyt jopa rakastunut. ja minusta tuntuu ettei hänkään ole täysin kaveripohjalla minun suhteeni, mutta pelkään että se on vain omaa kuvitelmaani. En tiedä auttaako tämä mitään, mutta mitä yritän sanoa on että kannattaa tehdä se kaveri juttu todellakin selväksi ja todellakin lopettaa ne "väärät signaalit" . Meillä pojilla kun on sellainen paha tapa olla kiinnostuneita tytöistä, kavereita tai ei :)
ja jos haluat antaa jotain neuvoa mitä minun pitäis tehdä tuon tytön kanssa niin olisin niistä kiitollinen.
Poika siis kyselee, voisiko se tulla käymään? Siinä sulla on hyvä tilaisuus sanoa sille, että parempi jos se ei tule ollenkaan... Poika varmaan kysyisi syytä siihen, ja voisit sitten kertoa väärinkäsityksestä ja muusta luontevasti, ilman että sun täytyisi itse ottaa asiaa erikseen puheeksi. Helppoa se ei ole, mutta kyllä se siitä.