Ihminen ei koskaan ole niin valmis, ettei voisi kehittyä vielä enemmän ottamalla toisen minänsä, unet, käyttöönsä. Unet ovat rehellisintä itseämme, ne ovat normaaleja tapahtumia, joihin on jokin järkevä syy. Päivän tapahtumat ovat jääneet askarruttamaan mieltämme ja ne voivat ennakoida päätöksiä, jotka sitten syntyvät kuin "itsestään".
Ihmisen psyyke on osa muuta luontoa, sen arvoitus on vielä tulkitsematon. Alkukantaiset kansat olettivatkin jokaisella olevan oma aavikkosielunsa omansa rinnalla. Meilla voisi olla identiteetti jonkun toisen ihmisen tai luonnon kohteen kanssa. Mielenkiintoinen ajatus.
Mikään asia ei voi tapahtua aikaisemmin kuin ihminen on ns. siihen valmis.
Unissa näkemämme tapahtumat, asiat, näyttäytyvät usein symbolien muodossa. Niitten tulkitseminen on aluksi vaikeaa, mutta kun ymmärtää omat symbolonsa, oppii jälleen puhumaan vaistojen, intuition kieltä. Talo on minun oman itseni symboli. Silloin kun minulla oli vaikeaa, paljon käsittelemättömiä ongelmia, taloni olivat pimeitä, sotkuisia, pelottaviakin. Vähitellen talon avartuivat ja tulivat valoisemmiksi. Vuosiin en ole enää nähnyt talounia, olen oppinut käsittelemään omia ongelmiani.
Nykyihmisen yhteys luontoonalkaa olla kadonnut ja sen mukana se syvä emotionaalinen energia(tunteitten voima), jota tämä yhteys voi antaa.Itse löysin talostani ovia, joita en ollut koskaan aukaissut, siis löysin itseni toteuttamisessa uusia mahdollisuuksia.
Alkaa pitkä itsekasvatustyö, jos jaksaa tuskallisetkin oivallukset siitä, mitä on vialla itsessä ja valve-elämässä. Täytyy olla ehdottoman rehellinen ja emotionaalisesti avoin itselleen.
Kaikilla asioilla on oma aikansa ja tarkoituksensa,
Jos lakkaa kasvamasta, alkaa kuolla.
Olen kirjoittanut muistiin kymmenen vuoden aikana lähes 200 unta, joista suurimman osan olen itse itselleni selvittänyt. Kukaan muu ei voi tulkita toisen unta.
Alan olla tyytyväinen siihen, mitä olen, mitä teen tai olen tehnyt oppimalla hyväksymään itseäni.
Ihmisen psyyke on osa muuta luontoa, sen arvoitus on vielä tulkitsematon. Alkukantaiset kansat olettivatkin jokaisella olevan oma aavikkosielunsa omansa rinnalla. Meilla voisi olla identiteetti jonkun toisen ihmisen tai luonnon kohteen kanssa. Mielenkiintoinen ajatus.
Mikään asia ei voi tapahtua aikaisemmin kuin ihminen on ns. siihen valmis.
Unissa näkemämme tapahtumat, asiat, näyttäytyvät usein symbolien muodossa. Niitten tulkitseminen on aluksi vaikeaa, mutta kun ymmärtää omat symbolonsa, oppii jälleen puhumaan vaistojen, intuition kieltä. Talo on minun oman itseni symboli. Silloin kun minulla oli vaikeaa, paljon käsittelemättömiä ongelmia, taloni olivat pimeitä, sotkuisia, pelottaviakin. Vähitellen talon avartuivat ja tulivat valoisemmiksi. Vuosiin en ole enää nähnyt talounia, olen oppinut käsittelemään omia ongelmiani.
Nykyihmisen yhteys luontoonalkaa olla kadonnut ja sen mukana se syvä emotionaalinen energia(tunteitten voima), jota tämä yhteys voi antaa.Itse löysin talostani ovia, joita en ollut koskaan aukaissut, siis löysin itseni toteuttamisessa uusia mahdollisuuksia.
Alkaa pitkä itsekasvatustyö, jos jaksaa tuskallisetkin oivallukset siitä, mitä on vialla itsessä ja valve-elämässä. Täytyy olla ehdottoman rehellinen ja emotionaalisesti avoin itselleen.
Kaikilla asioilla on oma aikansa ja tarkoituksensa,
Jos lakkaa kasvamasta, alkaa kuolla.
Olen kirjoittanut muistiin kymmenen vuoden aikana lähes 200 unta, joista suurimman osan olen itse itselleni selvittänyt. Kukaan muu ei voi tulkita toisen unta.
Alan olla tyytyväinen siihen, mitä olen, mitä teen tai olen tehnyt oppimalla hyväksymään itseäni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näkyy unissa, totta kai näkyy. Alitajunta näki elämäntilanteen kai kovin hutaraksi.
Näin vuosikausia putkeen mm. sotarintamaunia.
Usein päättyivät vihollisen yllätykseen ja teloitukseen lähietäisyydeltä.
Onneksi painajaishuudot salpasivat äänen, mutta kämppäkaveruus ei olisi onnistunut.
Unet ottavat toisaalta aiheita päivätajunnasta, mutta unielämä työstää myös
varhaislapsuudenaikaisiakin syntyneitä traumoja.
Mielenkiintoista, etten näe juuri tuttuja maisemia tai taloja unissani.
Pörineekö kela jo taaksepäin, kun kauan sitten pois nukkuneet ihmiset näyttäytyvät
parhaissa voimissaan.
Itsekin tulkitsen uniani, mutta ennekaikkea tietoisesti teen valintoja, jotka
auttaisivat laadukasta nukkumista ja unimaailmaakin.
Sen varoituksia on syytä kunnioittaa. Unistahan sanotaan, etteivät ne ohjaa ketään "vinoon"!
osoite on vaillinainen, Susmorsian. Osoite pitää laittaa kokonaisena, että siihen voi vastata.
Juttusi unien parantavasta ja ohjaavasta vaikutuksesta on hyvä.
Viestisi oli oikein mielenkiintoinen. Tallensin sen omaan tiedostooni, jotta voin tutkia sitä tarkemmin.
Muistan nähneeni talo-unia, silloin kun kova työtahti oli päällä ja vastuu painoi. Jotkut työtehtäväni olivat kykyjeni ylärajoilla ja taisivat mennä ylikin.
Silloin unissani kiipeilin korkeissa, huojuvissa rakennuksissa. Osasin yhdistää uneni silloisiin tehtäviini. Kaiketi niistä selvisin, koska rakennukset eivät kaatuneet enkä minä niistä pudonnut.
Mielenkiintoisesti toit esille näistä asioista oleellisia seikkoja.
Jos mun unet on todellinen minä, mut pitää sulkea laitokseen :O
Hui sentään!:)
Niinpä niin.
Unista ennustaminen on aivan omaa alaansa, itse olen kirjoittanut monia unia ylös, ja kaikkiin on löytynyt järkevä selitys, joskus jopa "mieltä järisyttävä", sillä unissa voi nähdä jotain paraikaa tapahtuvaa, tai jotain joka liittyy siihen. Nyt aluksi haluaisin kirjoittaa hiukan neuvoja niille jotka vasta aloittelee.
Eli ainakin.. jos et omasta mielestäsi näe unia, tai tietty näet muttet muista niitä, voit muistaa ne päivän aikana, tästä syysty usein epäsosiaaliset ihmiset eivät muista uniaan.
Jos olet nähnyt omituisen unen, kirjoita se(tiett) ylös, n. viikko sen jälkeen on helppo tarkastella viikon tapahtumia, jotka voivat yleensä olla unesta. Tulee nyt mieleen eräskin uni, näin unta eräästä ystävästäni joka oli sattumoisin raskaana. En nähnty unta niin "todentuntuisena" mutta kuitenkin näin hänet eräissä juhlissa, puhuin hänen kanssaan hänen raskaudestaan ym. eli "pömppiksestä". Kun muutama päivä sen jälkeen sai tietää lehteä lukemalla että ystäväni oli sinä päivänä, kun olin unet nähnyt, hämmästyin aika lailla, mutta siitä asti olenuskonut uniin, taikuuten yms. se ei varmaan ole kaikkien mielestä viisasta, mutta muistutan että kaikilla on omat mielipiteensä.
Minulle voi mailata (pelkästään unista ym.) osoitteeseen: [email protected], muistutan sitten että nuoremmatkin voivat mailia lähettää sillä olen varmasti noin samanikäinen, nuori kun olen.
Unista voidaan puhua paljon puppuakin, jos ei sen kummemmin ymmärrä, ettei niissä ole pelättävää, unemme ovat vain omaa alitajuntaamme. Kun uniensa avulla oppii ymmärtämään itseään, " pahat " unet kaikkoavat. Nostin tämän nyt vain sen takia esille, kun jonkin verran käsittelemme nyt tämän aloittajan palstalla kertomasta huonosti nukkumisesta.Onhan minulla täällä arkistossa moniakin juttujani unityöstäni, mutten nyt enää ala kaivamaan niitä esille. Minulle se unitutkimus on mennyttä elämää.
Möröistä puhuu viestin aloittaja, silloin on totisesti tarpeen, että hän oppisi uniensa kautta enemmän itsestään, ongelmia on ratkaistavana. Unien, alitajunnan ´häiritsevyys ´ katoaisi pikku hiljaa oman tuntemuksen lisääntyessä.
Sanoin jo tuolla toisessa ketjussa, etten itse ole koskaan varsinaisia pelkounia nähnyt, aikoinaan sekavuutta vain, sitten aloitin sen systemaattisen unityöni, uneni muuttuivat ymmärrettävemmiksi. Sen verran pelon häivää oli silloin parikymmentä vuotta sitten unissani, että tunsin joskus jonkun kulkevan selkäni takana. Rohkenin viimein kääntyä unissani katsomaan, ja kas, se olinkin minä itse, se ´takanakulkija ´ hävisi.. Alitajuntamme muistuttaa, jos asiamme eivät ole hyvin.
En nyt enemmän enää jaksakaan näistä unistani puhua, kun sitä niin paljon aikoinaan tutkin, se on mennyttä aikaa. Unet ovat ystäviä, eivät saisi olla pelokkeita. Oma itsemmehän niissä.
Älkää ainakaan mitään höpö- unien selityskirjoja lukeko. Jokaisen uni on sitä omaa elämää, se on uniikki ja sen oppii ymmärtämään omaan elämään kuuluvaksi. Pahasti on vialla, jos mörköjä näkee.