KErtokaahan minulle sakemannista? Minkälaisia teidän sakemannit on olleet luonteeltaan? Helppo kouluttaa..? Ajatuksena ottaa sakemanni itselleen :)
sakemannista
...
7958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Helppo kouluttaa?? No jaa, "ikuisuuskysymys".
Tassun antamisen opettaminen on helppoa. Täydellisyyttä hipovan kontaktin opettaminen seuraamisessa jo paljon vaikeampaa. Paljon työtä se vaatii. Onneksi se työ on hauskaa. Mitä enemmän itse oppii ja koira sen myötä sen hauskemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi "työkin" muuttuu.
Saksanpaimenkoirasta on vaikea sanoa mitään yleisesti, kun rodun sisällä löytyy vaihtelua "tyhjäpäistä" "viettipommeihin". Saksanpaimenkoiralta pitäisi löytyä kovuutta, eli sen ei pitäisi olla niitä kaikkein helpoimpia rotuja kouluttaa.
Tietysti voi vastata perinteisesti: Mene lähimmän tai useamman alaosaston kentälle katselemaan ja kyselemään. Näin tein aikoinaan itse, ja voin suositella. Mutta kovin kattavaa kuvaa ei yhdeltä kentältä välttämättä saa, sillä yhdessä alaosastossa harjoittelevat koirat saattavat painottua tiettyyn linjaan tai tiettyihin kasvattajiin.
Saksanpaimenkoiran suurin ongelmahan tällä hetkellä lienee linjasta riippumatta terveystilanne.
Saksanpaimenkoiran pitää olla koulutettavuudeltaan normaali. Kovuus ei tee koirasta helppoa tai vaikeaa sen vähempää kuin herkkyyskään, kova ja herkkä koira vaativat vain erilaiset koulutusmenetelmät ja molempia löytyy melkeinpä mistä tahansa rodusta. Suurin osa koirista on kuitenkin jotain siltä väliltä. Itse asiassa sakut ovat hyvinkin helppoja kouluttaa moniin muihin rotuihin verrattuna!
sinulla riittää aikaa kouluttaa saksanpaimenkoiraa, niin sitten suosittelen lämpimästi! Sakemanni vaatii erittäin paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Meillä 1,5v sakemanni, joka perustottelevainen, mutta välillä koettelee edelleen rajojaan. Helppo kouluttaa "perusjutut" (istu, tassu, maahan ym.), mutta muussa koulutuksessa vaatii jo sitä kärsivällisyyttä ja kouluttajan luonteen lujuutta. Sakemannille täytyy olla tiukka, muuten ei kyllä mene oppi perille. Muuten koirana aivan ihana, rauhallinen ja omistajilleen uskollinen. Lapsirakas koira, ainakin meillä. Eli jos tosiaan jaksat harrastaa sen kanssa, niin suosittelen lämpimästi!=)
Mun koira kyl oppi jo alle 12-viikkosen nuo istu, tassu ja maahan "perusjutut". Muut sitten heti kun alotettiin pentukoulu, oiskohan ollut sen 4-5kk kun alotettiin koulutus. Kaikki meni nopeasti perille, eikä paljon edes pitänyt harjotella kun sivulle, seuraaminen ja seuraamisesta istu, maahan ja seiso käskyt meni hyvin ja muut tietty. Eikä ole tarvinnut edes paljon niitä harjotella, tekee vieläkin kaiken mitä pyytää (1,5v vanha).
Hermot meni välillä kun koiraa ei kiinnostanut treenata, mutta ei se haitannut koska kiinnostusta oli 4/5 kerrasta ja siiloin oli täysillä mukana ja tosi reipas. Toiseen kurssiinn siirryttiin jo aikuisten kokeneempien ryhmään kun ei ollut mitään haastetta koiralla enää siinä.
Jälkeä tai hakua ei olla kokeiltu. Mitä nyt ite piilottelen leluja tai itseäni metsässä :D
Ainoo ongelma on ollu hihnassa vetäminen ja vetäminen muita koiria kohti lenkillä, koulutuskentällä ei mitää ongelmaa. Mut se on pian historiaa kans. Ja niin, eilen opeteltiin pyörän vieres lenkkeilyä. Meinas poika heittää leikiksi koko homman ja retuutti hihnaa, mut muutaman kerran kun kielsi matka sujuikin hyvin.
Erittäin kilttejä ja erittäin hyvin oppivat. Lapsirakkaita (jos ei ole traumoja), eikä mun ainakaan välitä paljoo muista ihmisistä. musta vaan hyvä. Niin, keppihulluja kans, watch out! ;)
Hmm.. mua ahdistaa kyllä niin suunnattomasti tämä koirakuume, sakemanni ja pinseri olleet aina ykkösvaihtoehtoina, tietoa lukenut niistä enemmän kuin varmaan kirjoja yhteensä ikinä :) Mua pelottaa vaan tuo jämäkkyys, tietenkin pitää olla niin että koira tottelee omistajaansa ja on turvallista liikkua muiden ihmisten seassa.. Ja koiralle itselleenkin helpompaa kuin olla ja yrittää olla koko ajan niskan päällä. Mutta jos en saakkaan koirastani tottelevaista ja onnistuu pääsemään itse pomoksi.. Ennenkin koira kyllä ollut, hovawart ja valtataisteluja oli, useastikin :) Mutta lopulta sain sen itseani alemmalle tasolle, elikkäs minä näytin sen kaapin paikan :) Nyt vaan tosiaan pieni pelko... Töissä käyn myöskin päivisin, 6h päiviä... En tiedä, ehkä mietin vielä ja harkitsen.. Koirakuume kyllä kalvaa jokaikinen kun muiden koiriakin näen.. Palataan ja katsotaan! :)
Mun saksanpaimenkoira oli pentuna tosi villi. Hajoitti kaikenlaista pientä yksinjäädessään, räyhäsi kaikille vastaantulijoille, hyökkäili muitten koirien kimppuun, hyppi ja ulisi ja vinkui. No se oli vuoden vanha, kun otin sen ja täysin kouluttamaton. Nukkui sohvilla ja sängyssä, varasti pöydästä ruokaa jne... ja räksytti niin hemmetisti. Ihan kauhukakara. Sitten tiukka ei, ei, ei -koulutusta vuoden verran ja siitä tuli ihan unelmakoira. Oli kuin ihmisen mieli, ei koskaan karannut, ei hyppinyt, ei räyhännyt muuta kuin sen mitä luvalla sai räyhätä. Oli tosi kiltti ja tuli kaikkien ihmisten, lasten ja toisten koirien kanssa tosi hyvin toimeen. Rakasti palloja ja niistä kyllä innostui niin, että alkoi vinkumaan, samoin uiminen oli kova juttu. Eli 14 -vuotiaaksi ja lopetettiin kasvaimen takia.
Uusi koira, joka meille tulee on taatusti sakemanni. Ja kun sen pennusta asti hyvin kouluttaa en usko, että siitä tuollaista kauhukakaraa tuleekaan. Oletan, että tuhoaa jonkin verran jotakin ja tekee pentujen juttuja, mutta tuo vanha sakemanni ei meinannut millään antaa periksi niistä tavoista mitkä oli edellisessä kodissan oppinut. Kiipesi sänkyyn vielä salaa nukkumaan 7 -vuotiaanakin. Ja samoin sohville, sanonpa vaan, että jos yhtään sohvaa tai sänkyä säälit niin saksanpaimenkoira ei ole oikein sylikoira. Meillä meni yks tuliterä nahkasohvakalusto aika pahan näköiseksi, kun koira tuppas siinä aina makaamaan (kuolasi ja raapi sohvan)