Häirikön Diagnoosi

Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
nettikeskusteluissa


Lumoava, älykäs, ystävällinen ja ulospäinsuuntautunut ovat sanoja, joilla voi kuvata luonnehäiriöistä. Hän on loistava esiintyjä, joka menestyy hyvin yhteiskunnassa. Ajan kuluessa pinnan alta paljastuu kuitenkin moraaliton, manipuloiva, toisista ihmisistä hyötyä tavoitteleva narsistinen kiusaaja. Toimittaja Brita Jokinen haastatteli luonnehäiriöisen kanssa eläneitä ihmisiä. Asiantuntijana kommentoi professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

      

Luonnehäiriöisiä ja -vaurioisia ihmisiä on muutama prosentti väestöstä. Yksi vakavan luonnehäiriön tyyppi on narsistinen minävaurio, joka on viime aikoina lisääntynyt voimakkaasti. Sitä on vaikea tunnistaa, sillä tällainen ihminen muistuttaa tervettä, hyvin pärjäävää ihmistä. Ongelma paljastuu vasta pitkän ajan kuluttua, raskaitten kokemusten jälkeen.

      
      


Jotain on pielessä


Narsistinen luonnehäiriö voi ilmetä monella tavalla. Perheessä tai parisuhteessa toinen voi kärsiä epätodellisesta tunteesta, joka näkyy virheviestintänä vuorovaikutussuhteessa. Puoliso tai läheinen tuntee yhä uudelleen ymmärtävänsä väärin yhdessä tehdyt sopimukset. Hän pettyy toiveissaan, ahdistuu ja alkaa syytellä itseään. Toinen osapuoli ei puolestaan koe tehneensä mitään väärää.

Outo virheviestintä jatkuu. Syynä ei kuitenkaan ole vuorovaikutusongelma. Tuolloin kannattaisi miettiä, onko näennäisesti terveellä osapuolella luonnehäiriö, joka aiheuttaa ihmissuhteessa valtavaa tuhoa eikä parane puhumalla.

      


Mistä narsistinen minävaurio johtuu?


      
kuva: Juha-Pekka Inkinen
Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan minävaurion takana ovat lapsuudenaikaiset kokemukset; turvallisen, lämpimän ja kestävän ihmissuhteen puute. Hänellä on ikuinen pelko siitä, että hänet on hylätty ja hänellä on arvottomuuden tunne. Hänellä ei oikeastaan ole minää, itseluottamusta eikä itsearvostusta.



      
»       "Äitini ei huomioinut tarpeeksi veljeäni.."



Minävaurio vaikuttaa periytyvästi ja nimenomaan käyttäytymismallina, miten suhtaudutaan muihin ihmisiin. Etiikka, moraali, tietyt arvot, empatia ja kyky tuntea syyllisyyttä eivät ole synnynnäisiä malleja, vaan tulevat kaikki kasvattamalla. Ne välittyvät lapselle vuorovaikutus-suhteessa, jossa lapsi vähitellen huomaa, että kannattaa olla kiltti ja tottelevainen. Hän oppii sopeutumaan muiden ihmisten elämään ja hänellä on parempi olla.

Luonnehäiriöiseltä nämä mallit kasvattajana puuttuvat, jolloin hän ei pysty opettamaan niitä lapsilleen. Yleensä minävaurioisen kotoa löytyy täsmälleen samanlainen vanhempi kuin hän on.

Muutos parempaan vaatii paljon


Muutos minävaurioisesta normaaliksi ihmiseksi on raskasta, eikä tapahdu kovin nopeasti. Motivaatio minäkuvansa muuttamiseen täytyy olla suuri. Muutos itsessään on pelottava, sillä itseään analysoidessaan joutuu kohtaamaan asioita, joita on tullut tehtyä ja näkemään itsessään se paha.

Asiantuntijoiden mukaan luonnehäiriöinen ei pysty juurikaan muuttumaan, sillä hän ei halua muuttua. Aluksi kannattaa mennä asiantuntijan, joko psykologin tai perheneuvojan, puheille. Perheterapia ei tosin aina auta, vaan tilanne voi pahentua ajan myötä. Joskus ainoa mahdollisuus suojata itseään ja lapsiaan avioliitossa, on ero.

Vaikutusta on myös yhteiskunnalla, joka sekä sallii että ruokkii minävaurioita. Yhteiskuntamme on tällä hetkellä otollinen luonnevaurioiselle, sillä luonnevaurioista ihmistä ei edes pidetä häiriökäyttäytyjänä.

Itsekeskeisyys, tunteettomuus muita kohtaan, oikeus käyttää muita hyväksi ja tehdä mitä vain, kunhan välttää lain, ovat luonteenpiirteitä, joilla pärjää ja usein jopa menestyy hyvin yhteiskunnassa.

Keltikangas-Järvinen kritisoi nykyihmisen arvoja ja peräänkuuluttaa kasvatuksen turvallisia ihmissuhteita ja ihmisenä kasvua.

– Lapseen suhtaudutaan nykyään oppijana ja unohdetaan hänen psyykkinen kehityksensä. Emme puhu vanhemmista, vaan asiantuntijoista ja kasvattajista. On jäänyt ymmärtämättä, että psyykkinen tasapaino, ihmiseksi kasvaminen ja stressinsietokyky on se pohja, jolle oppiminen ja älykkyys voivat rakentua.

Lisää aiheesta:
      
»       Nykyaika suosii psykopaatteja
0250
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


tässä näin kirjoitti:

Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
nettikeskusteluissa


Lumoava, älykäs, ystävällinen ja ulospäinsuuntautunut ovat sanoja, joilla voi kuvata luonnehäiriöistä. Hän on loistava esiintyjä, joka menestyy hyvin yhteiskunnassa. Ajan kuluessa pinnan alta paljastuu kuitenkin moraaliton, manipuloiva, toisista ihmisistä hyötyä tavoitteleva narsistinen kiusaaja. Toimittaja Brita Jokinen haastatteli luonnehäiriöisen kanssa eläneitä ihmisiä. Asiantuntijana kommentoi professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

      

Luonnehäiriöisiä ja -vaurioisia ihmisiä on muutama prosentti väestöstä. Yksi vakavan luonnehäiriön tyyppi on narsistinen minävaurio, joka on viime aikoina lisääntynyt voimakkaasti. Sitä on vaikea tunnistaa, sillä tällainen ihminen muistuttaa tervettä, hyvin pärjäävää ihmistä. Ongelma paljastuu vasta pitkän ajan kuluttua, raskaitten kokemusten jälkeen.

      
      


Jotain on pielessä


Narsistinen luonnehäiriö voi ilmetä monella tavalla. Perheessä tai parisuhteessa toinen voi kärsiä epätodellisesta tunteesta, joka näkyy virheviestintänä vuorovaikutussuhteessa. Puoliso tai läheinen tuntee yhä uudelleen ymmärtävänsä väärin yhdessä tehdyt sopimukset. Hän pettyy toiveissaan, ahdistuu ja alkaa syytellä itseään. Toinen osapuoli ei puolestaan koe tehneensä mitään väärää.

Outo virheviestintä jatkuu. Syynä ei kuitenkaan ole vuorovaikutusongelma. Tuolloin kannattaisi miettiä, onko näennäisesti terveellä osapuolella luonnehäiriö, joka aiheuttaa ihmissuhteessa valtavaa tuhoa eikä parane puhumalla.

      


Mistä narsistinen minävaurio johtuu?


      
kuva: Juha-Pekka Inkinen
Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan minävaurion takana ovat lapsuudenaikaiset kokemukset; turvallisen, lämpimän ja kestävän ihmissuhteen puute. Hänellä on ikuinen pelko siitä, että hänet on hylätty ja hänellä on arvottomuuden tunne. Hänellä ei oikeastaan ole minää, itseluottamusta eikä itsearvostusta.



      
»       "Äitini ei huomioinut tarpeeksi veljeäni.."



Minävaurio vaikuttaa periytyvästi ja nimenomaan käyttäytymismallina, miten suhtaudutaan muihin ihmisiin. Etiikka, moraali, tietyt arvot, empatia ja kyky tuntea syyllisyyttä eivät ole synnynnäisiä malleja, vaan tulevat kaikki kasvattamalla. Ne välittyvät lapselle vuorovaikutus-suhteessa, jossa lapsi vähitellen huomaa, että kannattaa olla kiltti ja tottelevainen. Hän oppii sopeutumaan muiden ihmisten elämään ja hänellä on parempi olla.

Luonnehäiriöiseltä nämä mallit kasvattajana puuttuvat, jolloin hän ei pysty opettamaan niitä lapsilleen. Yleensä minävaurioisen kotoa löytyy täsmälleen samanlainen vanhempi kuin hän on.

Muutos parempaan vaatii paljon


Muutos minävaurioisesta normaaliksi ihmiseksi on raskasta, eikä tapahdu kovin nopeasti. Motivaatio minäkuvansa muuttamiseen täytyy olla suuri. Muutos itsessään on pelottava, sillä itseään analysoidessaan joutuu kohtaamaan asioita, joita on tullut tehtyä ja näkemään itsessään se paha.

Asiantuntijoiden mukaan luonnehäiriöinen ei pysty juurikaan muuttumaan, sillä hän ei halua muuttua. Aluksi kannattaa mennä asiantuntijan, joko psykologin tai perheneuvojan, puheille. Perheterapia ei tosin aina auta, vaan tilanne voi pahentua ajan myötä. Joskus ainoa mahdollisuus suojata itseään ja lapsiaan avioliitossa, on ero.

Vaikutusta on myös yhteiskunnalla, joka sekä sallii että ruokkii minävaurioita. Yhteiskuntamme on tällä hetkellä otollinen luonnevaurioiselle, sillä luonnevaurioista ihmistä ei edes pidetä häiriökäyttäytyjänä.

Itsekeskeisyys, tunteettomuus muita kohtaan, oikeus käyttää muita hyväksi ja tehdä mitä vain, kunhan välttää lain, ovat luonteenpiirteitä, joilla pärjää ja usein jopa menestyy hyvin yhteiskunnassa.

Keltikangas-Järvinen kritisoi nykyihmisen arvoja ja peräänkuuluttaa kasvatuksen turvallisia ihmissuhteita ja ihmisenä kasvua.

– Lapseen suhtaudutaan nykyään oppijana ja unohdetaan hänen psyykkinen kehityksensä. Emme puhu vanhemmista, vaan asiantuntijoista ja kasvattajista. On jäänyt ymmärtämättä, että psyykkinen tasapaino, ihmiseksi kasvaminen ja stressinsietokyky on se pohja, jolle oppiminen ja älykkyys voivat rakentua.

Lisää aiheesta:
      
»       Nykyaika suosii psykopaatteja

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu