MTK:n puheenjohtaja Hornberg tms. muistuttaa, että maataloustuet ovat vain korvausta hinnanalennuksista.
Millä oikeudella katsotaan automaattisesti, että me veronmaksajat olemme korvausvelvollisia?
Ovatko myös suojatullit, ympäristötuet, EU-tuet, kansalliset tuet, katokorvaukset, kesannointituet ym. vain korvausta hintojen alenemisesta?
Eikö tuettu hinta ollutkaan sittenkään maataloustukea? Oliko sitten niin, että tukeminen puhtaasti tuotannon perusteella ei olekaan tukemista ollenkaan?
Ymmärrän kyllä tällaisen lapsellisen sanakikkailun tällä palstalla, mutta MTK:n johdolta odottaisin vähän perustellumpaa ja vähemmän läpinäkyvää sumutusta kansalle kohdistetussa viestinnässä.
Ennustankin tälle suurelle johtajalle vaikeaa alkua matkalla suomen vaikutusvaltaisemmaksi ja ahneimmaksi lobbariksi.
Millä oikeudella katsotaan automaattisesti, että me veronmaksajat olemme korvausvelvollisia?
Ovatko myös suojatullit, ympäristötuet, EU-tuet, kansalliset tuet, katokorvaukset, kesannointituet ym. vain korvausta hintojen alenemisesta?
Eikö tuettu hinta ollutkaan sittenkään maataloustukea? Oliko sitten niin, että tukeminen puhtaasti tuotannon perusteella ei olekaan tukemista ollenkaan?
Ymmärrän kyllä tällaisen lapsellisen sanakikkailun tällä palstalla, mutta MTK:n johdolta odottaisin vähän perustellumpaa ja vähemmän läpinäkyvää sumutusta kansalle kohdistetussa viestinnässä.
Ennustankin tälle suurelle johtajalle vaikeaa alkua matkalla suomen vaikutusvaltaisemmaksi ja ahneimmaksi lobbariksi.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Suotta ruikkari ruikutat, tuet on korvausta/ kompensaatiota menetetyistä hinnoista.
Hornberg on nykyinen MTK:n puheenjohta ja hänen tehtävänä on viljelijäväen edunvalvonta samalla tavalla kuin Ihalainen puolustaa sinunkin etuja, ei siinä sen kummallisempaa ole.
Ennen Eu-jäsenyyttä 10.000 kg vehnäkuormasta sai nykyrahassa noin 4500 euroa ja nyt vastaavasti noin 1000 euroa.
Jokainen itseään kunnioittava, terveellä järjellä varustettu henkilö voi päätellä puuttuvan osan katettavaksi tuilla siten kuin jäsenyysneuvotteluissa on sovittu, olkoon ne sitten minkä nimikkeen alla hyvänsä, koska nimikkeet ovat epäoleellinen asia.
Maataloustuotteiden suojatullit eivät ole kiusana Suomen rajoilla, Eu:ssa on yhteiset suojamekanismit rajoittamassa bulkkituotannon siirtymistä tukien varassa Eu:n alueelle muilta osin, kuin puuttuvan tarpeen tyydyttämiseksi.
Tähän on jokaisen tyytyminen vaikka ei asiaa ymmärtäisikään, sillä on olemassa ekonomistit, jonka sen paremmin ymmärtävät.
Asia olisi MTK:n kannalta jalompi, jos ennen tätä hintojen alentumista hinnat olisivat olleet vapaita markkinahintoja. Mutta kun eivät olleet. Veronmaksaja maksoi silloin tukea tuotannosta. Kaikki viljelijät tietävät tämän aivan varmasti!!! Taitaa vain olla viljelijöillä kollektiivinen dementia iskenyt, kun on lähimenneisyyden muistot tuolla tavalla haihtuneet unholaan.
Eli ainoa muutos oli, että siirryttiin vanhasta tuesta uuteen tukeen. Ja uuteen tukeen ei suostuta, jos uudesta tuesta ei saada enempää, kuin vanhasta. On ihan turhaa esittää että se olisi ollut joku karmea katastrofi, kun tukijärjestelmä muuttui.
SAK on lähes yhtä moraaliton edunvalvontajärjestö, kuin MTK:kin on. Olet silti varmaan samaa mieltä kanssani, ettei SAK:n toiminta oikeuta mitenkään MTK:n toimintaa. Vai onko moraalisesti oikeutettua tehdä rikoksia ihan vaan sillä perusteella että muutkin niin tekevät?
Juuri niin. Nimikkeillä ei ole mitään väliä. Tukien maksaminen on vain kiihtynyt jo monia vuosikymmeniä peräjälkeen. Ei siis ole mitään syytä perustella tukia korvauksena alentuneista hinnoista.
Tuki on aina tuki ja terve markkinahinta on aina oikea hinta. Eli jos aiemmin tukia ei olisi ollut ollenkaan, niin viljleijä olisi tuskin tarvinnut mitään korvauksia alennetuista hinnoista, koska hän olisi saanut tuotteestaan ihan riittävän hinnan myös hintojen alennuttua, koska kysynnän ja tarjonnan laki olisi kuitenkin määrittänyt lopullisen hinnan. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska tuotanto on jo pitkään ollut huomattavasti kysyntää suurempi. Vai miten muuten voisit asian selittää?
Voisitko selittää mitä tarkoitat bulkkituotannolla tässä yhteydessä? Miten se eroaa muusta esimerkiksi eurooppalaisesta viljelystä?
Oletko varma että niitä asiaa paremmin ymmärtäviä ekonomisteja on olemassa? Pitää olla aika erikoinen ekonomisti, jos pitää taloudellisesti järkevänä kaupan rajoittamista ja esteiden käyttöä luotaessa vaurautta. Olet tainnut sekoittaa ekonomistit ja poliitikot keskenään.
Miten hinnat voi olla vapaita markkinahintoja, kun erilaiset maataloustukijärjestelmät on käytössä lähestulkoon maailmanlaajuisesti? Jos meillä luovuttaisiin tuista, pystyisimmekö kilpailemaan ulkomaista tuontia vastaan, joka saa noin 50 % hintaedun tukien kautta? Nämä asiat päätetään EU:ssa, WTO:ssa jne., Suomelle jää sopeutujan osa.
Vapaa markkinahinta tarkoittaa tässä sitä, että toimitaan niin kuin toimitaan muillakin markkinoilla. Jos ulkomailta saa 50 % halvemmalla kuin kotimaasta, vaikka täällä maksetaan suurimat tuet, niin silloin annetaan ostaa ulkomailta.
Mitä järkeä täällä on pitää maataloutta, joka on täysin valtion hoivissa? Niin kuin muillakin aloilla tehdään niin joutaa myös maataloustuottaja konkurssiin, jos tilasta ei ole odotettavissa enää ikinä tuottavuutta. Johonkin pitää laittaa se raja, jossa tappiot saavat riittää. Vai olisiko mielestäsi sopivaa, että maatalouden tukien määrä lähentelee 100 prosenttia maatalouden tuloista? Mielestäni nykyinen yli 50 % osuuskin on jo ihan järjetön.
Tiedät varmaan öljyntuotannon olevan vapaasti kilpaillun alueen, eikö niin!
Tämän kilpailun tuoma etu koskettaa suoraan tai välillisesti myös jokaista suomalaista kuluttajaa.
Oletko huomannut kilpailun tuomat edut meille autoilijoille, oman asunnon lämmityksestä vastaaville, kuljetuksen saamasta hyödystä ja niin edelleen.
Vapaa kilpailu parhaimmillaan on juuri tätä, ilmeisesti asiakas bensamittarilla tänäänkin huokuu tyytyväisyyttään kilpailun tuomasta edusta.
Pikku konflikti siellä täällä maailman kolkassa saa hinnat nousuun välittömästi, kaipaamme enemmän jännitystä huomisen varalle kuin, että vakaat hinnat nykymenon mukaisesti, jossa tuet ovat piilotukea suoraan kuluttajalle.
http://taloudenrakenteet.vatt.fi/fin/index.cfm?page=kaaviot.cfm&id=50&menu=2
Ei kukaan kiellä ostamasta ulkomailta vai kieltääkö?
Onko mielestäsi maataloudessa mahdollista luoda öljyntuotantoa vastaava kartelli? Öljykartellikin on muuten alkujaan valtioiden sääntelyn tulos, joten sillä ei ole juurikaan tekemistä oikean kilpailun kanssa.
Onneksi näissä raaka-aineasioissa kuluttaja tulee aina olemaan kuningas vapailla markkinoilla. Eli jos joskus tulee puutetta, niin saadaan heti lisää tuotantoa.
Tuet ovat suurimmat aika varmasti. Laske vain mukaan kansalliset tuet ja jaa kertynyt potti maksajien määrällä.
Missä voisi olla korkeampi tuki?
Ei tosiaan kukaan kiellä ostamasta ulkomailta, mutta pakottaa silti maksamaan kotimaisesta tukea niin paljon, että lopulta ulkomaista ei enää kannata ostaa.
Hyvä esimerkki. Ei öljyntuotanto ole yhden valtion varassa.
Sama juttu kävisi maataloustuotteille, jos kilpailu olisi vapaata. Tietenkin kaikki nostaisivat hintoja=enemmän rahaa tuottajille
Sitten pieni konflikti tai myrsky jossain maailmankolkassa nostaisi hintaa parikymmentä prosenttia
Siis nykytilanteessa kotimaisten ja ulkomaisten maataloustuotteiden hinta on suunilleen sama, tukijärjestelmän tehtävä on ylläpitää tämä tilanne. Siinä tilanteessa, että Suomi luopuisi yksipuolisesti tukijärjestelmästä, kotimainen tuotanto joutuisi kilpailemaan ulkomasta tuontia vastaan, jonka tuotantokustannuksista noin 50 % olisi katettu tuilla. Tätä ei voisi mitenkään väittää reiluksi kilpailuksi.
Maatalouden suhteen Suomessa toimitaan nyt täsmälleen samoin kuin muissakin länsimaissa.
Tietysti Suomessa voitaisiin yksipuolisesti luopua maatalouden tuista. Käytännössä tämä merkitsisi kotimaisen maataloustuotannon, maatalouteen liittyvän teollisuuden, suurelta osin elintarviketeollisuuden ym. alasajamista. Saahan vastaavia tuotteita ulkomailta, ainakin hyvinä aikona. Ja hintakin on edullinen, ainakin niin kauan kuin tuonti joutuu kilpailemaan kotimaisen tuotannon kanssa.
Ennen EU-jäsenyyttä Virossa vallitsi ehdottamasi kaltainen vapaa kilpailu, edes sikäläisellä kustannustasolla ei pystytty kilpailemaan ulkomaista tuettua tuontia vastaan.
Koska tuet tulevat pääosin EU:n kautta, veronmaksajien lasku ei paljon kevenisi, eurot vaan menisi ulkomaisen maatalouden ja jalostuksen tukemiseen. Suomesta tulisi entistä enemmän EU:n nettomaksaja.
Maataloustuotanto on pääomavaltaista, eli tilan arvo on korkea suhteessa sen tuottoon. Tällaiset firmat harvoin ajautuvat konkurssiin. Taloudellisissa ongelmissa oleva viljelijä voi tarvittaessa myydä osan tai koko tilan, ennenkuin se menee vararikkoon. Ja toisaalta, konkurssissa tappiot sälytetään velkojien maksettavaksi, pitäisikö maataloudessakin mennä tähän suuntaan?
Työmarkkinoille vapaa kilpailu, kun halvimmalla tekee. Kyllä siinä kiinan pojat ja tytöt pärjää.
Ei enää SAK järjestämiä suojatyöpaikkoja.
Millä logiikalla vain harva viljelisi jos hinta nousisi?
Olen käsittänyt, että kaikki suomalaiset viljelijät haluaisivat jatkaa viljelyä jos saisivat tuotteestaan sopivan hinnan. Se sopiva hinta löytyy ihan heti kun valtio lopettaa väliintulonsa.
Miksi kaikki nostaisivat hintojansa? Jos joku myisi halvemmalla, niin käsittääkseni se toisi hinnan laskupaineita myös muille, sillä ovathan maataloustuotteet usein pelkkää bulkkia.
Jos olet huolissasi elintarviketeollisuudesta, niin kyllä se täällä pysyy, ainakin rahalla. Alkutuotanto on kuitenkin aivan tolkuttoman tappiollista, joten sen ylläpitämiseen ei ole kuitenkaan mitään perusteita.
Tosin elintarviketeollisuuden pakeneminen maasta johtuisi varmasti siitä, että tuotanto on kannattamatonta, joten sekin osuus kannattaa teettää ulkomailla. Ja jos elintarviketeollisuus on oikeasti kannattamatonta, niin sillä ei ole työllistävää vaikutusta, eli teollisuuteen pumpatuilla rahoilla saataisiin enemmän tuottavia työpaikkoja.
Pitää myös muistaa, että maatalous ja siihen suoraan kytkeytyvä teollisuus on sitä kehittymättömintä ja tuottamattominta teollisuutta, josta on hyvä päästä eroon, jotta saisimme paremmin tuottavia töitä, joilla taas saataisiin enemmän hyödykkeitä ulkomailta.
Normaali yritystoimintakin voi olla pääomavaltaista, mutta mikä tahansa normaali yritystoiminta loppuu lyhyeen, jos se ei pysty kattamaan menojaan. Maatalous taas saa rahansa tuottavilta työntekijöiltä tulonsiirtoina. Siksi maataloudessa ei juuri ole konkursseja. Voit olla varma että niitä konkursseja tulee ihan heti kun tuet poistetaan, sillä viljelijä ei pyöritä sellaista mieletöntä bisnestä päivääkään omalla rahallaan.
Jos Viron palkkataso ei riitä kilpailukyvyn saamiseen maatalousmarkkinoilla, niin miten ihmeessä voit olettaa Suomen maatalouden pärjäävän? Missä on se kotimaisen maatalouden olemassaolon oikeutus?
Olen ihan samaa mieltä. Se olisi kaikkien parhaaksi.
Aivan niin, voisihan Norja myydä öljyä halvemmalla ja muiden täytyisi seurata perässä, eikö niin?
Öljykin on pelkkää bulkkitavaraa tuottajamaille ja mikä estää myymästä halvalla.
Eiköhän bisnesmaailmassa kaikki halua vain maksimituoton tuotteilleen, en ole havainnut millään alalla kilpailua alenettuihin hintoihin, jotka ovat laajalti ihmisten tarpeita tyydyttämässä, enkä usko sen tapahtuvaksi elintarvikesektorilla edellä mainitusta syystä johtuen.
Ainut tapa hillitä hintojen nousua on nykyinen tukijärjestelmä, joka kahlitsee kylläkin tuotantokustannuksista johtuvat hinnankorotukset kestämättömään tilaan.
Mutta eipä tämä järjestelmä ole hyvin paljoa kiitosta saanut viljelijäpiireissä, kuitenkin tähän on sopeuduttava ja erillistä poikkeamaa muusta maailmasta emme hyväksy.
Tyhmä, että voisivat myydä halvalla, jos voisi pyytää enemmän. Tästä hyötyisivät ihan kaikki viljelijät ympäri maapallon
Omasta mielestäni esimerkiksi elintarviketeollisuus, lannoiteteollisuus, maatalouskoneiden valmistus ym. ovat tavanomaista perusteollisuutta. Miksi niistä pitäisi päästä eroon? Miksi lannoitteiden valmistus on kehittymättömämpää ja tuottamattomampaa kuin esimerkiksi öljynjalostus, paperin täyteaineen, sementin, tms, valmistus? Tai vastaavasti traktorien ja leikkuupuimurien valmistus kuin autojen, pesukoneiden tms. valmistus? Minusta nämä on kaikki perusteollisuutta, ei sen kummempaa.
Kotimaisen elintarviketeollisuuden olemassaolo perustuu pitkälti kotimaiseen raaka-aineeseen. Käsittääkseni ehdottamasi suora rahallinen tuki elintarviketeollisuudelle ei ole nykymaailmassa sallittu.
Voisitko mainita muutaman esimerkin näistä paremmin tuottavista töistä? Niin että saataisiin jotain vientituloja joilla maksaa ostetut elintarvikkeet.
Viron palkka- ja kustannustaso riittäisi, jos kilpailutilanne olisi ollut reilu. Mutta näin ei ollut, koska vastassa oli EU:n, USA:n ym verovaroilla tuettu tuotanto. Edes kehitysmaat ei pysty tähän haasteeseen.
Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että olemme EU:ssa. Jos tuotanto Suomessa loppuu, suomalaiset veroeurot menevät muun EU:n maataloustukiin, eli Suomesta tulee entistä enemmän EU:n nettomaksaja. Käytännössä Suomi tällöin toisi EU:sta maataloustuotteita jotka on verovaroin tuettuja, tällöin EU:n olisi helppo perustella, että Suomen pitää myös osallistua niiden tukemiseen. Eli verorasitus säilyisi entisenä, tuotanto vain siirtyisi ulkomaille.
Eihän tämä yleismaailmallinen tukisysteemi mitenkään järkevä ole, mutta näin se vaan toimii.
Kuluneiden viikkojen ja kuukausien aikana tällä keskustelupalstalla ovat eri kirjoittajat selittäneet Suomen maataloustukijärjestelmän toiminnan ja perusteet kymmeniä kertoja. Samoin on selvitetty miksi Suomi ei voi yksipuolisesti lopettaa oman maataloutensa tukemista. Normaalijärkinen ihminen pystyy ajattelemaan, vertailemaan, suhteuttamaan ja hyväksymään maataloustukijärjestelmän vaikutukset itse tai vähällä selittämisellä. Tähänkin viestiketjuun ovat muut jo kirjoittaneet asiallisia selvityksiä sekä laittaneet linkkejä asiaa koskeviin sivustoihin.
"Alkutuotanto on kuitenkin aivan tolkuttoman tappiollista, joten sen ylläpitämiseen ei ole kuitenkaan mitään perusteita". Mihin verrattuna Suomen alkutuotanto on tolkuttoman tappiollista? Kaikkea Suomessa tapahtuvaa toimintaa rasittaa pitkä, kylmä ja pimeä talvi sekä pitkät välimatkat. Näiden luonnonolosuhteiden takia kaikki suomalainen tuotanto on tappiollista. Suomen palkkatason takia kaikki Suomessa tehtävät työt voitaisiin tehdä halvemmalla jossakin muualla.
Elintarvikkeiden alkutuotannon ylläpitämiseen omassa maassa ovat yleisesti hyväksyttyinä perusteina ruuan raaka-aineiden saatavuus,hyvä laatu, tasaiset hinnat, lyhyet kuljetusmatkat ja käsittelyajat verrattuna ulkomailta tuontiin, työllistävä vaikutus, verotulojen jääminen omaan maahan sekä kriisiaikojen omavaraisuus.
Suomen maatalous tuottaa suunnilleen kaiken Suomessa tarvittavan ruuan. Omavaraisuusaste on raaka-aineesta riippuen n. 70- 130 %. Yksinkertaisesti ilmaistuna suomalaiset maksavat jokapäiväisen ruokansa aineista viljelijöiden saaman tuottajahinnan ja maataloustuet, mikä ei ole mitenkään kohtuuton hinta.
Taloustieteen teoriat ovat oma lukunsa mutta täällä elävässä elämässä voidaan valtion ja EU:n toimesta rakentaa tällainen maksujärjestelmä, jos sille ovat yleisesti hyväksytyt perusteet.
"Pitää myös muistaa,että maatalous ja siihen suoraan kytkeytyvä teollisuus on sitä kehittymättömintä ja tuottamattominta teollisuutta, josta on hyvä päästä eroon, jotta saisimme paremmin tuottavia töitä, joilla taas saataisiin enemmän hyödykkeitä ulkomailta".
Suomessa on yli 200000 työtöntä. Mitä nämä mainitsemasi paremmin tuottavat työt mahdollisesti ovat ja miksi nykyiset työttömät eivät jo ole näissä paremmin tuottavissa töissä?
Satojen miljoonien ihmisten kärsiessä jatkuvaa nälkää ja aliravitsemusta on todella tympäisevää varakkaan teollisuusmaan kansalaisten ruikutus maataloustuista sekä vaatimukset, että ruoka olisi oletettujen ja pienten kustannussäästöjen takia ostettava ulkomailta.
Ei. Norjan ei kannata myydä halvalla, koska halvemmalla myytävän öljyn volyymillä ei voitaisi järkyttää hintatasapainoa, eikä tietenkään tyydyttää maailman öljyntarvetta.
Öljyä pumpataan kuitenkin aika harvoissa paikoissa suhteessa sen jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen.
Maataloustuotteissa on se puoli, että niiden tuottamiseen ei vaadita juuri mitään. Ja tulevaisuudessa tuotanto toivon mukaan siirtyy niihin kehittymättömimpiin maihin, joille se on niitä ainoita tulonlähteitä. Tämä kyllä takaa hintojen pysymisen kurissa. Eli tuotanto siirtyy halpojen tuotantokustannusten maihin tai paikkoihin, joissa tehotuotanto on erityisen suotuisaa. Toisin sanoen kaikki viittaa siihen, että tulevaisuudessa ruuan hinta on kilpailukeino, kun tuotot kerätään volyymeilla.
Ei tukijärjestelmä hillitse hintojen nousua, vaan pikemminkin lisää osaltaan hintojen nousua, sillä tukijärjestelmä ruokkii aina eniten tehottomuutta ja vähiten kilpailua, jotka ovat ne tärkeimmät hintoja kurissa pitävät voimat.
Jos viljelijäpiirit eivät oikeasti pitäisi nykyjärjestelmästä, niin ei sitä silloin olisikaan. Kenempä muunkaan intressejä tässä alunalkaen ajetaankaan?
Tarkoitin kylläkin toiminnan katteellisuutta, eli maataloustuotteita tuotetaan lähes kaikkialla, joten hinta ja katteet ovat sen mukaiset. Tällaisesta tuotannosta olisi hyvä pyrkiä eroon silloin, kun palkkataso on korkea ja muutkaan olosuhteet eivät ole tälle toiminnalle suotuisat.
Tarkoitus ei tietenkään ole väitellä termien merkityksistä, vaan maataloustuesta. Tuemme siis tuottamatonta toimintaa maassa, jossa tuetonta tuotantoa ei luonnostaan olisi juuri mahdollista harjoittaa eikä palkkatasokaan olisi sopiva. Tällaisen toiminnan järkevyyttä on mielestäni syytä kyseenalaistaa.
Työ ei saa olla ainoa työn peruste, vaikka se onkin näköjään aika monen vasemmistolaisen perustelu. Työtä olisi hyvä tehdä sen tuottaman lisäarvon takia, jotta koko yhteiskunta pääsisi nauttimaan työn tuloksista.
Elintarviketeollisuudelle on varmasti olemassa useita valtiollisen kieroja tapoja tuhota veronmaksajien euroja, mutta ne tuottavat ja oikeasti työllistävät yritykset eivät tukia tarvitse toimintansa jatkamiseen. Tästä seuraa sitten kysymys, että miksi ihmisiä pitäisi tukityöllistää veronmaksajien varoilla jne.
En voi mainita esimerkkejä paremmin tuottavista töistä, sillä en tunne kansan tarpeita. Kansan tarpeita ei tunne tosin kukaan muukaan, joten siksi markkinatalous on ehdottomasti paras ratkaisu ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Eli jokainen työllistyköön kuten parhaaksi näkee. Ei siihen nykyään enää tarvita mitään keskushallintoa määrittämään mikä on kenellekin parasta. Jos ajatellaan puhtaasti tuottavuutta, niin kaikki ammatit ovat maataloutta tuottavampia.
Mitä sitten jos olemme entistä suurempia nettomaksajia? Montako euroa olisit itse valmis maksamaan yhdestä nettomaksueurosta? Näyttäisi siltä, että valtiomme ja etenkin MTK pitää nettomaksueuroa huomattavasti yli euron arvoisena. Eli veronmaksajan veroeuro on halvempi kuin veronmaksajan maksama nettomaksueuro.
Verorasitus ei varmaan kevenisi yhtään, koska valtio keksisi varmasti jotain lähes yhtä järjetöntä käyttöä säästyneille varoille muutenkin. Mutta periaatteessa säästäisimme nykyisen maataloustuen verran, eli noin viisi miljardia euroa, johon lisäisimme työn tuottavuuden lisäykset ym. jotka ovat huomattavasti tukea suuremmat summat. Eli elintaso ja työllisyys paranisi hurjasti.
Niin, ei siinä tukijärjestelmässä mitään järkeä ole, mutta se näyttää silti vaan olevan siinä maksamassa maailmalle satoja miljardeja euroja vuodessa ja tappaen tuhansia ihmisiä vuosittain nälkään. Saapahan ainakin kotimainen viljelijä nukuttua yönsä rauhassa.
Kuinka tuottavaa työtä on Usability Specialist nimikkeen alla toimiminen?
Kaikesta päätelllen näitä samaisia suojatyöpaikkoja on siroteltu joka puolelle valtakuntaa eri yrityksien ja yhteisöjen seinien sisään, josta henkensä pitimeksi on jotain saastetta sitten kylvettävä ympärilleen.
En ole kertaakaan kuullut järkevää perustelua miksi Suomi ei voisi yksipuolisesti lopettaa tukiaan?
Alkutuotanto on tolkuttoman tappiollista verrattuna kaikkeen muuhun yksityiseen taloudelliseen liiketoimintaan. Mikä muu yritystoimintamuoto syö varallisuuttaan noin puolet liikevaihdostaan vuosikymmenestä toiseen?
Et näköjään ymmärrä tappion käsitettä. Taitaa olla aika yleistä maatalouden alalla. Eli kirjoitat vaihtoehtoiskustannuksesta ikäänkuin tappiona. Mutta kun ihmisten mielihaluja ei voida tuntea täysin, niin et voi myöskään tehdä tuollaisia johtopäätöksiä.
Miten sinä voit määrittää maataloustuen olevan kohtuullinen ja minä en mielestäsi voi sanoa sen olevan kohtuuton? Omavaraisuus ei ole peruste (katso aiemmat viestini) ja kaikki muutkin argumenttisi kotimaisesta tuotannosta on puhdasta roskaa (katso aiemmat viestini).
Valtion ja EU:n toimesta rakennettu maksujärjestelmä kuulostaa todella byrokraattiselta. Tietää varmasti oikeuksien kapenemista entisestään ja tehottomuutta.
Niitä paremmin tuottavia töitä syntyy maataloustukien lakkauttamisen seurauksena (katso aiemmat kirjoitukseni tai BKT:n ja työllisyyden korrelaatiot).
Maataloustuki ja sosialismi ovat ne ainoat syyt miksi sadat miljoonat näkevät nälkää (katso aiemmat kirjoitukseni).
Vai haluaisit sinä Suomen eroavan Unionista?
Kun lasket rajasuojan mukaan tukisummaan (5mrd), niin siinä on kaiketi rajasuojan vaikutus mukana.
Ai niin tietysti voimme sopia Unionin kanssa, että perustamme tänne pohjoiseenn oman tullittoman vapaakauppa-alueen emmekä maksa maataloudelle tukia, ja Unioni suostuu näihin juttuihin ilomielin vai mitä?
PS. Mihin maanviljelijöitä tarvitaan kun ruokaa saa kaupasta?
" En ole kertaakaan kuullut järkevää perustelua miksi Suomi ei voisi yksipuolisesti lopettaa tukiaan? "
Aivan hyvin voisi, tullimuuri vain suojaamaan kotimaista elinterviketuotantoa ja homma toimii.
Ei kukaan ole kuullut sinultakaan järkevää perustetta vaatia palkkaasi alennettavaksi 50 prosentilla vaikka se käynnistäisi vaatimukset muidenkin palkanalennuksista.
Miten voit määrittää palkkasi olevan kohtuullinen kun minä voin sen sanoa olevan kohtuuton tuottamattomasta työstä.
Valtion ja Eu:n toimesta rakennettu maksujärjestelmä on tehokkain tapa toteuttaa tuen maksut ja valvonta, yksityisissä käsissä saattaisi rikollinen toiminta tulla jakamaan yhteisiä varoja.
Missään päin maailmaa ei ole esimerkkejä siitä, että lakkautetaan kolmanneksi suurin tuotannonala ja BKT:n korrelaatiot hoitavat syvät yhteiskunnalliset haavat umpeen.
Ihme kyllä niissä maissa missä maataloutta tuetaan, niin nälkä ei ole päällimmäinen huolenaihe.
Siirry sinäkin tuottavaan työhön ja lopeta tämä joutava "journalismi"! Tämänkin kirjoitteluajan voisit käyttää johonkin hyödylliseen.
Päättäjät ajattelee ja päättää asioista puoilestasi.
"Maataloustuotteissa on se puoli, että niiden tuottamiseen ei vaadita juuri mitään."
Noinkos luulet??????
"Eli tuotanto siirtyy halpojen tuotantokustannusten maihin tai paikkoihin, joissa tehotuotanto on erityisen suotuisaa"
Et taida tietää tehotuotannosta mitään?
Syötkö mielummin ulkomaalaista tehotuotettua lihaa , kuin kotimaista, josta tietää varmuudella että se on tuotettu puhtaasti ja eläimiä on käsitelty ja hoidettu hyvin.
Olet varmasti sitä mieltä että eläimeltä voi puhkoa silmät jos se ei mene kauniisti teurasautoon esimerkiksi?
Usability Specialist= tarkkuus lannanlevitin.
Edellinen viestini on asiallinen ja perusteltu. Tietenkin kaikkien eri mieltä olevien kirjoituksia voi aina väittää palturiksi.
"En ole kertaakaan kuullut järkevää perustelua miksi Suomi ei voisi yksipuolisesti lopettaa tukiaan". Aikaisemmista ja tästäkin viestiketjusta voit lukea kymmeniä kertoja perustelut ja selvitykset , miksi Suomi ei käytännön todellisuudessa voi yksipuolisesti lopettaa tukiaan.
"Alkutuotanto on tolkuttoman tappiollista verrattuna kaikkeen muuhun yksityiseen taloudelliseen liiketoimintaan.Mikä muu yritystoimintamuoto syö varallisuuttaan noin puolet liikevaihdostaan vuosikymmenestä toiseen?"Länsimaat tukevat edelleen maatalouttaan. Monien halpatuotantomaiden hintataso perustuu paitsi hyviin luonnonolosuhteisiin,myös luonnonvarojen tuhlaukseen ja huonosti palkattuun työvoimaan.Mm. näistä syistä johtuen on vaikea määritellä mikä maataloustuotanto on tappiollista ja mikä tuottavaa.
Maatilan varallisuuteen kuuluvat pellot, rakennukset, koneet, kalusto ja varastoissa olevat maataloustuotteet. Maatilan bruttotulosta on joka vuosi käytettävä osa varallisuuden kunnostamiseen ja uuden varallisuuden hankkimiseen vanhan tilalle. Vaikka maatilan tuloista n. puolet onkin tukea, ei maatila syö varallisuudestaan puolta joka vuosi.
"Et näköjään ymmärrä tappion käsitettä. Taitaa olla aika yleistä maatalouden alalla". Olen maaseudun sivukylässä asuva yrittäjä, en maanviljelijä. Yritykseni olen perustanut itse, tyhjästä, omilla rahoillani, joten tiedän ja ymmärrän kyllä tappion käsitteen. Tiedän myös että heikomminkin tuottavaa työtä voi tehdä jos paremmin tuottavalla työllä voi korvata vajauksen.Arkipäivän elämässä käytännön työtä tekevä yrittäjä joutuu toimimaan tilanteiden ja olosuhteiden mukaan, katsomaan asioita kauas eteenpäin ja varautumaan vaikeuksiin. Olen jokapäiväisessä elämässäni monin tavoin tekemisissä maatalouden ja viljelijöiden kanssa. Näistä elämänkuvioista katsottuna sinun kirjoituksesi taloustieteellisine teorioineen ovat epärealistisia ja todellisuudesta vieraantuneita.
"Eli kirjoitat vaihtoehtoiskustannuksesta ikäänkuin tappiona. Mutta kun ihmisten mielihaluja ei voida tuntea täysin, niin et voi myöskään tehdä tuollaisia johtopäätöksiä". Mitähän tämä tarkoittaa????
Mielestäni Suomen maataloustuki ei ole kohtuutoman suuri eikä se ole haitannut eikä estänyt Suomen kehittymistä korkean teknologian maaksi.
"Omavaraisuus ei ole peruste(katso aiemmat viestini) ja kaikki muutkin argumenttisi kotimaisesta tuotannosta on puhdasta roskaa (katso aiemmat viestini)". Kriisiaikojen omavaraisuus ja kaikki muutkin argumennttini ovat asiallisia ja järkeviä perusteita kotimaiselle tuotannolle. Tämän takia en aio lukea aiempia viestejäsi. Sinä voisit sensijaan lukea minun kirjoittamani viestit.
"Niitä paremmin tuottavia töitä syntyy maataloustukien lakkauttamisen seurauksena ( katso aiemmat kirjoitukseni tai BKT:n ja työllisyyden korrelaatiot)". Maataloustukien lakkauttamisen seurauksena suuri osa viljelijöistä ja elitarviketeollisuuden työtekijöistä jäisi työttömiksi tai vajaatyöllisiksi. Ruuantuotanto vähenisi, BKT laskisi ja työttömyys pahenisi. Maataloustuet eivät estä nykyisten n. 200000 työttömän työllistymistä niihin parempiin töihin.
"Maataloustuki ja sosialismi ovat ne ainoat syyt miksi sadat miljoonat näkevät nälkää". Liian suuri väestönkasvu, sodat, luonnonkatastrofit, epidemiat, korruptio, rikollisuus, nälän ja köyhyyden aiheuttama yleinen masennus ja epätoivo, esimerkiksi nämä syyt aiheuttavat enemmän nälänhätää kuin maataloustuki tai sosialismi.
Mielenkiinnolla olen seurannut tätä tukikeskustelua. Turha tuolle Fruikkarille on mitään vastata kun ei se osaa kuin jankuttaa yhtä ja samaa. Kirjoituksesi on aina perusteltuja toisin kuin Fruikkarin joka paasaa jatkuvasti sitä samaa vähän eri sanakääntein. Olettamuksia ja toiveajattelua, ei kunnon perusteita, toisin kuin Sinulla. Kiitos.
Se ei ole peruste, että muutkin tekevät niin. Sinulta puuttui siis perustelu. Suomi ei halua vain ja ainoastaan poliittisista sysistä lopettaa maataloustukeaan.
Luonnonvarojen tuhlaus ja huonosti palkattu työvoima eivät kuulu kilpailuetuihin. Niillä ei saada todellisuudessa laskettua hintoja. Lisäksi ne vaativat sosialistisen valtion, joka osaltaan on nostamassa kustannustasoa.
Maatila ei tosiaan syö puolta varallisuudestaan vuosittain. Kirjoitinko niin? Maatalous käyttää isoa varallisuuttaan todella kehnosti hyväkseen, koska se joutuu ottamaan avustuksena veronmaksajilta yli puolet tuotoistaan pysyäkseen hengissä. Todellisuudessa siis varallisuus on aika arvotonta ilman yhteiskunnan tukea.
Olenhan minäkin yrittäjä, enkä tunne olevani teorioineni yhtään vieraantunut todellisuudesta näin vuosien varrella. Ihmettelen vain miten yrittäjänä näet järkeväksi ikuisesti tappiollisen toiminnan ylläpitämisen ja omien tai toisten rahojen syytämisen jatkuvaan tekohengitykseen? Nimittäin jokainen tukieuro on poissa tuottavasta toiminnasta.
Anteeksi jos ilmaisin itseäni kehnosti. Et voi sanoa suomalaisen toiminnan olevan tappiollista, kun et voi tuntea ihmisten tarpeita ja mielihaluja. Jos joku haluaa täällä asua ja tehdä tuottavaa työtä, niin myös sille voidaan teoriassa laskea arvo. Pohjimmiltaan liiketoimintahan on aina ihmisten tarpeiden tyydytystä. Tappiollinen yritys ei tyydytä tarpeita tai aiheuttaa jopa kärsimystä, kun taas voitollinen tuottaa tyydytystä sitä enemmän mitä enemmän se tuottaa.
Mistä luulet maataloustukien tulevan, jos ne eivät tule tuottavalta teknologiateollisuudelta jne.? Maatlous on merkittävä haitta kehitykselle, koska muutoin kehittyisimme huomattavasti nopeammin. Maksajakohtaiset menot ovat kuitenkin niin pieniä, että niistä ei juuri ole välitetty, mutta kansantaloudessa mm. BKT:ssa merkitys on huomattava.
En valitettavasti jaksa enää jankata huoltovarmuudesta. Se vaan sattuu olemaan se viimeinen perustelu, mihin jokainen tukien puolustaja lopulta vetoaa. Voit vain kuvitella kuinka monesti olen joutunut perustelemaan huoltovarmuuden tyhjänpäiväisyyttä. Eihän maataloudessa mikään enää liiku ilman tukia ja valtion kontrollia, niin on täysin järjetöntä vedota huoltovarmuuteen. Ikään kuin silloin toimittaisiin toisin.
Mistä työllisyyttä syntyy? Kulutuskysynnästä. Tiedät varmaan yrittäjänä, että maatalouden tappiollisuus pienentää BKT:ta, koska rahaa siirretään tuottavilta tappiollisille. Raha on siis poissa muiden tuottavasta kulutuksesta kattamassa maatalouden tappiota. Tiedät varmaan myös BKT:n kasvun ja työllisyyden korrelaatiosta, joten kyllä vain ilman tukia talous kasvaisi ja tämän seurauksena osa nykyisistä työttömistä ja vanhoista viljelijöistä työllistyisi. Lopputulos olisi siis entistä parempi työllisyys.
Voisitko kuvitella että mainitsemasi ylikansoitukset, sodat ym. olisivatkin pelkän syyn sijaan seurusta MAATALOUSTUISTA? On aika törkeää ajatella, että kehitysmaiden ihmiset olisivat jotenkin geneettisesti meitä alivertaisempia ja siksi ajautuisivat ongelmatilanteisiin meitä useammin. Kyllä sinullakin olisi toinen ääni kellossa, jos olisit Afrikkalaisen viljelijäperheen kouluttamaton lapsi, joka näkee nälkää ja saa välillä kehitsapuna dumpattua länsimaista viljaa.
RE; Maatalous on merkittävä haitta kehitykselle, koska muutoin kehittyisimme huomattavasti nopeammin....
Ehkäpä saattaisi teoriassa olla noinkin, mutta toisaalta tilanne on todellisuudessa tämä:
"World Economic Forumin (WEF) mukaan Suomi oli maailman kilpailukykyisin maa vuonna 2005. Toisena ovat Yhdysvallat ja kolmantena Ruotsi, molemmat samoin entisillä sijaluvuillaan. Kaikki Pohjoismaat ovat kymmenen kilpailukykyisimmän maan joukossa. Kaukoidän maista Taiwan ja Singapore sijoittuvat kymmenen kärkeen, samoin Sveitsi ja Australia. Kaikkiaan kilpailukykyvertailussa oli mukana 117 maata."
http://research.fi/kkyky_fi.html
"Luonnonvarojen tuhlaus ja huonosti palkattu työvoima eivät kuulu kilpailuetuihin. Niillä ei saada todellisuudessa laskettua hintoja."
Kun yritykset ovat siirtäneet jatkuvasti tehtaitaan juuri niihinmaihin jossa on edullista työvoimaa ja ympäristön valvonta eritasolla mitä on Suomessa.
Ovatko yritysten perustelut olleet vääriä kunhe ovat sanoneet hakevansa säästöjä edullisemmasta työvoimasta.
Onko USA sosialisti valtio? ilmeisesti jos sinun perusteilla niitä maita luokitellaan.
"Maatalous käyttää isoa varallisuuttaan todella kehnosti hyväkseen, koska se joutuu ottamaan avustuksena veronmaksajilta yli puolet tuotoistaan pysyäkseen hengissä."
ei juodu vaan täytyy, koska koko tuloksen ottaminen markkinoilta on estetty. Historian sivuiltahan voi lukea kuinka jatkuvasti on esim. viljan hintaa poliittisilla päätöksillä laskettu, mistähän syystä sen ei ole annettu vapaasti nousta?
"Maatlous on merkittävä haitta kehitykselle, koska muutoin kehittyisimme huomattavasti nopeammin."
Ruuantuotanto on siis haitta kehitykselle vaikka se kaikkein tärkein ihmiskunnan olemassaololle.
"Mistä työllisyyttä syntyy? Kulutuskysynnästä."
elintervikeille ei ole siis kysyntää? outoa, mistähän johtuu että jatkuvasti rakennetaan yhä suurempia ruokakauppoja vaikka ei ole kysyntää.
"Voisitko kuvitella että mainitsemasi ylikansoitukset, sodat ym. olisivatkin pelkän syyn sijaan seurusta MAATALOUSTUISTA?"
Mietippä tarkoin mistä ovat sodat yleensä syttyneet.
"Kyllä sinullakin olisi toinen ääni kellossa, jos olisit Afrikkalaisen viljelijäperheen kouluttamaton lapsi, joka näkee nälkää"
ja sieltä pitäisi tuoda se vähäinenkin leipä rikkaaseen eurooppaan,
Se ei ole peruste lopettaa maataloustukia Suomesta, että muutkin niin tekevät. Suomessa ei ole poliittista yksimielisyyttä lähteä seuraamaan muiden jälkiä.
Tosin maataloustuen historialla ei ole silläkään käytännössä merkitystä, oleellisin kysymys on mitä sillä tuella nyt saadaan ja millä hinnalla.
On totta, että huonosti palkattu työvoima ei kuulu kilpailuetuihin, ainoastaan ne helpottaa palkanmaksussa tuottajaa/ yritystä ja sitä kautta luo mahdollisuuden myytävän bulkkituotannon hinnanalennuksiin mutta vastaavasti vaatii sosiaalisen valtion toimintakentäksi, joka puolestaan nostaa kustannustasoa, kuten esimerkiksi Argentiinassa ja Brasiliassa on tapahtunut.
Vaikka maatila ei käytä kaikkea varallisuuttaan tuotannossaan vuotuisen syklin aikana, niin kehnon varallisuuden vaikutuksesta johtuen varallisuus kasvaa hieman vuosittain, johtuen osin tuotannon vaikutuksesta maataloudenharjoittajan toimesta, osin kompensaation vaikutuksesta länsimaisen tavan mukaisesti, jossa puolet alkutuotannon hinnanalennuksista siirretään johdannaisena kuluttajan hyödynnettäväksi ja tästä johtuen tuloskehitys on hieman pienempi verattuna menestyvimpiin pörssiyhtiöihin.
On selvää että jokainen itsellinen yrittäjä elää sen hetkisessä todellisuudessa, jossa kulloinkin toimii, siksi sinunkin todellisuudentaju on varmasti tallella ja voi hyvin.
Yhteiskunnan varojen käyttö yritysten tukemiseen tavalla taikka toisella on kuin sytytysneste, joka auttaa liekin palamista yhä suurempaan roihuun, tästä edustahan nauttivat johtavimmat suomalaiset yritykset, jotka tuottavat suurimmat verotulot valtion kassaan ja näin ollen säästää veronmaksajan varoja parempaan käyttöön, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.
Jos tuntee ihmisten tarpeet ja mielihalut, sen lisäksi joku haluaa ryhtyä yrittäjäksi, menestyä sellaisessa, tehden tuottavaa työtä, niin sille on laskettava teoreettinen arvo. Mikä se arvo sitten onkaan, no siihen tarvitaan jo ekonomin taito ja lahjat määrittelemään puolueettomasti oikeat luvut vastaavasti, kuten pörssiyhtiöiden substanssit lasketaan.
On totta, että liiketoiminta perustuu kysyntään ja esimerkiksi kenkäteollisuus on huonoissa kantimissa viennin hiljenemisen myötä vaikka kaikkien tiedossa on suomalaisen kenkäteollisuuden korkea laatu mutta rajallinen kysyntä.
Eikä tälläkään tuotannon alalla tappiollinen toiminta kauaa voi jatkua yhteiskunnan ponnisteluista huolimatta vaan lähtökohta on voitollinen tuloksenteko.
Maatalous on merkittävä haittatekijä muun tuottavan yritystoiminnan kannalta, koska se sitoo runsaasti osaavaa työvoimaa alku- ja jalostustoiminassa ja tämän osaavan, innovatiivisen työvoiman puute rajoittaa tuntuvasti korkean tegnologiantuotannon laajenemista Suomessa.
Siitä ei olla tiedeyhteisöissa yhtä mieltä, kuinka kaikki tämä vaikuttaa BKT:n kehitykseen ja näin ollen kaikki jää toistaiseksi vain arvailujen varaan.
Huoltovarmuudella ei sinänsä ole nykypäivänä suurta merkitystä, koska kauppojen koon kasvamisen myötä myös varastot ovat historian suurimmat ja niiden on laskettu riittävän pahimassakin tapauksessa lähes viikon kulutusta vastaavaan käyttöön ja viime aikoina ei ole sen pitempiä katkoksia ollet edes sähköverkoissa.
Kansainvälistyminen lisää kaupankäynnin sekä kysynnän myötä mahdollisuuksia BKT:n nousuun.
Sinänsä tämä ei liene uusi asia.
Jo Ukki-vainaa tämän asian oivalsi innovatiivisena pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtajana.
Viisikymmenluvulla hän ensimmäisenä viljelijänä koko maakunnasta lähti Ruotsiin ja osti sieltä sekarotuisen lehmävasikan ja aloitti karjanjalostuksen siitä. Tänä päivänä tuo innovatiivinen kehitys on kaikkien nähtävillä suomalaisen karjan korkeana tuotantolukuina ja samalla kasvattamassa BKT:tta omalta osaltaan.
Etkö tajua, että se hinta jolla tuottajat myyvät maataloustuotteita on paljon alle niiden käypän arvon, koska osa hinnasta maksetaan tukina tuottajille? Jos ostamme näitä tuotteita ulkomailta maailmanmarkkinahintaan, tilanne on muuten sama, mutta jonkun muun maan veronmaksajat ovat maksaneet tämän tuen. Eihän tällaisessa tilanteessa ole mitään järkeä peilata tuotannon taloudellista kannattavuutta tuotteista saataviin myyntituloihin. Jos olet sitä mieltä, että tällainen tuotanto pitää lopettaa, niin pitääkö se lopettaa jokaisessa maassa joka menettelee näin? Mitä silloin syötäisiin?
En ymmärrä väitteitäsi, että maatalous, elintarviketeollisuus tai muut peruselinkeinot olisivat jotenkin esteenä muille elinkeinoille tai uusien vientiyritysten kehittymiselle. Mielestäni esteet ovat aivan muualla. Suurin ongelma on Suomen korkea kustannustaso kilpaileviin maihin verrattuna. Vanhoina hyvinä aikoina asia korjattiin devalvaatiolla, nyt se ei enää onnistu. Ongelma on aivan vastaava muissakin länsimaissa. Onhan aivan selvää, että matalan elintason maissa pystytään sama työ tekemään halvemmalla. Toistaiseksi olemme vielä kilpailukykyisiä joillakin spesiaalialoilla jotka vaativat korkeaa koulutusta tai osaamista.
Miten ihmeessä Suomen BKT kasvaisi siitä, jos ajaisimme oman tuotannon alas ja toisimme nämä tuotteet ulkomailta? Kulutuskysyntähän (se mitä kulutamme elintarvikkeisiin) pysyisi kuitenkin samana, bisnes vaan siirtyisi Suomesta ulkomaille.
"Voisitko kuvitella että mainitsemasi ylikansoitukset, sodat ym. olisivatkin pelkän syyn sijaan seurusta MAATALOUSTUISTA? On aika törkeää ajatella, että kehitysmaiden ihmiset olisivat jotenkin geneettisesti meitä alivertaisempia ja siksi ajautuisivat ongelmatilanteisiin meitä useammin."
Käsittääkseni mainitsemasi sodat mm. Afrikassa ovat johtuneet pitkälti siitä, että siirtomaavallan jälkeen on luotu keinotekoisia valtioita kunnioittamatta heimorajoja, ja yleensäkin heidän alkuperäinen yhteiskuntarakenteensa on tuhottu. Ja näitä sotia lienee ollut jo kauan ennenkuin maataloustukia edes oli keksitty. Löytyy lukemattomia esimerkkejä siitä, että keinotekoiset valtiorajat aiheuttavat sotia ja selkkauksia (esimerkiksi ent. Jugoslavia, Iran, Irak, Tsetsenia).
"Kyllä sinullakin olisi toinen ääni kellossa, jos olisit Afrikkalaisen viljelijäperheen kouluttamaton lapsi, joka näkee nälkää ja saa välillä kehitsapuna dumpattua länsimaista viljaa."
Jos tehomaatalous plantaaseineen leviäisi Afrikkaankin, niin todennäköisesti tämä lapsi joutuisi raatamaan orjan lailla rikkaalle plantaasinomistajalle. Jos todella haluaa tukea näitä köyhimpien maiden tuottajia, hyvä keino on suosia reilun kaupan tuotteita, tai sitten asettaa näille heikommille maille jonkinlaista suojaa raakaa kilpailua vastaan. Näin kai EU:kin menettelee.
Eräänä perusteena Suomen maataloustuille on tosiaankin se, että muutkin länsimaat tekevät niin. Suurempana perusteena on se, että EU tukee jäsenmaidensa maataloutta. Lisää perusteita voit lukea tämän ja aikaisempien viestiketjujen kirjoituksista.
"Luonnonvarojen tuhlaus ja huonosti palkattu työvoima eivät kuulu kilpailuetuihin. Niillä ei saada todellisuudessa laskettua hintoja. Lisäksi ne vaativat sosialistisen valtion, joka osaltaan on nostamassa kustannustasoa". Miksi eivät kuulu kilpailuetuihin? Luonnonvarojen tuhlaus ja ympäristönsuojelun laiminlyöminen tuovat kustannussäästöä, joka voidaan siirtää hintoihin. Samoin huonosti palkattu työvoima, jolle ei tarvitse järjestää juuri mitään sosiaalisia etuja, on kustannuksia alentava tekijä. Näihin asioihin ei tarvita sosialistista valtiota, kyllä ne onnistuvat kapitalistisessakin maassa.
"Maatila ei tosiaan syö puolta varallisuudestaan vuosittain.Kirjoitinko niin?" Viestissäsi otsikolla "Pelkkää palturia" 19.7.2006 klo 08.30 lukee: "Mikä muu yritystoimintamuoto syö varallisuuttaan noin puolet liikevaihdostaan vuosikymmenestä toiseen".
"Mistä luulet maataloustukien tulevan, jos ne eivät tule tuottavalta teknologiateollisuudelta jne? Maatlous on merkittävä haitta kehitykselle, koska muutoin kehittyisimme huomattavasti nopeammin". Maataloustuet maksetaan verovaroista, joista huomattava osa tulee tuottavalta teollisuudelta.
Jos yrittäjällä on hyvä liikeidea, hän perustaa yrityksen, hankkii tarvittavan alkupääoman ja aloittaa toiminnan. Yrityksen bruttotulosta maksetaan juoksevat kulut, yrityksen kehittämiseen tarvittavat hankinnat, tuotekehittely, mahdollisten lainojen korot ja lyhennykset sekä verot ym. maksut. Jos yritys menestyy saaden tuotteitaan kaupaksi, yrityksellä ovat hyvät tulot, joilla yritys voi palkata itselleen ammattitaitoisia ja lahjakkaita työntekijöitä. Suomessa mikään ei estä perustamasta rehellistä ja tuottavaa yritystä. Hyvää tulosta tekevä yritys voi korkeilla palkoillaan hankkia itselleen työvoimaa myös maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Maataloustuille saadaan vastineeksi maataloustuotteita ja tuet palautuvat valtiolle ja kunnille verotuloina. Maataloustuet eivät tosiaankaan estä teollisuuden kehittymistä Suomessa.
Et ole edelleenkään vastannut kysymykseen, miksi Suomen nykyiset n. 200000 työtöntä eivät jo ole näissä paremmin tuottavissa töissä.
"En valitettavasti jaksa enää jankata huoltovarmuudesta. Se vaan sattuu olemaan se viimeinen perustelu, mihin jokainen tukien puolustaja lopulta vetoaa". Etkö tosiaan osaa ajatella eteenpäin ja suuria kokonaisuuksia. Esimerkiksi ihmisten aiheuttamat ja luonnonkatastrofit, sodat, taloudelliset ja poliittiset kriisit, ilmastonmuutos, öljyvarojen väheneminen ja loppuminen, missä päin maailmaa tahansa, tekevät vaikeaksi tai lopettavat kokonaan ruuan tuotannon jossain päin maailmaa. Kaikki tällaiset muutokset vaikuttavat elintarvikkeiden hintaan ja saatavuuteen. Pitkäaikaisten tai pysyvien muutosten takia on joka maassa oltava omaa ruuantuotantoa, jotta jokainen maa voi poikkeusoloissa oman tarpeensa lisäksi viedä maataloustuotteita kriiseistä kärsineille alueille. Tarkoitan nyt pitkäaikaisia kriisejä ja muutoksia. Koska toimivaa maataloussektoria ei voida luoda pikkuajassa, sen on oltava aina toimintakuntoisena.
"Voisitko kuvitella että mainitsemasi ylikansoitukset, sodat ym. olisivatkin pelkän syyn sijaan seurusta MAATALOUSTUISTA?..." En voi kuvitella. Kehitysmaiden nälkä ja aliravitsemus eivät ole seurausta länsimaiden maataloustuista. Mainitset viestissäsi Afrikkalaisen viljelijäperheen nälkää näkevän lapsen. Toivon sydämestäni että kyseinen nälkää näkevä afrikkalainen ei koskaan joudu lukemaan näitä viestiketjuja, joissa koko ikänsä hyvin syöneet ihmiset vaativat toimivan maataloussektorin alasajoa, koska se ei ole tarpeeksi "taloudellisesti tuottava".
Olet aika taikuri.Aiot lisätä tuotantoa esimerkiksi öljynpuutteeseen.Siitä vaan.Kuluttaja etkä sinä enkä minä tule olemaan koskaan mitään kuningaita tuotannossa olkoon se mitä hyvänsä.Isot pojat johtavat tätä orkesteria.sinun klopaalia mailmankuvaasi johtavat suuryhtiöt joka kusevat silmääsi mennen tullen.Olen lukenut tarinoitasi jotka ovat sekavia kuin juoppohullun päiväkirja.Ei maailmantalous ole koskaan toiminut oikeudenmukaisesti eikä tule toimimaan,aina lötyy se vapaan kilmailun nimisä kulkeva riistäjä.Utopia on utopiaa.Jos sääntlyllä ja poliittisella toiminnalla pystytään turvaamaan ihmisille siedetävät olot niin se on oikei.
Ne paljon mainostamasi tuottavat työpaikat?
Eipä ole sulle vastausta ruikulta tullut.Taitaa olla kuluttajien kunigas etsimässä sitä uutta öljylähdettä mistä vastaus tulee kuluttajan tarpeisiin ja vapaan kilpailun hengessä.Alenevia öljyn hintoja orotellessa,eläköön kuningaskuluttaja ruikku.
Otit puheeksi tuon lapsellisen sanakikkailun. Olen monasti miettinyt, että sinulle pitäisi jonkun siitä huomauttaa. Sanakikkailuhan on kaikkien viestiesi syvin olemus.
Olen kanssasi ja lähes kaikkien maatalustuottajien kanssa samaa mieltä, että tulot pitäisi tulla tuotannosta eikä hallinnon kautta tukina. Mutta jotta köyhätkin saisivat syödäkseen on tehty tällainen keinotekoinen ruuan hintaa laskeva systeemi. Hyödyt siitä itse enemmän kuin keskiverto maanviljelijä.
Fryikkari
"Mutta jotta köyhätkin saisivat syödäkseen on tehty tällainen keinotekoinen ruuan hintaa laskeva systeemi."
No mutta paljonkos kuvittelet leivän hinnan nousevan, jos tuottaja saisi viljastaan vaikkapa tupla hinnan nykyiseen verrattuna?
Ja olisiko tuo kuvittelemasi uusi hinta Suomen köyhien ulottumattomissa?
Ruuan hinnan laskemisväitteet ovat sanakikkailua puhtaimmillaan.
CAP-tuki oli selkeä hinnanalennuskorvaus. Se tosin loppui viime vuoteen ja nyt sen tilalla on tilatuki.
HS:n joku keskutelun avaus vuodelta 2001
http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010430KO22&a=2
TIETOKULMA
EU muutti maataloutta
Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995.
Ohrakilosta maksetaan nykyään 66 penniä. Vuonna 1994 hinta oli vielä 1,70 markkaa. Tuet korvaavat osittain tuotteiden hintojen alennuksia.
Viljelijä voi saada EU:lta neljänlaisia tukia, joita kaikkia on haettava eri lomakkeilla kerran vuodessa.
CAP-tuki eli viljan hinnanalennuskorvaus on tuista suurin. Sen piiriin kuuluvat viljat sekä öljy- ja valkuaiskasvit, sitä myönnetään myös joillekin kesannoille ja säilörehuille. Tuki on noin 1 600 markkaa hehtaarilta.
LFA-tuki eli epäedullisten, esimerkiksi vuoristoalueiden tuki on hieman alle 900 markkaa hehtaarilta. Koko Suomi kuuluu tuen alueeseen.
Ympäristötuki on korvausta ympäristöä huomioivasta viljelystä. Se on 600-700 markkaa hehtaarilta. Tuki vaatii muun muassa viljelysuunnitelman ja muistiinpanot pellolla tehtävistä toimista. Pellon viljavuusanalyysi on tehtävä viiden vuoden välein.
Lisäksi on mahdollista saada kansallisia tukia, joiden piiriin kuuluvat Suomessa muun muassa ruis, vehnä ja mallasohra, öljykasvit, herneet ja puutarhakasvit.
englannikielinen wikipedia kertoo aiheesta lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Common_Agricultural_Policy
Eurooopatiedotus:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/faq/
CAP-tuki
CAP-tukia maksetaan maataloustuottajille korvaamaan maataloustuotteiden alentuneista hinnoista aiheutuneita tulonmenetyksiä. Hintoja alennettiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP, Common Agricultural Policy) uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 sekä Agenda-2000-uudistuksen yhteydessä. CAP-tukia maksetaan joko viljeltyyn pinta-alaan tai tuottajan eläinmäärään perustuen.
Peltokasvien tukea maksetaan tukikelpoisten viljojen, öljykasvien, valkuaiskasvien, öljypellavan, kuitupellavan ja kuituhampun sekä säilörehunurmen viljelijöille pinta-alaperusteisesti. Näiden kasvien lisäksi tukea maksetaan tukijärjestelmän mukaiselle kesannolle (CAP-kesanto). Eläimistä maksetaan emolehmäpalkkiota, sonni- ja härkäpalkkiota, laajaperäistämispalkkiota, teurastuspalkkiota ja lisätukea sekä uuhipalkkiota.
Luonnonhaittakorvaus
Luonnonhaittakorvausta puolestaan maksetaan peltohehtaaria kohden koko maan alueella. Viljelijälle maksetaan vuosittain luonnonhaittakorvausta tukikelpoiseksi ilmoitetulta ja sellaiseksi hyväksytyltä peltohehtaarilta A-tukialueella 150 euroa, B-C1-alueella 200 euroa ja C2-C4-alueella 210 euroa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan jatkuva maatalouskäyttö jotta elinkelpoinen maatalousyhteisö säilyisi.
Ympäristötuki
Maatalouden ympäristötukea maksetaan viljelijälle, joka sitoutuu viideksi vuodeksi toteuttamaan seuraavia perustoimenpiteitä:
- viljelyn ympäristösuunnittelu ja -seuranta
- peltokasvien peruslannoitus
- kasvinsuojelu
- pientareet ja suojakaistat
- luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitäminen.
Oma viime vuonna kirjoitettu juttu:
EU:n tukipolitiikan juuret ovat perus-EN;n Rooman sopimuksessa 1957. Siellä on määritelty tämä tukipolitiikan ydin eli CAP-tuki, joka nyt muuttuu tilatueksi.
http://europa.eu.int/comm/agriculture/capreform/index_fi.htm
Tästä hieman melko selkeää juttua:
http://www.helsinki.fi/nes/nes-sem%20kola%20031105.pdf sivu 7
Kannattaa silmällä lävitse tuo Jukka Kolan esitelmä. Helsingin yliopiston proffia.
Siellä on tuo CAP-tuen taso eri maissa, Suomessa noin 160 ja esim. Hollanti/Ranska noin yli 400 euroa /ha. Muitakin tukia on, mm LFA ja ne kansalliset Suomessa, mutta tukien kokonaismäärä /ha taitaa jäädä keskiarvona Suomessa saman suuruiseksi kuin noissa parhaissa CAP-tuen maissa.
CAP-tuki oli ja on ollut koko ajan hinnanalenuskorvausta viljelijöille siitä, että luovuttivat elintarvikkeiden raaka-aineet edullisesti ( alle tuotantokustannushinnan), jotta elintarviketeollisuus pystyisi tekemään halpoja elintarvikkeita, Ja joita pystyisivvät myös vähävaraiset ostamaan. Se oli selkeä yksi lähtökohta.
Ongelmia on tullut, koska
1) palkkojen, kuljetuksen, kaupan ja verojen osuus elintarvikkeiden lopputuotteen hinnasta on noussut suhtellisesti huomattavasti suuremmaksi kuin raaka-aineen tässä kohta 50 vuoden aikana.
CAP-tuki ei enää toimi tuon periaatteen tavoitteen mukaisesti kovinkaan hyvin. Jos ennen raaka-aineen ( vilja, liha, maito) hinta oli vaikka 50 % lopputuotteesta, niin sen hinnan alentaminen puoleen vaikutti lopputuotteessa 25 %. Nyt raaka-aineen osuus on noin 15-20 eli sen puolittamien ei vaikuttaisi kuin vajaa 10 %.
2) CAP-tuelle ei ole mitään pinta-alarajoja tai
3) sen saajien muita tulolähteitä tai ammattia ei oteta huomioon.
4)ruuan osuus kuluttajan menoista on suhteellisesti pudonnut huomattavasti. Ennen noin 30-40 %, nyt noin 15 % kaikista menoista.
5)ylituotantoa tärkeimmistä tuotteista. osin tarkoituksella, koska syöjän kannalta parempi, että jotain jää yli kuin olisi puutetta
Maataloustuotanto ei ole normaalia yrittämistä, tärkein ero tukien lisäksi on juuri tuo raaka-aineiden hintojen, tuotantokiintiöiden ( ja rajasuojien yms ) säätelyjärjestelmä = EU interventio. Sen toiminnan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää puhuttaessa näistä tukiasioista. Ja kun se on ohjattua toimintaa, niin silloin ei nuo taloustieteen lait tahdo toimia kuten vapaassa markkinataloudessa. On erittäin helppo- esim yrittäjien - arvotella maatalouden toimintaa ja tukia, jos ei ole ollenkaan käsitystä tästä mekanimmista.
Meni hieman väärään lokeroon...
Tässä kai on selkeiten selvitetty joitain perusasioita EU-tukipolitiikasta 12 vuotta sitten, kun liityimme EU:hun
http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/mmvm19940017/
Aivan oikein Eu-avustaja, kaikki alansa parhaita ekenomisteja, ei siis mitään tuulella käypiä maailmanparantajia.
kun jouduin työttömäksi, nimittäin veroprosentti laski, no tulotkin laski, pitäs kompensoida tuo tulonmenetys jotenkin...
ja rupea viljelijäksi, niin ne muutkin maanviljelijät ovat tehneet ja nyt "nauttivat" työnsä hedelmistä. Mitäs sitä vaikka onkin miljoona velat ku saa sitä ilimaasta tukia, joita muut karehtivat ja ovat ihan kateiresta vihreenä. Muutkin voivat ostaa maatiloja kuin vain sukupolven kautta tulevat isännyydet/emännyydet
myy, miksi myydä sellainan rahasampo?
AAPO
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007840166
joo tosiiankin tervetuloa kotiin toivottavasti hoidosta oli apua
Olet sitten yksi tyhjänjauhaja jolla ei hienoista sanankäänteistä huolimatta ole pätkääkään todellisuudentajua! Olen lukenut kaikki viestiketjun viestit ja vaikutat aika nuivalta ihmiseltä. Toivottavasti et ole naapurini!
jolle nauretaan joka päivä töissä kun hän jauhaa tota saamaa kuin täälläkin ;)
Vaahto vaan suupielessä kiertää.
Varmasti puhe hinnanalennuskorvauksista ärsyttää jos ei tiedä mistä puhutaan mutta mielestäni silloin syy ei ole puhujissa.
Ammattiyhdistyspolitiikka on omien jäsenten etujen ajamista en ymmärrä miksi MTK tekisi poikkeuksen.