Onko nyt niin, että bi-naisia on yhtäkkiä ilmestynyt kuin sieniä sateella, kun vertaa viime vuosiin? Kuin tyhjästä!! Siis onko tämä nyt jonki trendi-ilmiö? Heterot pussailee toisiaan ja teinit ottaa helposti mallia (ku muutkin tekee niin. :) Heterotko yhtäkkiä keksivät, että "oho, vaikka olen aina ollut hetero, olenkin ihan selvästi bi, ku näköjään moni muukin näyttää olevan sellanen ja tekevän semmosia juttuja niin kyllä se minustakin tuntuu oikealta..!" haloo hei... :D mitä?
Mun mielestä bi on vain sellainen, joka on sitä aina ollut, kuten vastaavasti esim. homot ja lesbot ja se on ok. Ei sellainen ole oikea bi, joka vain trendin takia "muuttuu" hokkuspokkus sellaiseksi. :)
Joo, tiedän hyvin, että galleriat on pullollaan mutruhuulisia teinejä, jotka toisiaan pussaa, mutta tuollaisia ja vastaavanlaisia valtavirran mukanaan vievät ihmiset tai kenties ikäryhmät (
Mun mielestä bi on vain sellainen, joka on sitä aina ollut, kuten vastaavasti esim. homot ja lesbot ja se on ok. Ei sellainen ole oikea bi, joka vain trendin takia "muuttuu" hokkuspokkus sellaiseksi. :)
Joo, tiedän hyvin, että galleriat on pullollaan mutruhuulisia teinejä, jotka toisiaan pussaa, mutta tuollaisia ja vastaavanlaisia valtavirran mukanaan vievät ihmiset tai kenties ikäryhmät (
Vastaukset 19
Vanhimmat
onko joku biseksuaali trendikkyyden tai kokeilunhalun takia vai kenties oikeasti? Miksi tällaista asiaa pitäisi edes miettiä?
Ja entäs kun jotkut, esim. minä, ajattelevat että kaikki ovat enemmän tai vähemmän biseksuaaleja?
Ei saa loukkaantua moisesta pikkujutusta. Mietin vain asiaa...
Se on totta, että mitä ilmeisimmin jotkut on enemmän tai vähemmän biseksuaaleja. Mutta jotkut eivät ollenkaan.
Niin..."trendipelleilystä" en tiedä ja jos joku siihen vain huvin vuoksi heittäytyy niin omahan on valintansa. En myöskään ole seurannut näitä mainitsemiasi trendejä.
Itse olen kyllä ihan kypsässä iässä alkanut vasta pohtia omaa tilannettani. Tuskin kukaan yhdessä yössä aamulla herättyään poksahtaa bi:ksi tai muuksikaan. Minulla on, sen tunnustan ollut koko nuoruusikänikin jossain taustalla viehtymys myös omaan sukupuoleeni. Minulta on vain vienyt näinkin kauan asian tunnistaminen ja tunnustaminen itselleni. Kaapissa kuitenkin vielä olen:(
Toisaalta on hyväkin, että tänään nuoremmat uskaltavat olla ja näyttää tunteensa niinkin laajasti ja yleisesti kuin tekevät. Yhteiskuntakin ehkä alkaa hyväksyä pikku hiljaa rakkauden eri muotoja. Enemmän huolissani olen esim. siitä kuinka pinnallisiksi ihmissuhteet ovat nykyisin menneet.
Itse olen lähempänä kolmeakymmentä ja vasta taannoin huomannut olevani bi. Tapasin todella ihanan naisen ja meillä on todella hyvä yhdessä. :) Olen korviani myöten rakastunut, eikä tämä olotila ole mitään feikkiä tai trendipelleilyä. Ei ole ollut tarvetta toitottaa asiaa suureen ääneen, ystäville on kyllä kerrottu ja he ovat sen hienosti ottaneet.. Tuntuu, ettei etsintöjä tarvitse enää jatkaa. =)
kuka sä olet sanomaan siihen mitään, et milloin biseksuaalisuutensa löytänyt on aidosti bi ja milloin ei. Itsekin olen myöhemmällä iällä sen tajunnut ja en tasan ole mitään trendiä noudattanut. Vähättelet tuolla tavalla toisten ihmisten tuntemuksia. Minä tiedän kyllä mitä tunnen, vaikken ihan lapsesta asti olekaan näin tuntenut tai ainakaan tunnistanut kyseisiä piirteitä...taas tommosta mustavalkoajattelua. Ja mitä sinulla on kauniita bissejä vastaan? Meneekö sulla omat apajat vai?
Itsekin voin sanoa kuuluvani kauniimman sukupuolen kauniimpaan sakkiin...ja edelleen ilman trendeilyä.. Mieti sitä!!!
...
"Mun mielestä bi on vain sellainen, joka on sitä aina ollut, kuten vastaavasti esim. homot ja lesbot ja se on ok. "
Tämä on mielestäni väärä lähtökohta määrittämään ihmisen seksuaalisuutta, sillä se voi muuttua iän myötä ja jopa monta kertaa. Vaikka itse olen pikkutytöstä asti pitänyt sekä tytöistä että pojista (paria "kautta" lukuunottamatta), tunnen ihmisiä joiden mieltymys on vaihtunut jossain vaiheessa elämää: heterosta bisseksi, bissestä homoksi, homosta heteroksi jne... Ja ihan aidosti. En itsekään voi luvata, että olisin bi koko elämäni koska on mahdollista että "kallistun jompaan kumpaan suuntaan"... ehkä siinä vaiheessa kun löydän oikean ihmisen asettamaan minut aloilleen
Siis entä jos tämä trendimeininki vaan on saanut jo bissenä olleet tulemaan helpommin ulos kaapista? Siis itse olen tiennyt olevani bi jo 14-vuotiaana. Mutta vasta tämän julkisen hyväksynnän myötä olen tullut pikku hiljaa kaapista ulos.
Olisiko kuitenkin niin, että myös ns. trendipelleilyssä on kyse asenteiden vapautumisesta, mikä palvelee hyvää asiaa (jos hyvänä asiana sitten pidetään sitä, että samaa sukupuolta olevat saavat aivan julkisestikin rakastaa toisiaan). Ihmiset tottuvat näkemään naisten suukottelevan keskenään ja miesten halivan toisiaan - tai miten päin nyt vain. Siihen ei enää kiinnitetä niin huomiota ja sen takana voi olla sitten homoutta, lesboutta, bisseyttä tai olla olematta yhtään mitään. Joka tapauksessa olisi aivan toivottava asiantila meistä kaikista eikö vain!
Bi ei ole välttämättä sellainen, joka on aina ollut bi. Moni tässäkin viestiketjussa kertoo omasta kokemuksestaan, Niin minäkin. Olen hyvin kauan ollut olematta sellainen tai ollut siitä tietämätön. Kun rakastuminen samaa sukupuolta olevaan iski, elämäni meni joksikin aikaa "ahistuksen puolelle". Niin ristiriitaiselta tuntui, niin syyllisyydentuntoinen ja ties mitä kaikkea olin. Enkä vieläkään ole valitettavasti sinut asian kanssa. Olen ajatellut, että minä taidan olla (ehkä) sellainen kertaluonteinen bisse. Olisikohan se mahdollista ja onkohan sellaisia olemassakaan :?
minun tekstini on tuossa alempana jossa kyselen kannattako tulla kaapista ulos.
olen pelännyt olevani lesbo(vanhemmat todella vanhoillisia) helpotus oli kun tajusin katselevani miehiä ja naisia.
aina olen bi ollut. en tiedä voiko sitä muuttua bi:ksi vai miten mutta minä olen ollut sitä syntyjään.
pelotti pienenä tällaiset tunteet, nykyään piilotan ne.
en välttämättä koskaan saa tultua kaapista ulos kun tällainen nössykkä olen.
mul on vähä sama juttu vanhempien suhteen, en vois ikinä kuvitellakkaa kertovani niille olevani bi. Ne ei ikinä ymmärtäis, passittais mut varmaa hoitoon..
Kavereille oon kyl pystyny hyvin kertomaa. Mulle tää ei oo mikää trendi juttu mut, ite ku kerroin kavereille nii moni kyl sano "nii mäki oon".. Alko mietittämää et monikohan niistä oikeesti on.. Ymmärrän oikeestaan hyvin tän ketjun alottajaa mut toisaalta taas usein pelottaa et itteniki tuomittais trendi-bi:ksi, ja sitä mä en ole...
Niin, enpä tiedä. Asenne on muuttunut varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten kesken ainakin suvaitsemammaksi ja avarakatseisemmaksi. 90-luvun alussa ja puolessavälissä asennoiduttiin vielä aika varovaisesti aiheeseen, mutta esim. mediassa alkoi olla yhä enemmän asiaa esillä. Silloin joutui ihminen ehkä enemmän vielä perustelemaan, "ettei tosiaan voi sille mitään mitä tuntee", jne.
Tällä vuosikymmenellä kaikenlaiset naikkoset tosiaan pussailevat ja kaulovat toisiaan ilman, että se merkitsee välttämättä mitään suurempaa. Se vain kuuluu hommaan...(muka)
Ja ne, jotka ovat tottuneet siihen, että vain tositunteilla ollaan liikkeellä pussailuissa ja muissa kiehnäämisissä, särkevät monesti sydämensä monen turhan pusuttelijan kohteena. On nimittäin kokemusta.
90-luvulla pusuttelin kaverin kanssa, ja tunteen latteudesta varsin fiksusti päättelin olevani umpihetero.
2000-luvulla, ei kovin kauan sitten rakastuin täysin erääseen oman sukupuoleni edustajaan, ja sain ottaa bi asian a-luokan käsittelyyn.
...mikähän minä siis olen. Käytännön kokemuksia minulla on vain heteropuolelta.
nääin se meeneepi..onnea vain oman isensä löytämiseen..Kuten allekkirjoittanutkin..
Kirjoittelit että mistä heitä on ilmestyny...
Tässä taannoin ostettii uusi auto ja jostain syystä näitä samoja riisikuppeja alko tulla vastaan kaikkialla. Mahtasko olla sama ilmiö :)
Olen kolmekymppinen miehen kanssa naimisissa oleva nainen(bi). Noita "bi-teinejä" on kyllä ihan mielettömän paljon ja kummasti siis juuri nyt muoti-ilmiönä. Sitä en tiedä kuinka moni heistä sitten aidosti on kiinnostuneet samasta sukupuolesta...
Minä itse aloin haaveilemaan serkustani(samaa sukup)kun olin.n 14v. Silloin se ei ollut muotia vielä kasariaikana. Luulin että olen tosi outo ja sairas kun masturboin samalla kun haaveilen tytöstä(ikäiseni).
Nyt iän karttuessa olen huomannut mitä se tarkoittaa ja olen enemmän kuin iloinen olleessani juuri minä ja juuri tälläinen. Elämä on jotenkin rikkaampaa.
Mieheni antaa luvan koskea naisiin(kunnolla en ole vielä koskenutkaan) mutta ehkä aika näyttää kuka voisi olla se jokin :P
Olen siis bi ENKÄ muodin vuoksi vaan olen ollut sitä jo iät ja ajat.
Mä tajusin itse olevani bi vasta 25-vuotiaana eli n. vuos sitten. Mulle kyllä muut on jo monta vuotta sanonu et katon tietyllä tavalla naisia, mutta ite en muuta ku nauranu niille kommenteille. Kyllä luulin olevani täys hetero....ja kas kummaa kun löysin ihanan naisen niin rakastuin täysillä ja se ei kyl mitenkään liittyny mihinkään ihme trendiin...mun mielestä ihmiset rakastuu ihmisiin mitä ne on, oli ne sitten miehiä tai naisia....jotkut vaan tajuu että rakkaus voi tulla mistä tahansa vähän myöhemmin kuin muut....antaa kaikkien ihmisten olla mitä ne on, niin kaikilla on hyvä olla, ei pitäis muiden asiat kiinnostaa jos ite onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä!!!!!
..se johtuu vain siitä, että nykyaikana jos tyttö pussaa tyttöä, häntä ei heti leimata lesboksi. Nykyajan bi-tytöt on sellasia että he tekevät lesbojen juttuja mutteivat halua tunnustaa olevansa lesboja ;D noo, mutta rakkaus on kaunis asia..