Olen tässä jo jonkin aikaa potenut edelleen voimistuvaa vauvakuumetta... kuitenkin järjen ääni tuolla jossain pelkää, miten kaikki sujuisi vauvan kanssa. Se on kyllä varmasti ihan normaalia ja tervettäkin.
Koen olevani muutoin valmis äitiyteen, mutta raha-asiat pelottavat eniten. Olen 23-vuotias ja yliopisto-opinnot noin puolessa välissä, ja ollut koko opiskeluajan töissä. Avopuolisoni valmistuu ensi keväänä.
Olen yrittänyt laskea rahoja, mutta kaipaisin neuvoja kokeneemmilta. Kuinka paljon sitä todellisuudessa menee rahaa kuukaudessa kaikkiin vaippoihin, ruokiin tms. Ei tietenkään voi yleistää, jokainen kuluttaa erilailla, mutta suuntaa antavia olisi kiva kuulla.
Ja kaipailisin muutenkin kokemuksia teiltä, jotka opiskelette samalla kun hoidatte vauvaa...Voinko esim. nostaa opintotukea samalla kun saan äitiysetuuksia? Kelan sivuilla kävin, mutta olivat niin epäselvästi...
Helppoa ei varmasti tule, mutta kuka sanoi että elämän tulisi olla helppoa! :o)
Koen olevani muutoin valmis äitiyteen, mutta raha-asiat pelottavat eniten. Olen 23-vuotias ja yliopisto-opinnot noin puolessa välissä, ja ollut koko opiskeluajan töissä. Avopuolisoni valmistuu ensi keväänä.
Olen yrittänyt laskea rahoja, mutta kaipaisin neuvoja kokeneemmilta. Kuinka paljon sitä todellisuudessa menee rahaa kuukaudessa kaikkiin vaippoihin, ruokiin tms. Ei tietenkään voi yleistää, jokainen kuluttaa erilailla, mutta suuntaa antavia olisi kiva kuulla.
Ja kaipailisin muutenkin kokemuksia teiltä, jotka opiskelette samalla kun hoidatte vauvaa...Voinko esim. nostaa opintotukea samalla kun saan äitiysetuuksia? Kelan sivuilla kävin, mutta olivat niin epäselvästi...
Helppoa ei varmasti tule, mutta kuka sanoi että elämän tulisi olla helppoa! :o)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Odottaisit sen verran että saisit opiskelut loppuun. Se olisi silloin huomattavasti helpompaa. Ei tarvitsisi hoitaa lasta ja samalla opiskella, se on todella raskasta. Saat itsellesi paremmat arvosanat ja jaksat parammin hoitaa opiskelun. Sitten kun et opiskele ja saat lapsen niin pystyt antamaan lapsellesi kaikkein parasta.
Kun olet äitislomalla, et saa opintotukea. Sitten tietenkin kun palaat takaisin äitiysloman jälkeen opiskelemaan niin saat täyden opintotuen, mutta kannattaako tämä?
Teillä ei ainakaan nyt ole "kunnon" työtä kummallakaan. Jos miehesi ei saa valmistuttuaan töitä, niin olette tosi tiukilla. En tarkoita etteikö niinkin pärjäisi, mutta mieti mitä kaikkea pystyt antamaan lapsellesi kun olisitte molemmat kunnon töissä ja valmistuneet opiskeluistanne? Se on niin paljon enemmän kuin mitä pystytte tarjoamaan työttöminä. Ja se kuinka raskasta sinulla olisi kun opiskelisit loppuun vauvan kanssa. Tiedän valitettavan monta jotka ovat tätä kokeilleet ja opiskelut ovat jääneet sen takia.
Olet jo puolessa välissä, eli ei enää montaa vuotta ja sen jälkeen pystyt antamaan lapselle kaikkein parasta. En yritä kääntää sinun halujasi tai mitään muutakaan. Ehdotan vain että mietit. Olet nuori vielä sinulla on aikaa. Ja miksi hoppuilisitte nyt, kun muutaman vuoden päästä tilanne lapselle olisi varmasti parempi ja pystyisit antamaan lapselle enemmän. Opiskelu ja vauva ovat raskasta puuhaa, en suosittele sitä, vaikka ei omakohtaista kokemusta olekkaan.. Mutta sen tiedän että yliopisto on rankka homma ja jos haluat sen hoitaa kunnialla loppuun niin se on vielä raskaampaa lapsen kanssa.
Toivottavasti tästä nyt jotain apua oli. Toivotan sinulle onnea elämässä ja muista ei ole mikään kiire tehdä lapsia.. Kerran joku fiksu sanoi että "onko parempaa rakkautta lasta kohtaan, kun sen tekee silloin kun sille pystyy antamaan kaikkein parasta"
olen 21 v. nuorinainen ja minulla myös opiskeluja kesken ammattikorkeassa 1,5 vuotta ja viimekuussa jätimme ehkäisyn pois siinä ajatuksessa että saa tulla jos on tullakseen!! tiedän kyllä että jos lapsi tulee ennen kuin olen saanut koulun päätökseen, joudun venyttämään koulua!! mutta ihmettelin kommenttiasi että on raskasta opiskella ja hoitaa lasta samaan aikaan?! eikö työssäkäyminen ja koulussa oleminen uhtä aikaa ole sitten raskasta, kuten alkuperäinen kirjoitti olevan töissä opiskelujen ohella..!? en tässä yritä väheksyä lasten hoitamisen "rankkuutta" mutta ihmettelinpä vain.. itse olen käynyt töissä myös melkein koko ajan opiskelujen ohella ja voin sanoa että ei se helppoa ole, arkipäivät istun koulussa ja lähes kaikki lukuvuoden viikonloput olen töissä ravintolan vilinässä!! alkuperäiselle sanoisin,että kuuntele sydämesi ääntä ja ajattele asiaa kaikilta kulmilta, lapsia ei välttämättä tule niin helposti ja lapsen yritys voi venähtää monen vuoden mittaiseksi.. onnea yritykseen jos niin päätätte=)
raskaudella sitä että kun opiskelee, niin sitä opiskelua on vielä jatkettava kotona ja siinä samalla on jaksettava hoitaa lasta. Silloin kun käy töissä niin se on vain sen 8 tuntia/päivä sen jälkeen loppuaika on lapsen kanssa olemista. Mutta opisleku ei ole vain se 8 tuntia, täytyyhän sitä opiskella jja lukea vielä kotona ja ei se ole helppoa kun samalla hoitaa lasta..
Mutta tosiaan ei tarkoitukseni ollut loukata, pyydän anteeksi jos niin tein. Molemmille teille toivotan onnea elämään ja jos teistä tosiaan tuntuu siltä että lapsi on haluttu juuri nyt, niin kukaan meistä ei ole väittämään siihen mitään vastaan. Todella paljon onnea elämään ja etenkin sitä plussaonnea..
Mielestäni opiskelun ja työn rankkuutta on hankala verrata keskenään. Totta on, että työ on ohi silloin kun päivä päättyy, opiskelu ei. Toisaalta taas esim. minulla ovat päivät yliopistotasolla usein vain puolet tuosta normaalin työpäivän pituudesta. Keväällä odottelin innolla töihin pääsyä, että saa sitten illat viettää vapaalla, mutta nyt kaipaan kyllä taas takaisin kouluun.. Se on kuitenkin omalla tavallaan niin paljon vapaampaa, nyt sen huomaa kun istuu toimistolla kahdeksan tuntia päivässä...
Meillä suunnitelmana on, että vuoden päästä saa ehkäisy jäädä pois, ja katsotaan sitten mitä tapahtuu...:) Jos vauva saa alkunsa suht pikaisesti, niin minä ehdin kuitenkin saada kanditutkintoni valmiiksi ennen vauvan syntymää, maisteriksi ehdin sitten opiskella myös vauvan kanssa. Opintoja pystyy hoitamaan nykyään paljon myös etänä, ja en siis aio vauvan takia koulua missään vaiheessa kokonaan keskeyttää, hion vaan sitten tahdin meille sopivaksi. Ja voihan se olla että vauvaa ei kuulu vielä aikoihin, eikä tämä asia ole ikinä meille ajankohtainen.
Monilta tutuilta olen kuullut, että opiskelu vauvan kanssa on ollut heille todella hyvä vaihtoehto, juuri tuon joustavuuden takia! Ja koska on mahdollista nostaa minimi äitiyspäivärahaa ja opintotukea yhtäaikaa, niin eipä se elämäkään niin tiukille mene, mies kuitenkin tekee ihan täysipäiväistä hommaa. Eipä tässä opiskellessa ole muutenkaan niin luksukseen päässyt tottumaan! ;)
Olen siis sitä mieltä, että jos vauva-ajatus teistä tuntuu hyvältä, niin antaa mennä vaan! Jotenkin on tavallaan turhaa jäädä odottelemaan, että kummallakin on vakituinen työ jne jne, eihän tällainen ihanteellinen tilanne tule välttämättä koskaan vastaan. Ja mitä vielä taloudelliseen tilanteeseen tulee, niin eipä pieni lapsi niin ihmeempää osaa kaivata, kunhan tietysti perusasiat ovat kunnossa! Ja eipä sitä koulua enää niin montaa vuotta ole jäljellä! ;)
Olen itse samaa mieltä kanssasi. Ensin opiskelut ja sitten lapset, ehkä olen vanhanaikainen. Totta kai vauvakuumeen pauloissa vuosikin tuntuu todella pitkältä.
Itse olen työelämässä ja vauva saa tulla koska vaan. Haluan antaa tulevalle lapselle paljon aikaa ja nähdä kuinka hän kehittyy.
Itselläni äiti oli koti-äiti, joten olen ajatellut itsekin olla kotona ainakin muutaman vuoden lapsen/lapsien kanssa.
Mutta jokainen tamplaa tyylillään. Itse haluan hoitaa asian kerrallaan ja hyvin... Olen laittanut rahaa säästöönkin, jotta pärjäisimme mahdollisimman hyvin.
Pystytte antamaan lapselle paljon enemmän....
Enemmän mitä?!?!?!
RAHAARAHAARAHAARAHAARAHAA!!!!
Et varmaan tota tarkoittanut, mutta särähti tosi paljon korvaani. Rahahan se onkin tärkeintä ja sitähän se lapsi eniten haluaa....
Mutta, kysyjälle:
Itseäni harmittaa, ettei tullut "tehtyä" lapsia yliopisto-opiskelujen aikana sen takia, että lapsettomana, nuorena vaimona on hyvin vaikeaa saada töitä. Työantajat arvaavat kyllä, että tuo jää ihan pian äitiyslomalle.
Jos odotatte valmistumiseesi, kannattaa tietenkin kerätä työkokemusta omalta alalta (jos sitä ei vielä ole). Eihän se äitiyspäiväraha muuten sen isompi ole kuin opiskelujen aikanakaan. Mutta saatko heti töitä? Pitäisikö sitten tehdä sittenkin niitä töitää vähän kauemmin? Jne.?
Onko oikeaa aikaa koskaan?
Lapsi kai syö rahaa juuri sen verran kuin sille sitä antaa. Kaiken saa siis menemään, mutta vähemmälläkin pärjää.
Kaikkea ei voi saada samaan aikaan: uraa, lapsia, kotiäitiyttä, opiskeluja ja omakotitaloa.
koulua yhtäaikaa, hyvin se tuntui onnistuvan. lapsi ehti siinä sitten syntyäkin,mutta koulun kaverini kävi silti läpi,hyvin arvosanoin:)
ikinä tule, jos sitä jää odottamaan. Itse olen opiskellut kohta 8 vuotta (2 eri tutkintoa), ja vauvaa yritetään nyt, vaikka opiskelut on vielä kesken. Niitä töitä kun ei aina löydykään kun opiskelut on ohi. Niin kävi mulle. Ja nyt sitten 29-vuotiaana yritetään paniikissa tehdä vähän kaikkea yhtä aikaa.
Koulu ja vauva on siitä hyvä yhdistelmä, että se tosiaan joustaa. Kukaan ei sulta kysele missä oot jos vaikka lapsi on sairaana. Vapaapäiviä on ainakin mulla usein keskellä viikkoa ja päivät loppuu aikasin. Läksyt sun muut sellaset ehtii sitten tehdä sen "8 tunnin normin" sisään.
Taloudellinen tilanne on tietysti asia erikseen, mutta ajallisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos vauvasta nyt haaveilet, niin tee se. Asiat ei vaan aina mene niin, että 3 vuoden päästä on sitten turvattu toimeentulo,auto ja omakotitalo. Näin kävi mulle... Töitä meillä on onneksi toisella ja mullakin pienissä pätkissä opintojen ohella.
Hei! Itse sitä tässä just tänään mietin kuinka teininä ja sen jälkeenkin ehkäsyneuvolassa toitotetaan, että älä vaan unohda yhtään pilleriä ja ota aina samaan aikaan jne.. Sitten kun jätti pillerit pois olikin ihan ihmeissään kun heti ei tapahtunutkaan mitään...
Itsellä ja mihellä on töitä ja talo tulossa. Eli ihan hyvä tilanne. Kun alotin nykysessä työpaikassa ajattelin, että en heti kehtaa jäädä pois ja jatkoin ehkäsyä. Ois vaan pitäny jo sillon lopettaa ehkäsy kun siltä tuntu. Nyt on puol vuotta menny ja ketään ei kuulu. Eli mitä nuorempana sen parempi prosentti onnistua. Tietysti en tarkota että ihan teininä. Tosiaan se voi viedä aikaa eli jos kumppani on sopiva isä ehdokas niin anti mennä. Ne kelan sivut on hämärät noitten tuki juttujen suhteen. Käypä siä paikanpäällä kysymässä.
Minusta kannattaa hankkia lapset opiskeluaikana.
Työelämästä on vaikeampi irrottautua lapsenhoitoon,
ja muutenkin työllistyminen on nuorella naisella huonoa. Lisäksi kannattaa tehdä lapset nuorena.
Aloitimme miehen kanssa yrittämisen opiskeluaikana,
olin tuolloin 24-vuotias. Nyt olen 28-vuotias, töissä ja meillä ei edelleenkään ole lasta.
Joten kannustan kyllä hankkimaan lapsen. Opiskeluaikana on tottunut venyttämään penniä, joten lapsenkaan varusteet eivät tarvitse olla huippuluokkaa. Sisko kertoi, että kestovaippoja kun käyttää, niin lapsi maksaa n. 30 euroa/kk. Vaatteita saa aina sukulaisilta, kirpputoreilta yms. Kannattaa ostaa juttuja käytettynä.